Puukirkko, 24-kulmainen ristikirkko. Ruoveden sisä- ja ulkoviisteisen ristikirkon keskustaa korostaa sipulipäätteinen kattoratsastaja. Sakaroiden päissä ovat matalat eteishuoneet, myöhemmin rakennettu sakaristo on kirkon itäpäädyssä. Pohjakaavaltaan 24-kulmaista kirkkoa kattaa jyrkkänousuinen korkea aumakatto. Ristivarsissa on sisäkatteena tynnyriholvit ja keskitilassa kahdeksankulmainen tasalakinen välikattokupoli.

Kellotapuli on rakennettu Antti Piimäsen johdolla 1772 ja siirretty nykyiselle paikalleen Matti Åkergrenin johdolla 1785. Useaan otteseen laajennetussa kirkkotarhassa on runsaasti vanhojen ruoveteläissukujen hautamerkkejä, Pekkalan kartanon puinen hautakappeli sekä talaaseen sijoitettu tuuloskyläläisten Eeva-niminen kirkkovene. Arkkitehti Oiva Kallion 1922 suunnittelema aumakattoinen siunauskappeli on valmistunut alkuperäisestä suunnitelmasta hieman poiketen rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla 1928.

Siunauskappelin suunnitelmat ovat vuodelta 1922, ja kappeli valmistui syksyllä 1928 Ruoveden kirkon 150-vuotisjuhliin. Tiilestä rakennetussa, valkoiseksi rapatussa siunauskappelissa on jyrkkä tiilikatteinen aumakatto, joka viittaa kansallisromanttisiin muotoihin. Pienet ikkunat ovat pyörökaarisia. Pääjulkisivulla on jykevä betonipilareiden kannattelema katos. Ulkoarkkitehtuurissa voidaan nähdä lainoja Tukholman Skogskapelletista (1920, Gunnar Asplund). Kappelin sisätiloissa on Ilmari Wirkkalan seinämaalaukset. Suunnittelija: Oiva Kallio ja rakennusmestari Heikki Tiitola.

(Lähde: kyppi.fi, Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 25.3.2022)

Ruoveden inventointi (2001):

1. Lääni Länsi-Suomi

2. Kunta Ruovesi

3. Kohde RUOVEDEN KIRKKO

4. Kylä/rek.nro Ritoniemi 1:7

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Kirkonkylä / 51b

6. Kohdetyyppi Yhteismaa, kirkko

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 504 230, 6 875 430

8. Osoite Kirkkotie 1, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite Ruoveden seurakunta

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö kirkko

Alkup.käyttö kirkko

Rak.aika 1778

Suunnittelija Matti Åkerblom

Kerrosluku

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto aumattu

Kate pelti

Vuoraus vaakalauta

Ulkovärit vaaleankeltainen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö tapuli

Alkup.käyttö tapuli

Rak.aika 1772

Suunnittelija Antti Piimänen

Kerrosluku

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto

Kate pelti

Vuoraus vaakalauta

Ulkovärit vaaleankeltainen vaaleankeltainen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö siunauskappeli

Alkup.käyttö siunauskappeli

Rak.aika 1928

Suunnittelija Oiva Kallio, Heikki Tiitola

Kerrosluku 1

Perusta betoni

Runko tiili

Kattomuoto auma

Kate tiili

Vuoraus rappaus

Ulkovärit valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Rakennus 1: Ruoveden järjestyksessään kolmas kirkko on nimetty Ruotsin silloisen kuningattaren Sofia Magdalenan mukaan. Se on rakennettu vuosina 1777-1778 eräjärveläisen Matti Åkerblomin eli ”Pärnän Matin” suunnitelmien pohjalta. Kirkko on 39 metriä pitkä, 35 metriä leveä ja 14 metriä korkea. Siellä on n. 1500 istumapaikkaa. Kirkko rakennettiin Ritoniemen tilasta ostetulle maalle vanhan kirkon viereen. Vanha kirkko purettiin vähän ennen uuden valmistumista. Kirkkoa on peruskorjattu vuosisato-jen kuluessa useita kertoja, joten se on säilynyt hyväkuntoisena.

Kirkko on 24-kulmainen sekä sisä- että ulkokulmista viistetty ristikirkko. Katto on aumattu, ristikes-kuksesta kohoaa sipulipäätteinen kattoratsastaja. Sakaristo sijaitsi alun perin pohjoisen ja itäisen ristin välissä, mutta vuosina 1861-1862 toteutetussa korjauksessa sakaristo siirrettiin itäisen ristivarren jat-koksi. Lisäksi kirkon etelä-, pohjois- ja länsiristeihin rakennettiin tilavat lehterit. Vuonna 1877 Pariisista hankittiin alttaritauluveroin kerätyillä varoilla saksalaisen Bernhard Reinholdin maalaama Kristuksen kirkastumista esittävä alttaritaulu. Kinkereillä kerättyjen vapaaehtoisten lahjoitusten turvin kirkkoon hankittiin uusi saarnastuoli 1877-78.

Vuosina 1904-05 kirkkoa korjattiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien pohjalta. Sinne asennet-tiin ensimmäisen kerran lämmityslaitteet, minkä vuoksi Åkerblomin muovaama sisäkaton holvaus pei-tettiin helmiponttilaudoituksella, lattiat eristettiin, ikkunat ja penkit uusittiin. Kirkon kupoli paneloitiin. Sisämaalauksen suunnitteli taidemaalari Akseli Gallén-Kallela. Ensimmäiset urut otettiin käyttöön 1865, toiset 1905. Vuosina 1976-1978 kirkko palautettiin pääasiassa 1860-luvun asuun Museoviraston val-vonnassa ja arkkitehti Heikki Elomaan suunnitelmien mukaan. Sisäkaton holvaus palautettiin alkupe-räiseen asuun poistamalla sitä peittäneet paneelit.

Rakennus 2: Kirkon edessä sen länsipuolella on kaksijakoinen barokkipäätteinen kellotapuli vuodelta 1772. Tapuli on ns. lounaissuomalaista tyyppiä ja noin 21 metriä korkea. Neliömäisen pohjakerroksen varasta kohoaa kahdeksankulmainen sipulikupoliin päättyvä kellohuone. Tapulin on rakentanut Mikko Hartelin isänsä, Längelmäeltä kotoisin olleen kirvesmies Antti Piimäsen suunnitelmien mukaan. 1790-luvulla tapuli on ilmeisesti siirretty nykyiselle paikalleen ja korjattu Matti Åkergrenin johdolla.

Rakennus 3: Hautausmaalla sijaitseva siunauskappeli on rakennettu vuonna 1928. Sen suunnittelivat arkkitehti Oiva Kallio ja rakennusmestari Heikki Tiitola. Vuonna 1945 taiteilijat Ilmari ja Tapio Wirkkala maalasivat kappelin sisätilat. Niitä on uudistettu ja maalattu myös vuonna 1988.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Kirkkoalue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Kirkonkylän kulttuurimaisemassa. Kirkkotarha muodostaa yhdessä viereisen Ritoniemen ja kirjakaupan rakennusryhmän, lähistöllä olevan koulura-kennusryhmän sekä pelto- ja järvimaiseman kanssa arvokkaan kokonaisuuden.

Hautausmaalla kirkon läheisyydessä on Pekkalan kartanon uusklassistinen hautaushuone vuodelta 1845. Kirkkomaata ympäröi vuonna 1780 rakennettu kiviaita. Hautausmaan laidassa omassa katok-sessaan on venemestari Pekka Särkisen rakentama Tuuhosen 15-hankainen kirkkovene Eeva.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Kirkonkylän rakennuskaavassa kirkko, kellotapuli ja siunauskappeli on merkitty suojeltaviksi raken-nuksiksi (sr). Säilymisedellytykset hyvät.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kirkko on valtakunnallisesti arvokas kohde.

15. Rakennushistoriallinen x

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Valtakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Mauranen, Erkki 1995: Ruoveden menneisyyttä. Offset YM, Ruovesi.

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan seutukaavoitus. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä (moniste)

www.ruovesi.fi/matkailu/info/ruovesi/suomi/kirkko.htm 5.6. 2001

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Rakennustarkastaja Arto Nummijärvi 15.9. 1995. Nina Rinta-Porkkunen 10.5. 2001