2. Kunta Ruovesi

3. Kohde RITONIEMI

4. Kylä/rek.nro Ritoniemi 1:899

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi kantatila

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 504 030, 6 875 410

8. Osoite Laivarannantie 2, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö loma-asunto

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1831? (1852, 1916)

Suunnittelija

Kerrosluku 2, osittain 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto poikkipääty

Kate tiili

Vuoraus vaakalauta

Ulkovärit keltainen

Kunto hyvä

Erityispiirteet koristeelliset vuorilaudat ikkunoissa ja ovissa

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö liike- ja asuinrakennus

Alkup.käyttö työväen asunto

Rak.aika 1800-18991906 (1916, 1939)

Suunnittelija

Kerrosluku 1, osittain 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto auma, mansardi

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit punamulta

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö varasto

Alkup.käyttö aitta, pakari

Rak.aika 1906

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto auma

Kate tiili

Vuoraus hirsi, vaakalauta

Ulkovärit punamulta

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1½

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto taitekatto, ylälape aumattu

Kate huopa

Vuoraus pysty peiterima, kuistissa vaakalauta

Ulkovärit punamulta

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet puhallettu ikkunalasi

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö navetta

Rak.aika 1900

Suunnittelija

Kerrosluku 1½

Perusta lohkokivi

Runko lohkokivi, tiili

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus lohkokivi, pysty peiterima

Ulkovärit luonnonkivi

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Ruoveden kirkonkylän keskustaajama muodostuu Ritoniemen maakirjakylästä, joka oli aikoinaan sa-ma kuin Ritoniemen kantatila. Ritoniemi mainitaan kylänä 1560-luvulla pirkkalaisten erämaaluetteloissa, myöhemmin se luettiin Lempäälän Innilän erämaa-alueisiin. 1600-luvulla Ritoniemen kantatilalla pidettiin käräjiä, 1720- ja 1730-luvuilla se toimi kievarina. 1620-luvun lopulla tai 1630-luvun alussa Ritoniemeen liitettiin sen vieressä sijainnut Lörpyksen talo, joka oli kuulunut Ruoveden ensimmäiselle kappalaiselle. Ritoniemi toimi nimismiehen virkatalona 1600-luvulla ja se oli pitkään Porin rykmentin sotilasvirkatalo. Tila paloi vuonna 1710, jolloin siellä oli 14 rakennusta. Vuonna 1731 Ritoniemen osti perintötilaksi Ju-ho Joosepinpoika, jonka hallussa tila oli vuoteen 1759. Myöhemmin tila on kuulunut mm. Frosterus-, Becker-, Lagerlöf- suvuille.

Vuonna 1825 tila myytiin Saarijärveltä Ruovedelle muuttaneelle kapteeni af Enehjelmille. Hänen muka-naan paikkakunnalle lasten kotiopettajaksi tuli J. L. Runeberg, joka viipyi Ritoniemessä noin puoli vuotta. Runeberg haastatteli Ritoniemessä Suomen sodan veteraani A. F. Pelanderia, jota on pidetty Vänrikki Stoolin tarinoiden nimihenkilönä. 1800-luvulla tila vaihtoi useasti omistajaa, se oli jonkin aikaa Palmroth-suvun omistuksessa ja vuosisadan puolivälissä sitä omisti talollinen Heikki Ritoniemi. Vuonna 1874 sen osti maanviljelijä J. E. Häkkinen. Tilanomistaja K. R. Häkkisen (1878-1919) kuoltua tila siirtyi perikunnan haltuun pääosakkaanaan leski Maija Häkkinen. Tilayhtymän omistaman tilan hoi-tajina toimivat 1930-luvulta lähtien Antti ja Aili Häkkinen ainakin 1960-luvulle saakka.

Ruoveden varhaisimmat torpat perustettiin virkatalojen maille. Ensimmäisenä talonpoikaistalona sai Ritoniemi torpan (Kirsta) vuonna 1751. Ritoniemen pinta-ala ennen torppien itsenäistymistä oli 900 hehtaaria. Vuoden 1918 maanvuokralain nojalla tai sitä ennen harjoitettua asumistoimintaa varten tilas-ta erotettiin 446 hehtaaria maata. Vuonna 1930 Ritoniemi oli Ruoveden kuudenneksi suurin tila, 620 hehtaarin pinta-alasta 81 oli peltoa.

Rakennus 1: Puinen päärakennus on rakennettu luultavasti vuonna 1831 alun perin yksikerroksisena. Se oli satulakattoinen ja suoraviivainen lyhyt empiretalo, jota vuonna 1852 jatkettiin molempien pääty-jen kaksikerroksisilla siipiosilla. Ilmeisesti myös siipiosien väliin jäävä koristeellinen, pulpettikattoinen avoveranta on tältä ajalta. Rakennuksessa on kymmenen huonetta. Molempien siipiosien länsipää-dyssä on pariovi ja niiden vieressä vinoruuduin koristellut ikkunat. Päätykolmioiden alapuolella on pyöreät koristeikkunat. Rakennuksen ikkunat ovat 6-ruutuisia.

Ruoveden vuonna 1871 aloittanut ensimmäinen apteekki toimi Ritoniemen kartanon päärakennuksen pohjoispäädyssä. Lääkkeet valmistettiin kartanon keittiössä, rohdokset kuivattiin ja säilytettiin karta-non vintillä. Apteekki toimi Ritoniemessä uuden valmistumiseen, vuoteen 1881 saakka.

Rakennus 2: Entisessä työväen asuinrakennuksessa on 13 huonetta. Rakennuksen länsipäädyssä on aumakattoinen, pohjakaavaltaan neliön muotoinen kaksikerroksinen rakennusosa. Sen länsipuolella on taitekattoinen ja puukaiteinen avokuisti. Neliönmallisen osan itäpuolella rakennus jatkuu yksikerroksi-sena ja siinä on ylälappeistaan aumattu taitekatto. Yksikerroksisen osan keskellä rakennuksen pitkällä eteläsivustalla on kaksikerroksinen aumakattoinen poikkipääty, jossa on vellikello. Taitekaton pää-dyssä sekä sen pohjoispuolella alalappeessa on yhteensä kolme pientä pulpettikatteista kattoikku-naa. Rakennuksen itäpäädyssä sekä sen pohjoissivustalla on yksikerroksinen aumakattoinen umpi-kuisti. Tuparakennus oli alun perin yksikerroksinen, se laajennettiin ja korotettiin osittain kaksikerrok-siseksi vuonna 1916. Pärekatto korvattiin laatoilla ja osa kattoikkunoista poistettiin vuonna 1939. Ra-kennuksen pohjoissivustalla on J. L. Runebergin kunniaksi paljastettu muistolaatta.

Rakennus 3: Rakennus on valmistunut vuonna 1906 ja se sijaitsee samalla paikalla kuin 1900-luvun alussa purettu vanha aitta. Rakennuksessa oli mm. pakari ja mankeli kyläläistenkin käyttöön. Satula-katon ylälappeet on aumattu. Rakennuksen pitkällä pohjoissivustalla ovat aittojen ovet. Niiden edessä on puupilarein ja –kaitein varustettu avokuisti. Rakennuksen alaosa on hirsipinnalla, yläosassa on vaakalaudoitus.

Rakennus 4: Talo on ollut todennäköisesti tilan työnjohtajan asunto. Siinä on taitekatto, jonka ylälap-peet on aumattu. Rakennuksen pohjoissivustalla on yksikerroksinen aumakattoinen umpikuisti, jonka pariovi aukeaa länteen. Ikkunat ovat pieniruutuiset ja ne on tehty puhalletusta lasista. Länsipäädyssä kivijalassa on ovi kellariin. Rakennus on pystylaudoitettu, kuistissa on vaakalauta ja yläkerran pää-dyissä paanumainen vuoraus.

Rakennus 5: Navetta on rakennettu vuonna 1900 ja se korotettiin kaksikerroksiseksi vuosina 1945-46. Siinä oli navetta, talli ja sikala, myöhemmin se toimi kauppaliikkeiden varastona. Rakennus on L-kirjaimen muotoinen. Itä-länsi –suuntaisen siiven alempi kerros on lohkokiveä, etelä-pohjoinen –suuntaisen osan lohkokiveä ja tiiltä. Toinen kerros on tehty puusta ja se on pystylaudoitettu. Raken-nuksen pitkällä länsisivustalla on satulakattoinen frontoni, jossa on ovi toiseen kerrokseen. Sinne johtaa lohkokivirakenteinen silta.

Olemassa olevien rakennusten lisäksi Ruoveden pääkadun varressa sijaitsi ns. Ritoniemen vanha ra-kennus, joka on purettu viimeistään 1970-luvun puolivälissä. Rakennuksessa pidettiin kuntakokouksia ja siinä toimi kunnallinen säästöpankki vuodesta 1878 lakkauttamiseensa vuoteen 1897 saakka. Kylä-raitin itäpuolella suunnilleen kunnantaloa vastapäätä ovat sijainneet lisäksi Ritoniemen riihet ja haka eli ns. Hölperin haka, jossa pidettiin Ruoveden markkinoita vuodesta 1879 ensimmäisen maailmansodan vuosiin saakka. Ritoniemen talo rakennutti torppareilleen kivisen lainamakasiinin 1850-luvulla riihen pohjoispuolelle nykyisen Ruovedentien varteen.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Tila sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Kirkonkylän kulttuurimaisemassa sen rakennuskaa-va-alueen korttelissa 37, AL II. Navetta ja pienempi asuinrakennus sijaitsevat korttelissa 38, AL ½II. Kaikki rakennukset sijaitsevat Ruovedentien itäpuolella. Pihapiiriä rajaa vuodelta 1906 peräisin oleva kiviaita. Pihapiirin puusto on pääosin vanhaa, osin jo huonokuntoista lehtipuuta. Talon itäpuolella ole-va laaja puutarha on villiytynyt lähes luonnontilaiseksi. Puutarhan reunassa kirkkotien varrella on iäkäs koivukuja. Tilan läheisyydessä ovat sen maille 1770-luvulla rakennettu kirkko sekä 1870-luvulla raken-nettu kansakoulu. Pohjois- ja eteläpuolella avautuvat ainakin 1700-luvulta lähtien viljellyt peltoaukeat. Ruovedentien länsipuolella ovat kantatilasta lohkotulle maalle syntynyt kirkonkylän keskusta sekä harjun pienasutukset.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Rakennukset 1, 2 ja 3 ovat rakennuskaavassa suojeltuja. Rakennukset 4 ja 5 ovat kulttuurihistorialli-sesti tai taajamakuvallisesti arvokkaita sr-2 –kohteita, joita ei ole suojeltu rakennuskaavassa.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on seudullisesti arvokas. Kantatilan pihapiiri on hyvin säilynyt ja siinä on vielä havaittavissa isojakokarttaankin merkitty jako mies- ja karjapihaan. Kantatilan rakennukset ovat vanhalla paikallaan ja ne ovat keskeinen osa kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Rakennus 2:een liittyy henkilöhistoriallista arvoa, sillä J. L. Runeberg asui siellä yhden talven 1820-luvulla ja kerrotaan hänen saaneen vaikutteita Vänrikki Stoolin tarinoihin sekä Lähteellä -runoon Ruovedellä vietetystä ajasta.

15. Rakennushistoriallinen x

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Ilveskoski, Pentti 1975: Ruovesi. Kirkonkylän kulttuurimaiseman säilyttäminen ja kehittäminen. Diplo-mityö, Ttkk 25.2. 1975.

Lindqvist, Sven E. 1991: Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-Seura ry. Helsinki.

Mauranen, Erkki (toim.) 1995: Ruoveden menneisyyttä. Offset YM, Ruovesi.

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan seutukaavoitus. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruovesi. Kirkonkylän osayleiskaava. Ruoveden kunta. Suunnittelukeskus Oy, Tampereen toimisto 25.11. 1996.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Suuri maatilakirja V. Hämeen lääni. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Rakennustarkastaja Arto Nummijärvi 15.9. 1995. Nina Rinta-Porkkunen 30.5. 2001