2. Kunta Ruovesi

3. Kohde PIRTTIKANGAS

4. Kylä/rek.nro Ritoniemi 1:272

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi asuintontti

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 503 920, 6 875 320

8. Osoite Pirkantie 3, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku (1)+2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula, aumattu poikkipääty

Kate huopa

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit vaalea

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet 2-kerroksinen umpikuisti

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö ulkorakennus

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku (1)+1

Perusta betoni, harkkotiili?

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus vaaka

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö ulkorakennus

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punainen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö pyöräkorjaamo

Alkup.käyttö paja

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta betoni

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus

Ulkovärit

Kunto hyvä

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Pirttikangas oli Ritoniemen kantatilan vuokramaata. Se oli vuokrattu kolmella eri vuokrakirjalla (1907, 1912, 1924) seppä Vihtori Urtille. Tämän kuoleman jälkeen vuodesta 1938 vuokraoikeuden haltijana oli hänen leskensä Akraseena.

Rakennus 1: Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen muualta. Sen pitkällä kaakkoissivulla on kak-sikerroksinen umpikuisti, jonka satulakaton ylälape on aumattu. Kuistissa on pariovet, joiden vieressä on 9-ruutuiset ikkunat. Kuistin yläkerrassa keskellä on vierekkäin kaksi pystysuuntaista kapeaa 8-ruutuista ikkunaa, joiden molemmilla puolilla 9-ruutuiset ikkunat. Sekä ylä- että alakerrassa on ikku-nat myös kuistin sivuseinillä. Julkisivun puolella on satulakattoinen frontoni, jossa on yksi ikkuna. Rakennuksen kaakkoispäädyssä on pulpettikattoinen lisäosa, jossa on 16-ruutuinen ikkuna sekä lou-naaseen aukeava ulko-ovi. Rakennuksen rungon ikkunat ovat t-mallisia. Yläkerrassa molemmilla pit-killä sivuilla räystään alla on kaksi neljään osaan jaettua matalaa haukanikkunaa. Rakennus on vuorattu pystylaudoituksella, päätykolmioissa pystylauta on alaosaa tiheämpää. Kaakkoispäädyn lisäosassa on tiheä vaakalauta.

Alakerrassa on neljä huonetta ja keittiö, yläkerrassa kaksi huonetta. Talon pohjoispäädyssä oli 1970-luvulle saakka Ruoveden nimismiespiirin putka. Se sijaitsi kamarissa, jonne oli elementeistä pystytetty kolme ahdasta koppia. Vaikka vanginkuljettajan tehtävä tarjottiin julkisesti haettavaksi 5-vuotiskausittain urakkapalkalla, se pysyi Urtin suvulla lähes 50 vuotta. Toimen otti vastaan seppä Vihtori Urtti 1920-luvun alussa ja sitä jatkoivat vävy Johan Hyödynmaa ja hänen jälkeensä Vihtorin poika Aaro Urtti. Putka siirtyi virastotalon alakertaan 1970-luvun taitteessa.

Rakennus 2: Rakennus sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Sen kaakkoispäädyssä on kaksi kerrosta, luoteispäädyssä on yksi kerros. Kaakkoispäädyn toinen kerros on samalla tasalla kuin luoteispääty, jonka perustus on nousevalla maalla. Koillisen puoleisella pitkällä sivulla kivijalassa on kaksi pariovea, matalassa päässä yksi pariovi. Koillisseinällä on kolme 9-ruutuista ikkunaa. Rakennuksen lounaissivun keskellä on pariovi, jonka edessä on loiva silta.

Rakennus 3: Rakennus sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Sen taustapuolella osin rakennuksen alla on maakellari.

Rakennus 4: Urtin ja Hyödynmaan pajat olivat alun perin vierekkäin päärakennuksen länsipuolella. Nykyisen omistajan vaari on ostanut Ritoniemen vanhan pajan, jossa toimi myöhemmin tämän poika. Rakennuksen vanhempi osa on 1800-luvulta, nykyisen pyöräkorjaamon pääty on ostettu muualta ja siirretty nykyiselle paikalleen 1920-luvulla. Pajassa oli maalattiat sekä hevosenkengityspaikka. Pyörä-korjaamo on toiminut vuodesta 1916. Paja on palanut viimeksi 1930-luvun alussa ja sitä on korjattu tilanteen mukaan. Viimeisin peruskorjaus on tehty vuonna 2000, yksi huone on vielä kesken. Pajan päätyvuorauksena on pelti, pitkällä sivuilla lasikuitulevyt?

Palokunnan ruiskuhuone rakennettiin vuonna 1910 seppä Johan Hyödynmaan pajan viereen. Avaimet olivat seppä Vihtori Urtilla. Urtti ja Hyödynmaa hoitivat kirkonkylän palokalustoa 35 vuoden ajan.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Tontti sijaitsee Ruoveden kirkonkylässä kunnan halki luode-kaakko –suunnassa kulkevalla harjulla. Pirkantiehen rajoittuvan tontin julkisivun puolella on puutarha, jossa on marjapensaita. Pihan puolella on istutuksia. Kiinteistö muodostaa maisemallisen kokonaisuuden harjun rinteellä yhdessä lähistöllä sijaitsevien Pohjoisrinteen ja Uusikylän kiinteistöjen kanssa.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Päärakennus on tarkoitus purkaa homevaurioiden vuoksi. Rakennus on tehty routapenkan päälle ja se liikkuu vuodenaikojen mukaan. 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa poikki sahatut nurkat leviävät.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Rakennus on paikallisesti arvokas. Rakennuskokonaisuudella on maisemallista merkitystä osana 1900-luvun alkupuolella syntynyttä harjun rinteen asutusta. Rakennukset ovat kohtalaisesti säilyneet alkuperäisessä asussaan. Kiinteistöön liittyy myös paikallis- ja taloushistoriallisia arvoja.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Paikallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 9.5. 2001