Pispalan valtatie on osa kannasta pitkin kulkenutta vanhaa maantietä. Kuninkaantienä ja myöhemmin Kyröskosken maantienä tunnettu tie on yksi vanhimmista sisämaan ja Pohjanlahden rannikon välisistä teistä, joka on yhdistänyt Hämeen Turkuun, Ala-Satakuntaan ja Pohjanmaahan. Tie on ollut käytössä ainakin 1500-luvulta lähtien. Tielinja on arvoalueella pysynyt nykyisellä paikallaan ainakin 1800-luvun alusta alkaen, joskin katua on 1950-luvulla levennetty. Alueen kaakkoispäädyn poikki on kulkenut Pohjois-Pirkkalan ja Tampereen välinen raja, johon valtatien poikki oli rakennettu 1831 veräjä, rajaportti. Rajalla kulkevan riukuaidan tilalle rakennettiin 1905 kivinen pulteriaita. Veräjä jäi käytöstä 1900-luvun alussa, mutta paikan nimeksi jäi Rajaportti.

Vanhimmat alueen säilyneet rakennukset on rakennettu 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa kadunvarsi on ollut kaupunkimaisen tiivis, koostuen eri-ikäisistä ja kokoisista asuin-, liike-, verstas- ja piharakennuksista. Myös alueen pohjoiskulman valtatien ja Ratakadun väliset tontit ovat olleet rakennettuja. Niillä sijainneet Santalahden tehdastyöntekijöiden vuokratalot ovat tuhoutuneet tulipaloissa 1900-luvun lopulla. Kadunvarren rakennuskantaa on korjattu voimakkaasti 1980-90-luvuilla, mistä johtuen joidenkin rakennusten alkuperäiset piirteet ovat kadonneet. Alueella on ainoastaan yksi 1990-luvulla rakennettu useita asuntoja käsittävä uudisrakennus.

Useilla arvoalueen rakennuksista paikallista talous- ja sosiaalihistoriallista merkitystä: Ratakatu 5 on ollut Enqvistin perustaman Santalahden sahan isännöitsijän asuntoja ja tehtaan konttorina, Pispalan valtatie 1:ssä asui hevosmiehiä ja ajureita ja sen länsipuolella seppä. Mäkikadun kulmauksessa on Pispalan tunnetuin ja ainoa yhä toimiva yleinen sauna, Rajaportin sauna (ent. Lahtisen sauna) ja sen länsipuolella Puukkoniemen kauppana tunnettu talo (ent. Rajaportin Voima). Pispalan valtatie 13, jossa nykyisin toimii Pispalan Taidetalo, tunnetaan Lastusen Irjan antiikkikauppana.

Kokonaisuus tulisi pyrkiä säilyttämään ymmärrettävänä. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, myös tiet, muurit ja pihojen rakenteet tulisi huomioida. Katulinjaa tai kulkureittejä ei tulisi muuttaa. Katuliittymien ja pihojen pinnoitteena tulisi suosia nurmea ja hiekkaa ja välttää laajoja betonikivilaatoituksia tai asfaltointia. Vähäinen uudisrakentaminen vanhaa rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Aluekokonaisuuden säilyttäminen ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.

Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.

Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.

Muurien, portaiden ja muiden pihojen rakenteiden säilyminen perinteisenä.

Kapeiden katulinjojen ja muiden kulkureittien säilyminen.

Katunäkymän säilyminen.

Mahdollisimman vähäinen uudisrakentaminen.

Uudisrakentamisen toteuttaminen huolellisesti lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Välttämättömän uudisrakennuksen sijoittaminen valtatien katulinjaan, piharakennukset tontin perälle.

Pispalan rakennusinventointi: PMM, Anu Eerikäinen, 2001-2002.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; alueen kiinteistön omistajien hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Alueen kiinteistön omistajat ja asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan rakennusinventointi 2009.