rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja pihasauna 002 ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Asuinrakennus on muutoksissa menettänyt osan alkuperäisistä piirteistään, joskin perusmuoto on yhä hahmotettavissa. Osin hirsirunkoinen pihasauna on säilynyt parem-min. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, asuntoja pienehkössä puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Ratakadun ja Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, välissä, reilusti valtatien katutason alapuolella, sijaitsevalla pihalla, asuin- ja piharakennuksella on vähäinen maisemallinen merkitys Ratakadun katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Ratakadun ja Pispalan valtatien välissä, loivassa pohjoiseen viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsee todennäköisesti 1910-30-luvuilla rakennetut asuinrakennus ja pihasauna.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä pihasaunasta pihoineen. Tontti on alkujaan ollut suurempi, mutta sitä on jouduttu luovuttaman sekä Pispalan valtatien leventämisen että Ratakadun rakentamisen yhteydessä. Vuoden 1930 maantien rajankäynnistä kertovassa kartassa tilan nimi on Koivu. Asuinrakennuksessa on aiemman inventoinnin tietojen mukaan ollut aikoinaan Rosenlewin työntekijöiden, mahdollisesti jopa johtajan asunto. Pihasauna olisi aiemman inventoinnin mukaan Santalahden sahan entinen sauna 1900-luvun alusta. Saunarakennusta ei kuitenkaan ole merkitty vuoden 1930 tonttikartaa, mikä viittaisi siihen, että se olisi rakennettu tai siirretty nykyiselle paikalleen vasta 1930-luvulla. Saunarakennus on jäänyt tontin rajoja muutettaessa puoliksi katualueelle. Rakennuksia on peruskorjattu 1990-luvulla.

Kohteen lähiympäristössä on 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia. Itä- ja länsipuolella on kookkaat useita asuntoja käsittävät entiset vuokratalot. Etelässä Pispalan valtatien toisella puolella Rajaportin saunan kiinteistö ja pohjoispuolella rautatiealue ja sen takana tyhjillään oleva kattohuopatehdas.

Tontilla on vain vähän piha-aluetta. Itä- ja länsirajat on aidattu pystyrimaaidalla, Pispalan valtatien korkea betoninen tukimuuri muodostaa selkeän rajan tontin eteläreunaan. Nurmipintaisella pihalla kasvaa vaahteroita. Pihan pinnat ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen ja pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Avoimen pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 59.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kivimäki Sanna ja Laiho Marianna; Puhrasta tuli. Tarinoita Rajaportin saunasta. Pispalan saunayhdistys ry. Tampere 1996.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.