rakennusperinteinen

henkilöhistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin 1900-luvun alusta peräisin olevat kaupunkipuutalotyyppiset asuin- ja liikerakennus sekä asuinrakennukseksi muutettu entinen piharakennus ovat peräisin 1900-luvun alusta. Ne on voimakkaasti peruskorjattu ja entinen piharakennus pääosin rakennettu uudelleen 1980-luvulla. Muutoksista johtuen rakennusten alkuperäiset piirteet ovat osin kadonneet.

Pihapiiri oli vanhempien pispalalaisten yhä muistaman paikallisen originellin Irja Lastusen valtakuntaa.

Asuinrakennuksen 001 ensimmäisessä kerroksessa on toiminut runsaasti erilaisia pieniä liikkeitä, joihin on kuljettu kulmiin viistetyistä liiketilojen ovista. Pitkäaikaisin liikkeistä oli Lastusen antiikkikauppa. Nykyisin liiketilassa toimii Pispalan taidetalo.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelän nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1900-luvun alussa rakennetut asuin- ja liikerakennus sekä asuinrakennukseksi muutettu entinen piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja liikerakennuksesta ja entisestä piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alusta. Tilan nimi on 1930 ollut Laakso ja sillä on sijainnut kolme rakennusta: nykyisten rakennusten lisäksi tontin itäreunassa, nykyisellä parkkialueella on ollut suorakaiteen muotoinen asuinrakennus. 1960-luvulla tilan nimi oli Lastunen. Kohde tunnetaan Pispalassa Lastusen antiikkikauppana, jota piti 1940-60-luvuilla antiikkikauppias Irja Lastunen. 1980-luvun alussa kiinteistön osti Lastusilta Rauno Viinikka, joka peruskorjasi rakennukset. Entinen kylmä piharakennus rakennettiin pääosin uudelleen asuin ja työtilaksi. Peruskorjatuissa tiloissa aloitti toimintansa Pispalan taidetalo, jossa oli taidegalleria, kahvio ja kehystämö sekä työ- ja asuintiloja. Nykyisin pääosa tiloista on asuntoina. Liiketilassa toimii taidegalleria Art Pispala.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uudisrakennuksia että 1900-luvun alun rakennuksia. Vastapäiset talot Pispalan valtatien toiselta puolelta on purettu tai ne ovat palaneet.

Tontti on aidattu valtatien puolelta valkoiseksi maalatulla pystyrima-aidalla. Piha-alueet on tasattu ja asfaltoitu. Eteläreunasta jyrkästi nousevaa rinnettä on pengerretty maalla, kivillä ja hirsillä. Kasvillisuus on hyvin vähäistä, muutamia koivuja ja nuoria vaahteroita. Pihan pinnat ovat asfaltoinnista johtuen modernit.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen rakennuksissa.

Liiketilan käytön jatkuminen ja/tai liiketilojen sijainnin hahmottuminen rakennuksessa 001 (sisäänkäynnit kulmissa).

Pihapiirin ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

- Harjula, Kristiina, Unelma Pispalasta. Pispalan asukasyhdistys ry ja Tampereen kaupunki. Tampere 1992.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Liikkeenharjoittaja