arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin huvilatyyppinen asuinrakennus 001 on peräisin 1870-90-lukujen väliseltä ajalta. Rakennus on Pispalan vanhimpia ja se on säilynyt ulkoasultaan osin alkuperäistä vastaavana. Melko koristeellisessa rakennustyylissä on vaikutteita 1800-luvun lopun uusrenessanssityylistä ja nikkarityylistä. Rakennuksessa on loiva avoräystäinen satulakatto, risti-ikkunat, päädyissä moniruutuiset, yläosastaan rombiruutuiset ikkunat, viisikulmainen kuisti ja sahalaitakuvioitu kerroslista. Maastonmuotoja mukailevan pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Asuinrakennuksen on rakennuttanut Santalahden sahan johtaja Johan Enqvist. Se on toiminut sahan isännöitsijän asuintalona sekä sahan konttorina, myöhemmin vuokratalona. Kohde on Pispalassa poikkeuksellinen: siinä on yhä havaittavissa piirteitä ylemmän yhteiskuntaluokan rakentamisen ja asumisen tavasta.

Ratakadun ja Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, välissä sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti kookkaalla asuinrakennuksella 001 on suurehko maisemallinen merkitys molempien katujen katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Ratakadun ja Pispalan valtatien välissä, pohjoiseen viettävässä rinteessä, osin puisto- ja osin katualueella. Alueella on 1870-90-luvuilla valmistunut kookas huvilamainen asuinrakennus sekä kaksi pientä piharakennusta.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja kahdesta pienestä piharakennuksesta pihoineen. Maa on kuulunut Provastin kantatilaan, joka on myöhemmin siirtynyt Kaarilan kartanon omistukseen. Johan Waldemar Enqvist osti tonttimaan 1870-luvulla Kaarilan isännältä Thunebergiltä. Enqvist perusti tuolloin Pyhäjärven rantaan Santalahden sahan. Tontin asuinrakennus rakennettiin 1870-90-luvuilla mahdollisesti tehtaan johtajan perheen asunnoksi. 1900-luvun alussa se kuitenkin toimi sahan isännöitsijän asuntona. Sahan konttori toimi rakennuksen toisessa päädyssä. Enqvistillä itsellään oli toinen komea huvila lännempänä Santalahdessa. Suullisen perimätiedon mukaan rakennus on saatettu siirtää Terijoelta. Pihapiiriin kuului lisäksi huvimaja ja talli sekä mahdollisesti myös muita rakennuksia. Huvimaja tai paviljonki sijaitsi asuinrakennuksen eteläpuolella. Se oli avoin, pylväiden varassa seisova, sisältä kaksiosainen rakennus, jossa oli värillisestä lasista ikkunat. Se kerrotaan myöskin siirretyn Terijoelta. Paviljongin edustalla oli lipputanko. Tontin länsireunassa oli pitkä suorakaiteen muotoinen talli, jonka vintille oli kulkusilta rakennuksen päädystä suoraan Pispalan valtatieltä.

Kauppias Reinhold Waldtman, myöhemmin Wanamo, osti kiinteistön 1910 sahan johtajalta Enqvistiltä. Reinhold ja Naema Maria Wanamo lapsineen asuttivat koko taloa, lukuun ottamatta länsipäädyn yhden huoneen ja keittiön vuokralaisasuntoa. Vanha talli purettiin ja Pispalan valtatien reunaan tontin länsiosaan rakennettiin uusi rakennus, jossa toimi 1940-luvun lopulle asti Wanamon sekatavarakauppa. Lisäksi tontin pohjoissivulla oli ulkohuonerakennus ja päärakennuksen luoteispuolella pieni pesutupa- ja saunarakennus, jossa perheen pyykkäri kävi pesemässä pyykit ja jossa peseydyttiin. Tuolloin tontin keskeltä päärakennuksen ja kaupparakennuksen välistä kulki tie Pispalan valtatieltä rautatien yli Santalahteen. Piha jakautui etu- ja takapihoihin, joissa olivat kasvimaat, erilaisia kukkaistutuksia, omenapuita ja pihlajia. Tontin kaakkoisreunassa kulki vuoteen 1937 Pohjois-Pirkkalan ja Tampereen raja ja rajan merkkinä korkea pulteriaita. Pula-aikana 1940-luvulla päärakennuksen tiloja jaettiin vuokralaisten pitämistä varten. Wanamojen sukua asui talossa 1940-luvun lopulle saakka.

Kiinteistö siirtyi 1948 kaupungin omistukseen vuokrataloksi. Taloon vedettiin vesijohto, pesutupa- ja saunarakennus purettiin ja rakennettiin kaksi pientä ulkohuonetta, jotka ovat yhä tontilla. Niitä ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen rakennushistoriallisen arvon vuoksi. Kaupparakennus purettiin 1949-50 Pispalan valtatien levennyksen tieltä. Pihapiiri on muuttunut Ratakadun rakentamisen ja Pispalan valtatien leventämisen johdosta. Talo on ollut asumattomana vuodesta 2006 asti ja vallattuna kesällä 2007.

Kohteen lähiympäristössä, Pispalan valtatien eteläpuolella on 1900-luvun alun asuinrakennuksia sekä yksi uudisrakennus. Ratakadun pohjoispuolella on jyrkkä pudotus rautatiealueelle.

Piha on aitaamaton. Pispalan valtatien korkea betoninen tukimuuri muodostaa lounaisrajan. Pihassa kasvaa omenapuita, sireenipensaita ja muutamia vaahteroita. Piha kasvillisuus ja pinnat ovat perinteiset, mutta hoitamattomat.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvil-lisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen rinnerakentamisesta joh-tuvan korkean useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen.

Useiden asuntojen/ tilojen tai vaikutelman useista asunnoista/ tiloista säilyminen asuinrakennuksessa.

Kiinteistön rajat tulisi korjata, siten että rakennukselle ja ympäröivälle pihalle muodostuu tontti.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säi-lyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 30.5.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 1 (Pispalan valtatie 2).

- Ainutlaatuinen Pispala : muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Toim. Toivo Järvinen ja Uuno Sinisalo. Pispalan moreeni, Tampere 1973.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.