rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin rakennukset on rakennettu useassa vaiheessa 1890-luvun lopun ja 1920-luvun alun välisenä aikana. Kaupunkipuutalotyyppisen nykyisin kahvilana toimivan rakennuksen 002 nykyinen ilme on 1950-lukulainen. Tiilinen rapattupintainen saunarakennus 003 on rakennettu aivan 1900-luvun alussa ja sitä on jatkettu 1930-luvun lopulla. Se on säilyttänyt 1930-luvun piirteensä erinomaisesti. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 004 ja puurunkoinen piharakennus 005 on yhdistetty persoonallisesti väliosalla. Perinteisenä säilynyt pihapiiri rakennuksineen muodostaa intensiivisen ja kerroksellisen pihakokonaisuuden.

Pihapiiriin kuuluva nykyisin Rajaportin saunana tunnettu rakennus 003 on Suomen vanhin yhä toimiva yleinen sauna. Sillä on vahva identiteettimerkitys ja symboliarvo. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla kahvilarakennuksella 002 on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Mäkikadun kulmauksessa, valtatieltä etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat asuinrakennus, siihen kiinni rakennettu piharakennus, Rajaportin sauna ja Saunan kahvila.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta, saunasta ja kahvilasta. Hermanni ja Maria Lahtinen vuokrasivat tontin Pispalan valtatien varresta Otto Thunebergiltä vuonna 1895. Myöhemmin vuonna 1918 Lahtiset ostivat tontin omakseen 5050 markalla. Lahtiset rakensivat tontille kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen ja sen länsipuolelle Pispalan valtatien varteen matalamman asuinrakennuksen, jossa nykyisin rakennuksessa toimii kahvila ja hieroja sekä piharakennuksen. Piharakennus on alkuperäistä vastaavassa asussa ja siellä on ollut muun muassa hevostalli, ulkohuoneet, varastoa ja lämmittämätön kesähuone.

Hermanni Lahtisen sekatavarakauppa ”Rajaportti 5:ssä” rekisteröitiin vuonna 1900. Kaksikerroksisessa asuin- ja liikerakennuksessa oli liiketilat alakerrassa, asuintilat yläkerrassa ja leipomo ja pullapuoti matalampana siipenä itäpuolella. Rakennuksen hirret oli tuotu Pinsiönkankaalta. Rakennuksessa oli T-malliset ikkunat ja räystään alla kulki peilinauhamainen koristelistoitus. Kauppatoiminta jatkui rakennuksessa ilmeisesti 1970-luvulle asti eri liikkeenharjoittajien toimesta. Rakennus paloi vuonna 1986.

Tontille oli aiemman inventoinnin tietojen mukaan rakennettu vuosisadan vaihteessa myös hirsisauna aluksi Lahtisten omaan käyttöön. Saunan palveluja alettiin tarjota pian myös ulkopuoliselle maksusta. Puinen saunarakennus on mahdollisesti joko palanut tai purettu ja tilalle rakennettiin tiilinen uusi saunarakennus muistitiedon mukaan joko vuonna 1904 tai 1906-1907. Saunarakennuksessa, puusuojan päällä sijaitsee ns. tinurin koppi, jossa on laudasta rakennettu kuisti ja yksi pieni huone. Tässä huoneessa on toiminut tinuri ainakin 1960-luvulta alkaen. Tinuria ennen huoneessa oli muistitiedon mukaan asunut 6-lapsinen perhe.

Vuonna 1938 saunaa jatkettiin kolmella metrillä pohjoispäädystä. Lahtisten suku piti saunaa vuoteen 1965 saakka, jolloin kaupunki pakkolunasti saunan Mäkikadun suunnitellun leventämisen vuoksi. Saunatoiminta kuitenkin jatkui tästä eteenpäin normaalisti. Tontin muut rakennukset kaupunki lunasti vuonna 1974. Saunan pitäjät vaihtuivat, kunnes vuonna 1989 perustettiin Pispalan saunayhdistys, jonka toimesta kaupungin rahoittamana sauna kunnostettiin. Vuonna 1991 suunniteltiin jälleen saunan purkamista ja tien vetämistä Rajaportinkadulta Mäkikadulle tontin lävitse. Museotoimi kuitenkin puolsi saunan säilyttämistä ja asemakaavaan saatiin suojelumerkintä vuonna 1997. Kaavassa suojeltiin saunan sisätilat ja tontin rakennusten ulkoasut.

Tontin kaakkoisosassa on ns. ompelijan talo piharakennuksineen. Ompelijantalo on rakennettu ilmeisesti 1920-luvulla. Rakennuksessa on korkea tiilinen kivijalka, jossa on ollut asuin- ja työtiloja. Kivijalassa on viimeisenä asunut ompelija-Irja, jonka mukaan rakennus on nimetty ompelijantaloksi. Huonokuntoiseksi päässyt rakennus on korjattu perusteellisesti 1996-1999.

Kohteen lähiympäristössä on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettuja rakennuksia. Lounaispuolelta, Mäkikadun varresta on purettu vanhoja rakennuksia. Paikalla on nykyisin asfaltoitu parkkialue.

Tonttia rajaavat rakennukset sekä korkea umpinainen keltaiseksi maalattu lauta-aita. Aidassa on kulkuaukot länsi- ja pohjoissivulla. Pihassa kasvaa muutamia koivuja, pihlaja ja pensaita, muutoin kasvillisuus on vähäistä. Kulkuväylät ovat hiekkapintaisia. Pihan pinnat, kasvillisuus ja jäsentely ovat perinteiset. Kohde muodostaa maalaismaisen suljetun pihapiirin, vaikka tonttia reunustanut Lahtisen asuin- ja kaupparakennus on palanut.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Saunan, kahvilan, asuin- ja piharakennuksen ja pihan pintojen muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus ja sauna – kahvila rakennusparien säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 004.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean tiilisen kivijalan ja sen erikoisen aukotuksen säilyminen asuinrakennuksessa 004.

Pihapiirin ja erityisesti rakennuksen 002 aseman säilyminen katumaisemassa.

Saunan toiminnan jatkuminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 24.5.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 201 ja 202.

Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 264)

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kivimäki Sanna ja Laiho Marianna; Puhrasta tuli. Tarinoita Rajaportin saunasta. Pispalan saunayhdistys ry. Tampere 1996.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt