rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin puurunkoinen pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu 1938. Raken-nuksen nykyasu on mineriittiverhouksesta ja leveistä kaksijakoisista ikkunoista johtuen 1950-lukulainen. Huoneistojako useisiin pieniin asuntoihin on säilynyt. Pienen pihan pinnat ja jäsen-tely ovat säilyneet perinteisinä.

Asuinrakennus on todennäköisesti rakennettu Santalahdessa toimineen luujauhotehtaan työn-tekijöiden asunnoiksi. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pie-nehköjä asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Ratakadun ja Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, välissä sijaitsevalla pihalla ja erityi-sesti kookkaalla asuinrakennuksella 001 on suurehko maisemallinen merkitys molempien katujen katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Ratakadun ja Pispalan valtatien välisellä pohjoiseen viettävällä rinnetontilla. Tontilla sijaitsee 1938 valmistunut kookas vuokratalo.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tontti on on ollut 1930-luvulla suuri, käsittäen maa-alueen Ratakatu 15 tontista Ratakatu 25 tonttiin asti. Tontti on kuulunut Santalahdessa toimineelle luujauhotehtaalle. Tontin neljä asuinrakennusta ovat todennäköisesti olleet tehtaan työntekijöiden asuntoina. Kaksi asuinrakennuksista on purettu tai palanut 1900-luvun loppupuolella. Ratakatu 25 on peruskorjattu niin voimakkaasti, että sitä ei enää voi tunnistaa vanhaksi rakennukseksi. Ratakatu 15 pihassa tontin pohjoiskulmassa on ollut pieni piharakennus. Toinen tontin rajojen ulkopuolella oleva erikoinen varastokäytössä oleva piharakennus on Pispalan valtatien alla valtatien tukimuurissa. Asuinrakennusta on remontoitu 1970- ja 2000-luvulla.

Kohteen lähiympäristössä on 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Länsipuolinen tontti on tyhjä.

Tontti on aitaamaton. Etelärajan muodostaa Pispalan valtatien korkea betoninen tukimuuri, jossa on varastotila. Ratakadun reunassa on matala pulterimuuri. Pääoville johtavat hiekkapintaiset polut rakennuksen ympäri. Tontin eteläkulmassa on kestopuiset portaat Pispalan valtatielle. Tontilla on vain vähän kasvillisuutta, mänty, vaahtera sekä joitain pensaita. Kasvillisuus ja tontin pinnat ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen länsipäädyn palomuurin säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.