rakennusperinteinen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin itäreuna on kiinni entisessä Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan välisessä rajassa. Valtatiellä tontin kohdalla oli Rajaportti. Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus 001 on alueen vanhimpia rakennuksia 1800-luvun lopulta. Se on säilyttänyt muotonsa, mutta mineriittivuorauksen ja ikkunoiden vaihtamisen seurauksena osa alkuperäisistä piirteistä on kadonnut. Puurakenteisessa piharakennuksessa 002 on pidetty hevosia 1970-luvulle asti. Kasvillisuus, pihan pinnat ja jäsentely ovat pääosin perinteiset.

Pihapiiri oli Onni Niemen eli vanhempien pispalalaisten tunteman ”Onskan”, Pispalan viimeisen hevoskuskin koti.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1800-luvun lopun asuinrakennus sekä piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset on rakentanut 1800-luvun lopulla ”Kello”-Mattila, joka muutti pian Amerikkaan ja myi talonsa Aleksanteri Willgrenille. Wilgren oli hevosmies, kuten hänen poikapuolensa Valter Niemi. Valter Niemen poika Onni Niemi (1919-2008) oli hevosmiehenä tuttu kaikille pispalalaisille. Ajossa oli kahdesta neljään hevosta. Hän omisti ja piti Pispalan viimeistä työhevosta vielä 1970-luvulla. Perheen pojat tunnetaan maajoukkuetason kilpapyöräilijöinä.

Kohteen lähiympäristössä on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa. Kaakon puoleinen tontti on rakentamaton ja sille on pystytetty Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan välisen rajan ja rajalla sijainneen pulterimuurin muistoksi harmaagraniittinen rajakivi sekä kyltti.

Rakennukset, sireeniaidanne, Rajaportinkadun tukimuuri ja metalliverkkoaita rajaavat tonttia. Pihassa on pieni lautarakenteinen leikkimökki. Kasvillisuutena on runsaasti nuorta puustoa koivuja, mäntyjä, kuusia, pihlajaa, sireeniä, omenapuu ja muutamia pensaita. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 28.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 209.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja/ perikunnan jäsen