rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Heikkilä on vanha kantatalo lähellä isojaon aikaista tonttiaan. Säilyneillä rakennuksilla rakennushistoriallista merkitystä. Eri-ikäiset rakennukset muodostavat ajallisesti mielenkiintoisen kokonaisuuden.

Heikkilä sijaitsee Davidintien varrella, lähellä vanhan Anian kylän keskustaa. Tilakeskus on peltoaukealta nousevassa avoimessa rinteessä. Pihapiiri on villiintynyt ja laajasta rakennusryhmästä on jäljellä vain neljä rakennusta.Tiilinen ja rapattu päärakennus 1940-luvun loppupuolelta. Korkealle luonnonkivijalalle rakennetun hirsisen viljamakasiinin kivijalkaan on hakattu "1842 AS.". Kellarissa on kaksi huonetta ja katto holvattu kivillä.

Tien mutkassa on mielenkiintoinen luonnonkivijalalle rakennettu suuri hirsirakennus, joka on toiminut ilmeisesti, jonkinlaisena talous- ja mahdollisesti myös asuinrakennuksena. Lyhytnurkkainen, vuoraamaton hirsirakennus on maalattu punamullalla, lukuunottamatta räystään alusia ja päätykolmioita, jotka ovat laudoitetut ja keltaiseksi maalatut. Ikkunoiden vuorilaudoissa ovat koristeelliset ja karjalaisvaikutteiset. Osassa on jäänteitä sahakuvioisesta otsalaudasta/lipasta. Rakennuksen eteläpäässä on katolla vellikellotapuli. Rakennus on huonokuntoinen ja siihen on avattu suuri aukko länsipuolelle. Rakennusaika on mahdollisesti 1800-luvun loppupuoli.

Tien varrella on osittain kivijalalle rakennettu jyrkkäkattoinen ja rankorakenteinen talous- asunto?- rakennus. Nykykäytössä päätyseinään on tehty niittokoneen mentävä aukko.

Heikkilä on ollut Anian suurimpia ja vanhimpia taloja. Siitä on kutsuttu mm. Anian kartanoksi. 1400-luvulla talon isäntä David kapinoi verovouteja vastaan, ns. Davidin kapinassa. Isäntä karkasi kapinan jälkeen Viroon, mutta talo jäi suvun haltuun. Uusi suku, Matti Matinpoika, joka ilmeisesti tuli vävynä taloon aloitti talon pidon 1620-luvun lopulla. 1600-luvulla Heikkilä oli ratsutilana ja isäntä hoiti myös nimismiehen tehtäviä. Heikkilä-sukunimi muuttui koulutuksen ja säätyläisvaikutuksesta Sjöstedt-nimeksi 1700-luvulla. Asutus nykyisellä paikalla on hyvin vanhaa. Heikkilä sijaitsee lähes samalla paikalla kuin ennen isojakoa. Vanha tontti on ollut mahdollisesti nykyisen tilan luoteispuolella. Myös Heikkilästä lähtevä polku on mahdollisesti vanhaa kyläraittia.Talon siirto on tapahtunut isonjaon jälkeen, ehkä ennen vuotta 1842, jolloin viljamakasiini rakennettiin.

Vuodesta 1832 isäntänä oli Axel Sjöstedt, johon viljamakasiinin vuosiluku ja nimikirjaimet mahdollisesti viittaavat. Hänen poikansa, Johan Arvid Sjöstedt aloitti isännöinnin juuri ennen päärakennuksen tuhoutumista tulipalossa v. 1863. Uusi suuri päärakennus valmistui vielä saman vuoden puolella. Myöhemmin siihen lisättiin torni. Sjöstedtin suku luopui Heikkilästä v. 1897. Sen jälkeen tilalla oli useita omistajajia. Tilanne vakiintui kun Erkki ja Yrjö Kyläsorri ostivat tilan v. 1928.

Vuonna 1983 Heikkilä siirtyi Kansa-yhtiön omistukseen. Sinne suunniteltiin lomakylää yhtiön henkilökunnalle. Suunnitelmista ehdittiin totettaa vain edustussauna ja venelaituri. Kansa-yhtiöiden jouduttua selvitystilaan tila siirtyi KOP:lle.

Vielä 1970-luvulla pihapiiriin kuului 11 rakennusta. Nykyään rakennuksista on jäjellä vain neljä.

Heikkilä sijaitsee Anian Hylkiänojan ympärille sijoittuvan laajan kyläpellon etelälaidalla Rakennukset ovat sijainneet pienellä mäellä, joka viettää kohti peltoa. Puustoa vähän, näkymä on avoin. Rantaan johtaa polku, joka ilmeisesti on syntynyt talon muuton jälkeen. Vanhat kylätontit ovat autioituneet.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997.Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975. Pirkkalan paikannimikokoelma, Pirkkalan kirjasto.