Kirjastoinventoinnin tarkastelukohteiksi rajattiin 1940-luvulla tai sen jälkeen valmistuneet, kirjastoiksi nimenomaan alun perin suunnitellut ja yhä toiminnassa olevat kirjastot, jotka toimivat omissa rakennuksissaan tai arkkitehtonisesti selkeästi kirjastoarkkitehtuuria edustavissa rakennuksen siipiosissa. Inventoinnin tavoitteena oli saada vertailukelpoinen kokonaiskuva modernin aikakauden kirjastoarkkitehtuurista Pirkanmaalla. Kaavaprosessien yhteydessä ei ole mahdollisuutta tarkastella yksittäistä rakennustyyppiä yhtä laajamittaisesti ja vertailla kirjastorakennusten keskinäisiä piirteitä ja arvoja. Inventoinnin tarkoituksena on tunnistaa rakennustyypin arvokkaimmat kohteet Pirkanmaalla samalla dokumentoiden kuitenkin kattavasti kaikki maakunnan kirjastoarkkitehtuurin edustajat. Mahdolliset suojeluratkaisut tehdään kuitenkin kaavaprosessien yhteydessä.

Tämä inventointiraportti on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti inventoinnin menetelmiä sekä tuloksia, kirjastoa rakennustyyppinä sekä kirjastoarkkitehtuurin historiaa peilaten sitä kirjastolaitoksen toimintaan vaikuttaneisiin muutoksiin. Raportissa käsitellään kirjastorakentamisen kehittymistä läpi historian, painottuen kuitenkin 1950-luvulta tähän päivään. Raportissa pyritään tuomaan esiin pirkanmaalaisten kirjastojen ominaispiirteet suhteessa suomalaisen kirjastolaitoksen ja -arkkitehtuurin kehittymiseen. Lisäksi ensimmäisessä osassa esitellään inventointityön tuloksia kohdekirjastojen ulkoasuun ja sisätiloihin liittyvien ominaispiirteiden ja niiden edustavuuden kannalta.

Toinen osa esittelee inventoidut kirjastorakennukset. Kohteet on esitelty kuntien mukaan aakkostetussa järjestyksessä inventointikortteina, joihin on kerätty kohteiden perustiedot sekä historiatietoa niin rakennuksesta kuin seudun kirjastotoimestakin. Lisäksi inventointikorteissa on kuvaukset kirjastojen ulko- ja sisätiloista. Inventoinnissa keskitytään kirjastorakennusten arkkitehtonisiin ominaispiirteisiin. Vaikka raportti syventyy kirjastorakennuksiin, on inventoinnissa otettu huomioon kirjastojen lähiympäristö sekä kirjastotoimen historiallinen konteksti kyseisessä kunnassa tai seudulla. Historiatiedot eivät välttämättä ole kaikenkattavat, mutta ne pyrkivät tuomaan ilmi kirjastotoimen juuret ja kehityksen etenkin kirjastotilojen kannalta. Inventoinnissa kohteista käytetään kuntien ja kaupunkien viestinnässä vakiintuneita nimityksiä.

Työn aluksi otettiin kootusti yhteyttä kirjastojen johtoon ja sovittiin kohdekäynnit kuhunkin inventoitavaan kirjastoon. Lisäksi kirjastojen rakennuslupapiirustuksia saatiin kunnilta joko sähköisesti tai niihin käytiin tutustumassa kuntien rakennusvalvonnoissa. Inventointityössä on lisäksi tutustuttu kirjalliseen lähdeaineistoon, joka on käsittänyt sekä yleisen kirjastolaitoksen historiaa, kirjastoarkkitehtuurin historiaa että kuntien yleistä ja kirjastotoimen historiaa. Tärkeimpiä kirjallisia lähteitä ovat olleet kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkisen laajat kirjoitukset, Hanna Aaltosen teokset kirjastoarkkitehtuurista sekä arkkitehti, tekniikan tohtori Anni Vartolan kirjoittamat artikkelit Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -sivustolle. Muutamista yksittäisistä kirjastoista on myös tehty rakennushistoriallisia selvityksiä tai ne ovat olleet osa aiempaa alueinventointia. Lisäksi Maanmittauslaitoksen kartta-aineisto sekä vanhat kartat ovat toimineet keskeisinä lähteinä. Kohdekäynneillä tiloja esitelleet kirjaston henkilökunnan jäsenet ovat antaneet tietoja rakennuksista. Lisäksi osassa kirjastoissa tutustuttiin myös kirjaston arkistoon, joka on sisältänyt esimerkiksi lehtileikkeitä sekä vanhoja valokuvia. Raportissa esiintyvät valokuvat ovat tekijän, jos lähdettä ei ole erikseen mainittu.

Kirjastot ovat taajamissa näkyviä maamerkkejä, ja niillä on ja on ollut keskeinen kaupunki- tai kyläkuvallinen merkitys kunnallisena palveluna. Kirjastot on tyypillisesti sijoitettu kunnan muiden palveluiden yhteyteen tai niiden lähelle keskusalueelle. Selkeästi osaksi keskustarakennetta on sijoitettu muun muassa kirjastot Kihniössä, Kangasalan ja Nokian keskustoissa, Juupajoella, Ikaalisissa ja Virroilla. Sen sijaan ydinkeskustan ulkopuolelle on sijoitettu tai jäänyt palvelurakenteen muuttuessa kirjasto esimerkiksi Kuhmalahdessa. Kirjastot ovat erityisesti 1900-luvun alkupuolella toimineet useimmiten kansakoulujen yhteydessä, ja edelleenkin kirjastoilla on kiinteä suhde kouluihin ja koulurakennuksiin. Esimerkiksi Hämeenkyrön sekä Tampereen Kaukajärven ja Koivistonkylän kirjastot on sijoitettu koulurakennuksen yhteyteen.

Inventoitavat kirjastot vaihtelevat suuresti kooltaan ja sijainniltaan. Yhteistä kirjastoille on kuitenkin jonkinlaisen näyttävyyden tavoittelu ja julkisen roolin esiintuominen, pois lukien ainoastaan 1970-luvun anonyymisuuteen pyrkivät kirjastorakennukset, kuten esimerkiksi Juupajoella. Yleisimmin julkisen roolin esiintuominen näkyy pääsisäänkäynnin korostamisella julkisivusommittelussa esimerkiksi lipalla tai edusportaikolla. Juhlallisin portaikko lienee Tampereen pääkirjasto Metsossa, mutta myös pienempien kuntien, kuten Kihniön kunnankirjaston sisäänkäynnissä on tavoiteltu monumentaalisuutta. Julkisivumateriaalit vaihtelevat suuresti myös aikakausittain: 1980-luvun tiilijulkisivuista on siirrytty 2000-luvulle tultaessa yhä enenevissä määrin levyjulkisivuihin sekä kirkkaisiin väreihin.

Erityisesti 1980-luvulla elämyksellisyyden tavoittelu näkyi myös merkitysten hakemisessa tyylilainojen kautta. Postmodernismi näkyy poikkeuksellisen voimakkaasti kirjastoarkkitehtuurissa, jossa on haettu pienemmissäkin kunnissa monumentaalista vaikutelmaa kirjastorakentamiseen. Tornimaiset aiheet toistuvat esimerkiksi Kihniön, Pälkäneen ja Virtain kirjastoissa. Usein kirjastoarkkitehtuurissa näkyy myös arkadit eli pilarikäytävät ja erilaiset sisäänvedot kerrosten välillä. Kuitenkin runsas julkisivuaiheisto ja esimerkiksi erilaiset ikkunakompositiot ovat tunnusomaista kirjastoarkkitehtuurille läpi vuosikymmenten.

2000-luvulla tyypillistä on lasipintojen lisääntyminen. Suuria lasipintoja hyödynnetään esimerkiksi Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virrassa. Tässä on tapahtunut muutos esimerkiksi 1960–1980-lukujen vallalla olleeseen yläikkunanauhaan ja klerestorioikkunoihin, jotka tuovat epäsuoraa ylävaloa kirjastotiloihin mahdollistaen hyllyjen sijoittelun seinäpinnoille. Kattoikkunat ovat kuitenkin säilyttäneet asemansa läpi kirjastosuunnittelun vuosikymmenten.

Kirjastojen sisätilat

Kaikki kirjastot perustuvat 1920-luvulla vakiintuneelle tilajaottelulle, jossa päätilan muodostaa kirjasto- eli lainaussali, josta asiakkaat voivat vapaasti valita kirjansa avohyllyistä. Avohyllyjärjestelmän myötä lukusalien määrä ja koko pienenivät, ja ne alkoivat myös limittyä lainaussaliin. Kirjastoissa usein on edelleen erillinen lehtienlukusali, joka voi olla täysin erillinen tila muusta kirjastosalista. Lisäksi muita lukusaleja, kuten opintolukusaleja, voi sijaita erillään varsinaisesta päätilasta: esimerkiksi Sampolan ja Metson kirjastoissa on erilliset hiljaiset lukusalit. Monesti kuitenkin lukusali on limittynyt lainaussaliin yhdeksi kirjastosaliksi, jossa kirjahyllyjen lomaan on sijoitettu lukupaikkoja.

Kirjastojen tiloissa on suosittu yksitasoratkaisuja. Kuitenkin erityisesti kaupunkien keskustoihin sijoitetuissa kirjastoissa tonttikoon vuoksi tiloja on jaettu useampaan kerrokseen. Esimerkiksi pääkirjastot niin Tampereella, Nokialla, Lempäälässä kuin Kangasalla on sijoitettu useampikerroksiseen rakennukseen. Korkeuden kasvattaminen luo myös kirjastorakennukselle näkyvämpää roolia kaupunkikuvassa. Kuitenkin usein kirjaston henkilökunta näkee yksitasoratkaisun hallinnan kannalta toimivana: toimintojen hajauttaminen ja erityisesti lainaussalien sijoittaminen useaan kerrokseen vaativat henkilökunnan läsnäoloa useissa kerroksissa samanaikaisesti.

Kirjastosalit ovat kirjastojen päätiloja, joihin on arkkitehtonisesti myös eniten panostettu. Erityisesti 1980-luvulta alkaen kirjastosalien korkeus on kasvanut, ja salien korkeus lähentelee useamman kerroksen korkeutta. Kirjastoihin liittyy myös hyvin tyypillisesti ikkunoiden sijoittelu ylänauhaksi, mikä mahdollistaa kirjahyllyjen sijoittelun seinänvieriä pitkin. Yläikkunoita esiintyy useimmissa 1960-, 1970- ja 1980-lukujen kirjastoissa. 2000-luvulle tultaessa kirjastojen ikkunat ovat alkaneet kasvaa ja niissä on alettu avata näkymiä silmänkorkeudelta ulos. Verrattuna esimerkiksi Mäntän kirjastoon 1960-luvulta ja tuoreimpiin esimerkkeihin Lempäälän ja Nokian keskustoissa, kirjastojen ikkunapinta-ala on kasvanut huomattavasti.

Kirjastoissa lastenosastot erottuvat erityisesti lapsen mittakaavassa olevan kalustuksensa johdosta, ja usein lastenosaston sijoittelu on otettu hyvin huomioon. Lastenosastoihin liittyy usein myös satunurkkaus, jotka ovat leikinomaisia, mielikuvituksellisia tiloja raketeista puunrunkoihin. Nuortenosastot on useimmiten sijoitettu lähelle lastenosastoa, mutta joissain tapauksissa ikäryhmäjaottelua ei ole tarkkarajaisesti tehty tai osastot on erotettu toisistaan tarkoituksella.

Vaikka irtokalustus ei rakennusinventoinneissa usein ole tarkasti huomioitu niiden siirreltävän ja muokattavan luonteensa vuoksi, on kirjastoarkkitehtuurissa lainaussalin kirjahyllyillä suuri vaikutus tiloihin: vaikka hyllyjä voitaisiin periaatteessa siirtää, on se usein hankalaa ja aikaa vievää. Kalustuksessa näkyy laadukkaiden umpipuumateriaalien käyttö, toisaalta mittatilaustyönä tehdyt hyllyt voivat antaa kirjastolle aivan erityisen luonteensa, kuten esimerkiksi Virtain ja Pälkäneen kirjastoissa. Kirjastojen hyllykorkeus myös vaikuttaa oleellisesti kirjastosalissa avautuviin näkymiin. Nykyisin kirjastotiloissa arvostetaan muuntojoustavuutta, ja vähintään osa aineistosta pyritään sijoittamaan pyörällisiin hyllyihin. Näin tilaa voidaan avartaa esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämistä varten. Kirjahyllyt myös kiertävät eri kirjastoissa, ja esimerkiksi lakkautetusta Pellervon kirjastosta kalusteita on päätynyt moneen pirkanmaalaiseen kirjastoon. Esimerkiksi Lempäälän Kuljussa kaikki hyllykalusteet ovat alun perin peräisin muista kirjastoista.

Kalustukseen liittyvänä huomiona todettakoon, että asiakaspalvelutiskit ovat muuttaneet luonnettaan erityisesti kuluvan vuosituhannen puolella. Lainauksen ja palautuksen automatisoituneet toiminnot muuttavat kirjaston logistisia järjestelyitä ja lainaustoimiston ja asiakaspalvelupisteen tarpeita. Myös työergonomia ja helposti korkeussäädettävät sähköpöydät osana asiakaspalvelutiskejä ovat yleistyneet. Vanhoista, usein suurikokoisista ja massiivipuisista tiskeistä on useimmissa kirjastoissa luovuttu. Tiski on ollut kirjastotiloissa kiintopiste, joka on usein sijoitettu näkyvälle paikalle kirjaston pääsisäänkäynnin yhteyteen. Kalustuksen muutoksilla onkin ollut vaikutus kirjastojen tilojen luonteeseen ja orientoivuuteen.

Kirjastoissa on myös usein kunnan taidekokoelmien teoksia tai varta vasten kirjastolle hankittuja taideteoksia, niin maalauksia kuin veistoksiakin. Taiteella on usein myös tilallista merkitystä: esimerkiksi Kangasalan pääkirjastossa Anssi Kasitonnin teos on merkittävä osa kirjastosalia. Myös harrastelija- ja ammattilaistaitelijat pääsevät monesti esittelemään teoksiaan kirjastojen vaihtuvissa näyttelyissä.

Aaltonen, Hanna. Carlson, Joni. (1986) Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria. Helsinki: Kirjastopalvelu Oy.

Alajoki, Jaana. Saarikko, Taina. (1997) Messukylän kirjaston historia 1865–1995. Lahjakirjoista kirjastoksi. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto, Pirkanmaan maakuntakirjasto.

Alatalo, Aulis. (1988) ’Kirjastoille lisätilaa’ julkaisussa Aamulehti 11.2.1988.

Ala-Uotila, Sari. (2019) Monikulttuurinen kirjasto - Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Hervannan kirjaston kehityssuunnitelma. Diplomityö: Tampereen yliopisto. Saatavilla [31.5.2023] https://urn.fi/

URN:NBN:fi:tty-201905101573

Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila. (2023) Verkkosivusto. Saatavilla [11.9.2023] https://arkkitehtisuunnittelu.net/

Eskola, Eija. (1999) ’Kirjastotoiminta vakiintuu – kirjasto harrastuksena’ teoksessa Mäkinen, Ilkka. (toim.) Kirjastojen vuosisata. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, s. 115–146.

Hakanen, Kyllikki. (1972) ’Yleiset kirjastot 1900-luvun alusta nykypäiviin’ teoksessa Heinonen, Niilo J. (toim.) Mänttä – mänttäläisittäin. Mänttä: Mäntän kauppalan Kulttuurilautakunta, s. 23–42.

Helen, Olli. (2013) Sakastin kaapista torin laidalle. Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta. Kangasala: Kangasalan kunta.

Hietala, Marjatta. (1999) ’Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa’ teoksessa Mäkinen, Ilkka. (toim.) Kirjastojen vuosisata. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, s. 9–28.

Hirvikallio, Seija. (2014) Tampereen pääkirjasto metso. Rakennushistoriallinen selvitys ja dokumentointi.

Hokka-Ahti, Ritva. (2003) Valoa ja avaruutta uudessa Tammelan kirjastossa. Sampolan kirjaston arkisto.

Husa, Risto. (2005) ’Sakastikirjastosta Nokian kirjastotaloon’ teoksessa Nummelin, Airi. (toim.) Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Nokian kaupunki, s. 23–35.

Johansson, Erika. Paatero, Kristiina. Tuomi, Timo. (toim.) (2008) Raili ja Reima Pietilä. Modernin arkkitehtuurin haastajat. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.

Jokinen, Antti. (2023) ’Selvitys: Hyrsingin koulutalon jatkoa arvioidaan, Nuolialan kirjasto ja nuorisotila muuttavat, Toivion ja Puuhkalakin päiväkotirakennukset poistuvat käytöstä…” julkaisussa Pirkkalainen 19.2.2023. Saatavilla [4.8.2023] https://pirkkalainen.fi/2023/02/19/selvitys-hyrsingin-koulutalon-jatkoa-arvioidaan-nuolialan-kirjasto-ja-nuorisotila-muuttavat-toivion-ja-puuhkalakin-paivakotirakennukset-poistuvat-kaytosta/

Jokiniemi-Talvisto, Maritta. Talvisto, Jari. Ylönen, Raija. (2003) Juupajoen historia. Juupajoen kunta, Juupajoen seurakunta.

Järvelin, Ilmi. (1999) ’1950-luku: kehityksen vuosikymmen’ teoksessa Mäkinen, Ilkka (toim.) Kirjastojen vuosisata. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, s. 147–162.

Järvelin, Ilmi. (2009) 1950-luku: kehityksen vuosikymmen vanhentuneesta laista huolimatta’ teoksessa Mäkinen, Ilkka (toim.) Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 367–383. Helsinki: BTJ Kustannus.

Järvelin, Ritva. (2003) Sampolan kirjasto -esitelmä 22.9.2003. Sampolan kirjaston arkisto.

Kalmanlehto, Marketta. (2018) Tuokiokuvia Linnavuoresta. Tampere: Siuro-Seura ry.

Kaukoniemi, Henna. (2023) Sähköpostiviesti 7.8.2023.

Kalske, Marja. (2011) Ahlmanin koululta Aleksille. Lempäälän kirjasto 1861–2011. Lempäälän kunnan kirjastopalvelut.

Kerola, Jaana. (2018) ’ Kirjasto siirtyy Stormissa lähelle pääovia – Näin päiväkoti ja koulu saavat joustavasti lisätiloja’ julkaisussa Tyrvään sanomat 28.6.2018. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tyrvaansanomat.fi/uutiset/art-2000006955412.html

Kinnari, Samuli. (2010) ’Stormin monipalvelukeskus ensi syksynä käyttöön’ julkaisussa Kokemäenjokilaakson uutiset 19.11.2010. Saatavilla [4.8.2023] https://www.kokemaenjokilaakso.fi/2010/11/19/stormin-monipalvelukeskus-ensi-syksyna-kayttoon/

Kirjastot-sivusto. (2022) E-kirjastohanke tähtää yhden luukun e-kirjastoon. Saatavilla [].9.2023] https://www.kirjastot.fi/ekirjastohanke?language_content_entity=fi

Koskinen, Ismo. Palomäki, Jari. (toim.) (2000) Raili Kaupin kirjoitukset 2. Kirjasto sivistys kasvatus. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kosunen, Lasse. (2011) Tampereen pääkirjasto Metso. Rakennusinventointi.

Kyöstiö, Antero. (2005) ’Kirjasto pyörillä. Kirjastoautotoiminnan alusta nykypäiviin’ teoksessa Nummelin, Airi (toim.) Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta, s. 61–70. Nokian kaupunki.

Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta. (2010) Finlex 4.6.2010/498. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498

Leppänen, Piia. (2018) Omatoimiasiointi Vilppulan kirjastossa – ja kuinka markkinoida sitä. Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Mäkelä, Kristiina. (2007) Kihniön kirjastolaitos 80 vuotta. Kirjastolaitoksen historiaa ja Nerkoon nuorisoseuran kirjastotoimintaa. Kihniö: Kihniön kirjasto.

Mäkinen, Ilkka. (1994) ’Suomen ja Pohjanmaan lukuseurat’ teoksessa Yleiset kirjastot Suomessa 200 vuotta. Vaasa: Vaasan läänin yleisten kirjastojen 200-vuotisjuhlavuoden työryhmä, s. 21–30.

Mäkinen, Ilkka. (1999) ’Heittämällä tulevaisuuteen: Kirjastot vuoden 1961 lain jälkeen’ teoksessa Mäkinen, Ilkka (toim.) Kirjastojen vuosisata. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, s. 163–214.

Mäkinen, Ilkka. (2005) ’Nokian (vanhan Pirkkalan kirjaston ja kirjastoelämän alkuvaiheet 1920-luvun alkuun yleisistä kirjastohistoriallisesta näkökulmasta’ teoksessa Nummelin, Airi (toim.) Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Nokian kaupunki, s. 9–22.

Mäkinen, Ilkka. (2009a) ’Kirjastot ennen kansallisuusaatetta: yleisten kirjastojen esihistoria 1800-luvun alkuun’ teoksessa Mäkinen, Ilkka. (toim.) Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 13–72. Helsinki: BTJ Kustannus.

Mäkinen, Ilkka. (2009b) ’Kirjastot sodassa, sota kirjastoissa’ teoksessa Mäkinen, I. (toim.) Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 311–354. Helsinki: BTJ Kustannus.

Mäkinen, Ilkka. (2009c) ’1950-luvun perintö teoksessa Mäkinen, I. (toim.) Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 355–366. Helsinki: BTJ Kustannus.

Mäkinen, Ilkka. (2009d) ’Yleinen kirjasto hyvinvointiyhteiskunnassa 1960-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen’ teoksessa Mäkinen, I. (toim.) Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 384-453. Helsinki: BTJ Kustannus.

Niemelä, Jari. (1989) Punkalaitumen historia 1721–1985. Punkalaitumen historiatoimikunta.

Nikkilä, Liisa. (2023) Sähköpostiviesti 29.5.2023.

Niukko, Kirsi. Heiskanen, Jari. (2018) Rakennushistoriallinen selvitys Pirkkalan Kirkonkylän koulun kulttuurihistoriallisista arvoista.

Penttilä, Tuomo. (1982) Sääksjärven liikekeskuksen pääpiirustukset 30.3.1982. Lempäälän rakennusvalvonnan arkisto.

Pietilä, Reima. (1977) ’Esseitä arkkitehtuurista’ julkaisussa Arkkitehti 5/1977, s. 44–46.

Pirkkalan kunta. (2023) Verkkosivu: Toivion koulu. Saatavilla [4.8.2023] https://www.pirkkala.fi/tietoa-koulusta

Pollari, Minna. (2023) Sähköpostiviesti 2.6.2023.

Raitio, Raine. (1996) Kuhmalahden historia III 1865–1995. Kuhmalahti.

Ruovesi. (1961) ’Uusi kirjastolaki’ julkaisussa Ruovesi 30.5.1961.

Sahlander, Taina. (2023). Sähköpostiviesti 7.8.2023.

Siiri-tietokanta. (2014) Rakennetun ympäristön kohde Karkkula. Pirkanmaan maakuntamuseo. Saatavilla [4.8.2023] http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http://www.profium.com/archive/ArchivedObject-6CC799F6-49D0-166E-55C0-E19C10F9FD03

Siiri-tietokanta. (2023) Rakennetun ympäristön kohde Luopioisten kirkonkylän koulu. Pirkanmaan maakuntamuseo. Saatavilla [4.8.2023] http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http://www.profium.com/archive/ArchivedObject-489911A1-E969-45F4-469D-CF4B272C82E3

Sillanpää, Sari. (2023) Sähköpostiviesti 8.8.2023.

Starkman, Virpi. (2022) ’Edellisen kerran kirjasto muutti Sastamalassa viisi vuotta sitten, nyt urakka on edessä Suodenniemellä’ julkaisussa Tyrvään sanomat 22.12.2022. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tyrvaansanomat.fi/uutiset/art-2000009284094.html

Suomen arkkitehtuurimuseo. (2023) Reima Pieitlä [verkkoaineisto]. Saatavilla [11.9.2023] https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/reima-pietila/

Tampereen kaupunki. (2023a) Verkkosivu. Koilliskeskuksen kirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjastojen-omat-sivut/koilliskeskuksen-kirjasto

Tampereen kaupunki. (2023b) Verkkosivu. Lielahden kirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjastojen-omat-sivut/lielahden-kirjasto

Tampereen kaupunki. (2023c) Verkkosivu. Tesoman kirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjastojen-omat-sivut/tesoman-kirjasto

Tampereen kaupunki. (2023d) Verkkosivu. Nekalan kirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjastojen-omat-sivut/nekalan-kirjasto

Tampereen kaupunki. (2023e) Verkkosivu. Peltolammin kirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjastojen-omat-sivut/peltolammin-kirjasto

Tampereen kaupunki. (2023f) Verkkosivu. Härmälän kirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjastojen-omat-sivut/harmalan-kirjasto

Tampereen kaupunki, lupakuva-arkisto. Terälahden kirjaston lupapiirustukset, 1984.

Tulivirta, Leena. (2014) ’Terälahteen Pirkanmaan ensimmäinen omatoimikirjasto’ julkaisussa Teisko-Aitolahti 24.4.2014.

Valkeakosken kaupunki. (2023) Verkkosivu. Kaupunginkirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://kirjasto.valkeakoski.fi/

Vanha-Juhe, Riitta. (2023) Sähköpostiviesti 26.5.2023.

Vartola, Anni. (2019) Julkiset kirjastot ja kirjastoarkkitehtuuri 1900-luvun jälkipuolella. Museovirasto, Rakennettu hyvinvointi, Kulttuurirakennukset 2019.

Vatanen, Pirjo. (1999) ’Sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan: kirjastot amerikkalaistuvat’ teoksessa Mäkinen, Ilkka. (toim.) Kirjastojen vuosisata. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, s. 29–94.

Vatanen, Pirjo. (2009) ’Modernin suomalaisen kirjastoliikkeen synty’ teoksessa Mäkinen, Ilkka. (toim.) Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 223–289. Helsinki: BTJ Kustannus.

Vuorensola, Hannu. (1988) Pälkäneen historia 2. Pälkäne: Pälkäneen kunta.

Wacklin, Matti. (2011) Kaikkien sielujen apteekki. Tampereen kaupunginkirjasto 150 vuotta. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto.

Ylöjärven kaupunki. (2023) Viljakkalan kirjasto. Saatavilla [4.8.2023] https://www.ylojarvi.fi/viljakkalan-kirjasto