Koulun laajennokset vuosilta 1988 ja 1990, suunnittelijana Aarne Heino.

Koulun yhteyteen rakennettiin Messukylän sivukirjaston tilat vuonna 1996. Ne suunnitteli Mikko Uotila.

päivitys 9/2022 M.R.-L.

Arvoalueet ja – kohteet:

Pirkanmaan kulttuuriympäristön arvoalueet; Takahuhti ja Ristinarkku. Aluehanketieto: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella 2019.

Pirkanmaan rakennetun ympäristön kohteet: Messukylän yhteiskoulu, Ristinarkun koulu ja Messukylän lukio. Hanketieto: Moniulotteinen kulttuuriperintö-digitointihanke

Messukylän kirjaston alkuhetkeksi katsotaan vuosi 1865, jolloin lastenopettaja Karoliina Bergman Orivedeltä lahjoitti Messukylään 72 hengellisen kirjan kokoelmansa. Kirjasto on ilmeisesti toiminut 1870-luvulla Messukylän seurakunnan virkaatekevän kappalaisen luona. (Alajoki & Saarikko 1997, 8–9.) Messukylä sai Bergmanin lahjoituksen todennäköisesti siksi, että sillä oli Ahlmanin koulun ansiosta enemmän lukutaitoisia kuin Orivedellä (Wacklin 2011, 76).

Lainakirjaston historiassa tapahtui merkittävä käänne vuonna 1913, kun kunnanvaltuusto päätti perustaa kantakirjaston sekä viisi kiertävää piirikirjastoa Aitolahden, Kirkonkylän, Vehmaisten, Järvensivun ja Hatanpään koulupiireihin (Alajoki & Saarikko 1997, 17). Vuonna 1928 voimaan astunut kansankirjastolaki ammattimaisti kirjaston toimintaa valtion tarkastusten sekä valtionavun myötä (Alajoki & Saarikko 1997, 23–24). Kirjasto on 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toiminut yksityishenkilöiden luona sekä luokkahuoneessa koululla. Kirjasto muutti vuonna 1927 valmistuneeseen kivikouluun, jonka tiloissa se toimi vuoteen 1935 saakka. Tällöin kirjasto muutti kirkon viereen ns. Vilkmanin taloon. (Alajoki & Saarikko 1997, 27–28.) Kirjasto siirtyi vuonna 1939 valmistuneen työväentalon yläkertaan vuonna 1940 ja pysyi työväentalossa seuraavat 50 vuotta (Alajoki & Saarikko 1997, 29–30).

Messukylän kirjastosta tuli Tampereen sivukirjasto Messukylän yhdistyessä Tampereen kaupunkiin vuonna 1947 sotavuosien jälkeen. Suunnitelmissa oli tuolloin uusi hallintorakennus, johon olisi sijoitettu myös kirjastolle ajanmukaiset tilat. Uutta rakennusta ei kuitenkaan tuolloin toteutettu, vaan kirjasto jatkoi työväentalossa. Vuonna 1953 tosin kirjaston tiloja uudistettiin ja laajennettiin työväentalossa niin, että kirjasto käsitti koko yläkerran. (Alajoki & Saarikko 1997, 35–36, 42.)

1980-luvulle tultaessa kirjaston tilat alkoivat osoittaa toimimattomuutensa: toisessa kerroksessa sijaitsevat tilat eivät olleet esteettömät, rakennus kaipasi korjausta ja tilat olivat käyneet ahtaiksi ja sijaintikin oli syrjäinen. Kirjastolle päätettiin rakentaa tilat Messukylän lukion ja Ristinarkun yläasteen yhteyteen, ja piirustukset tilattiin arkkitehtitoimisto Aarne Heinolta. Kirjasto oli tarkoitus rakentaa yhtä aikaa koulun laajennuksen kanssa: koulu laajennettiinkin, mutta lama vei kirjaston. (Alajoki & Saarikko 1997, 48–51.)

Vuonna 1989 kirjasto muutti Messukylän työväentalolta Takahuhdinkatu 102:een vanhan pankkisalin tiloihin. Sijainninvaihto herätti keskustelun myös kirjaston nimestä: uudisrakennusta oli suunniteltu Ristinarkun kirjastona, kaupunginosa oli puolestaan Pappila ja alue tunnetaan Takahuhtina. Kuitenkin koko Tammerkosken itäpuolinen Tampere on entistä Messukylää, ja perinteisestä nimestä ei luovuttukaan. (Alajoki & Saarikko 1997, 52–55.)

Vuonna 1995 kirjaston suunnittelu koulun laajennusosaksi jatkui. Ulla-Maija Ijäksen kymmenen vuoden takaisista suunnitelmista jouduttiin karsimaan sata neliötä, ja kirjaston piirustukset jouduttiin laatimaan uudestaan. Arkkitehtitoimisto säilyi samana mutta uudet suunnitelmat laati Mikko Uotila. Kirjaston toteutuminen oli jo lähellä, mutta vuoden 1996 talousarviosta kirjasto jäi lopulta pois. (Alajoki & Saarikko 1997, 59.) Kirjaston rakentaminen aloitettiin vuoden 1998 syksynä ja kirjaston avajaisia vietettiin syyskuussa 1999 (Sonninen 1999).

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Takahuhdin koulu ja siinä toimiva Messukylän kirjasto sijaitsevat entisen Jankan peltoalueella, joka on ollut rakentamatonta vielä 1960-luvulla. 1960-luvulla on rakennettu oppikoulun ensimmäinen, läntisin osa. Koulua laajennettiin 1980-luvun lopulla. Kirjastolle oli jo vuoden 1988 rakennuspiirustuksissa varattu paikka, mutta kirjaston rakentaminen toteutui vasta vuonna 1999.

Kirjastoon ei ole toteutettu suuria muutoksia valmistumisensa jälkeen. Kirjastossa lehtienlukusali on ollut erotettuna harmain seinäkkein, jotka ovat olleet kiinni katossa kolmiomaisin tuin (Wacklin 2011, 81).

Koulun yhteydessä sijaitsee leikki- ja pelikenttiä. Koulun ympäristö on nurmialuetta, koulun sisäpihataskuissa on pienehköjä lehti- ja havupuita.

Kaavatilanne: Asemakaava vahv. 2002, ei suojelua.

Alajoki, Jaana. Saarikko, Taina. (1997) Messukylän kirjaston historia 1865–1995. Lahjakirjoista kirjastoksi. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto, Pirkanmaan maakuntakirjasto.

Messukylän kirjaston arkisto.

Tampereen kaupungin digitaalinen arkisto, rakennuslupapiirustukset

• Aarne Ervi 1961.

• Aarne Heino 1988 ja 1990.

• Mikko Uotila / arkkitehtitoimisto Aarne Heino Ky 1996.

Sonninen, Lotta. (1999) ’Hopealle hohtava Messukylän kirjasto avasi ovensa asiakkaille’. Lehtileike 14.9.1999, julkaisu ei tiedossa. Messukylän kirjaston arkisto.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [23.8.2023] https://vanhatkartat.fi

Wacklin, Matti. (2011) Kaikkien sielujen apteekki. Tampereen kaupunginkirjasto 150 vuotta. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto.