Arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän vuosina 1974–1979 suunnittelema Hervannan keskusakseli edustaa teoriaa kompaktista kaupunkirakenteesta vastapainona puutarhakaupungille. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on toteutettu punatiilestä, joka luo kontrastin sekä selkeän oman identiteetin ympäristön betoniarkkitehtuurille. Keskusakselissa sijaitseva toimintakeskus, jossa myös terveysasema sijaitsee, on osa tätä laajempaa maisemakokonaisuutta.

Vuonna 1989 valmistunut toimintakeskus edustaa ainutlaatuista, valtakunnallisesti merkittävää yksilöllistä ja laadukasta arkkitehtuuria. Kokonaisuus on säilynyt sekä ulkoisesti että suurelta osin myös sisätiloiltaan käytännössä autenttisena. Terveysaseman sisätiloissa on tallella Pietilöiden suunnittelemaa kiinteää sisustusta.

Hervannan kirjasto edustaa maisemallisesti keskeistä rakennuskokonaisuutta, joka on tunnettujen arkkitehtien tuotantoa. Rakennus edustaa rakennustaiteellisesti ja rakennusteknisesti kunnianhimoista suunnittelua ja on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä julkisivujensa ja keskeisimpien kirjastotilojen osalta.

Vuonna 2006-2007 liikekeskusta laajennettiin itäpuolelle arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnittelemalla kauppakeskus DUOn kokonaisuudella.

Terveysasemaa kunnostettiin arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:n vuonna 2004 laatimien suunnitelmien pohjalta.

Täydennetty kirjastoinventoinnin yhteydessä:

Kirjastotoimen historia

Vuonna 1948 Hervanta sai pienen lainausaseman, joka sijoitettiin koulun yhteyteen (Kalske 2011, 40). Hervannan kirjasto aloitti Ahvenisjärven koulun tiloissa vuonna 1975 (Wacklin 2011, 70). Suunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck & kumppanit (Hakanen & Vanha-aho 2023).

Se muutti kuusi kertaa suurempiin tiloihinsa Hervannan toimintakeskukseen, jossa tilat avattiin yleisölle maaliskuussa 1989 (Wacklin 2011, 85). Hervannan kirjaston koivuhyllyt aiottiin huutokaupata, mutta ne lahjoitettiinkin vuonna 1989 Messukylän kirjastolle sen muuttaessa uusiin tiloihin Takahuhtiin (Alajoki & Saarikko 1997, 54).

Hervannasta tuli Tampereen kaakkoisen alueen aluekirjasto vuonna 2005 (Hakanen & Vanha-aho 2023).

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Ajatus Hervannasta, Tampereen kaupunkirakenteen ulkopuolelle sijoittuvasta satelliittikaupunginosasta, syntyi Tampereen yleiskaavasuunnitelmassa 1966. Vuonna 1967 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehti Aarno Ruusuvuoren ehdotus, johon sisältyi suunnitelma julkisten rakennusten keskusakselista. (Museovirasto 2009.)

Tampereen asemakaavaosastolla vuonna 1975 valmistunut Hervannan yleissuunnitelma mukaili Ruusuvuoren suunnitelman kokonaisrakennetta ja liikenneratkaisuja. Kuitenkin betoninharmaan ja kaavamaisen laatikkoarkkitehtuurin vastapainoksi kaivattiin vehreyttä ja julkisia rakennuksia, joita suunnittelemaan kutsuttiin kansainvälisesti menestynyt arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä (Murtojärvi 2023, 9, 11.) Pietilät olivat ehdottaneet Hervannan julkisten rakennusten arkkitehtuuriksi tiilestä muurattuja rakennuksia, jotka sitoisivat Hervannan osaksi Tampereen punatiilisen tehdasarkkitehtuurin perintöä (Pietilä 1978). Pietilät suunnittelivatkin Hervannan keskusakselin kaikki keskeiset julkiset rakennukset: Hervannan liikekeskuksen, Hervannan kirkon ja vapaa-aikakeskuksen sekä Hervannan toimintakeskuksen eli kirjaston, terveyskeskuksen ja elokuvateatterin 1970- ja 1980-lukujen kuluessa (Murtojärvi 2023, 16).

Toimintakeskukselle osoitettiin tontti jo vuonna 1974 valmistuneessa asemakaavassa (Ala-Uotila 2019, 12). Pietilöiden julkisista rakennuksista ensimmäisenä valmistuivat seurakunta- ja vapaa-aikakeskus vuonna 1979. Toimintakeskuksen suunnittelu käynnistyi vuonna 1978, ja Pietilät tekivät ekskursion Roomaan, jossa kylpyläraunioihin tutustuminen herätti uudenlaisia ajatuksia tiilenkäyttötapoihin. (Pietilä ja Pietilä 1989, 30.)

Hervannan toimintakeskus vihittiin käyttöön toukokuussa 1989 ja kirjaston avajaisia vietettiin jo muutamaa kuukautta aiemmin (Murtojärvi 2023, 66). Vastaavana mestarina toimi Teuvo Toivonen (Pietilä ja Pietilä 1989, 33). Toimintakeskukseen kuuluivat kolme itsenäistä rakennusta: elokuvateatteri sekä useita toimintoja sisältäneet terveyskeskus ja kirjastorakennus. Kirjastorakennuksessa sijaitsi alun perin itse kirjastotoiminnan lisäksi myös paloasema, poliisiasema, nuorisokeskus, diskoteekki sekä kaksi pienliiketilaa (Murtojärvi 2023, 22). Kirjasto sijoitettiin toiseen kerrokseen, koska palo- ja poliisiasema tarvitsivat suoran yhteyden katutilaan (Ala-Uotila 2019, 12).

Vuonna 1999 kortistolaatikot poistettiin tietokonepäätteiden tieltä. Päätepöytämalli suunniteltiin yhdessä Raili Pietilän ja Eevaliisa Vaskon kanssa. (Hakanen ja Vanha-aho 2023.) Paloasematoiminnan siirtyminen uuteen paloasemarakennukseen vuonna 2003 vapautti tiloja muille toiminnoille: esimerkiksi kalustohalliin sijoitettiin ravintolatoimintaa. Poliisiaseman tilat siirrettiin rakennuksen koilliskulmaan entisen paloaseman majoitus- ja sosiaalitilojen paikalle, ja kirjasto puolestaan laajeni uuden lehtienlukusalin ja tietotorin muodossa vanhoihin poliisiaseman tiloihin. (Murtojärvi 2023, 38; Wacklin 2011, 87.) Tilat avautuivat yleisölle toukokuussa 2004. Tietotorin henkilökunnalle remontoitiin tilat alakertaan kokoushuoneeseen. (Hakanen ja Vanha-aho 2023.)

Vuonna 2011 palvelupisteitä uudistettiin ja keskitettiin lähelle sisäänkäyntiä. Kirjastosalin näyttelytilaa ympäröinyt aita poistettiin, lajitteleva palautusautomaatti otettiin käyttöön ja lainausautomaatteja lisättiin. (Hakanen ja Vanha-aho 2023.) Lehtisali ja tietotori siirrettiin vuonna 2021 takaisin kirjaston päätilojen yhteyteen toiseen kerrokseen, ja katutason tiloihin sijoitettiin kokoustilat Reima ja Raili, jotka avattiin asiakaskäyttöön vuonna 2023.

Jalankulun ja ihmisen mittakaavan huomioivat rakennukset leikittelevät muotokielellään kutsuen ihmisiä tutkimaan rakennusten väliin jääviä tiloja. Hervannan toimintakeskuksen polveileva julkisivumuotoilu, kaarevat ja tilaa ylhäältä rajaavat korkeat räystäsaiheet ja toisen kerroksen sillat kirjaston ja terveyskeskuksen välillä luovat mielenkiintoista ulkotilaa. Pietilöiden tavoitteena olikin luoda kokonaisuus, joka yhdistyy lähialueen viheralueisiin ja sitoutuu luonnonpaikkaan.

Kirjastorakennuksen toiseen kerrokseen, diskoteekin päälle sijoittuu Käärmeterassiksi nimetty ulkotila, johon on suunniteltu myös kiinteää kalustusta. Arkkitehtuurikokonaisuudessa on huomioitu myös ulkovalaistus. Alueen maisemakokonaisuus palkittiin Puutarhaliiton ja Suomen betoniteollisuuden keskusjärjestön jakamalla Vuoden ympäristöpalkinnolla vuonna 1991 (Murtojärvi 2023, 30).

Tärkeä ulkotilojen sarja linkittyy toimintakeskuksen ja vapaa-aikakeskuksen väliin jäävään puistoon, Runoilijan aukioon, jonne on sijoitettu kuvanveistäjä Laila Pullisen suunnittelema maareliefi ja viisimetrinen pronssiveistos Muusa (Ala-Uotila 2019, 16; Murtojärvi 2023, 30).

Toimintakeskuksen itäpuolelle sijoittuu Hervannan sisäisen liikenteen pääväylänä toimiva Insinöörinkatu. Etelässä kirjastorakennusta rajaa kevyenliikenteenväylä, lännessä Valtaraitti. Toimintakeskuksen itäjulkisivu on vedetty sisään katulinjasta alun perin palo- ja poliisiaseman autojen tilatarpeen vuoksi. Nykyisin kyseisellä aukiolla on ravintola- ja torikojuja. Itäpuolelle on myös sijoitettu alkuperäiseen kompositioon kuuluva jätekatos, jota on täydennetty Molok-jätesäiliöllä.

Toimintakeskuksen pohjoispuolella sijaitsee Taito Uusitalon suunnittelemat kaksi rakennusta vuosilta 1983 ja 1985. Länsipuolella sijaitsevat Pietilöiden suunnittelemat, 1970-luvun lopussa valmistuneet Hervannan kirkko sekä vapaa-aikakeskus. Itäpuolella sijaitsee Pietilöiden suunnittelema kauppakeskus Duon vanha osa, joka valmistui vuonna 1978 ja jota laajennettiin itäpuoleltaan vuonna 2007. (Murtojärvi 2023, 16–17.)

Hervannan keskusakseli on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto 2009).

Hervannan toimintakeskuksen rakennukset on suojeltu 18.12.2002 hyväksytyssä asemakaavassa suojelumerkinnällä sr-8: ” Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.”

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa Pietilöiden Hervantaan suunnittelemat julkiset rakennukset on listattu luokkaan RM II, valtakunnallisesti merkittävä. Kirjastorakennuksen osalta mainitaan monimuotoiset tiilijulkisivut, räystäsaiheet, Laila Pullisen Muusa-veistos sekä Branderin kahvilan nuorisotiloihin siirretty sisustus.

Hervannan kirjastosta on toteutettu rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2023. Selvityksen on laatinut arkkitehti Marjukka Murtojärvi Neva Arkkitehdeilta. Kyseisessä selvityksessä käsiteltiin kirjastorakennuksen lisäksi elokuvateatterirakennus. Toimintakeskuskokonaisuuteen kuuluu myös terveyskeskus, josta rakennushistoriallisen selvityksen on laatinut Anna-Leena Lehto vuonna 2014.

Närhi, Mikko 1993. Hervanta Vuorenpeikkojen maa. Tampereen kaupunki, Tampere.

Närhi, Mikko 2013. Matrix - vuorenpeikon poika. Hervannan tiedotusyhdistys, Tampere.

Seppänen, Jouko 2002. Hervanta arkkitehtuuriopas ehdotus "925294" erämaasta innovaatioveturiksi. HerPro, Tampere.

Täydennetty kirjastoinventoinnin yhteydessä:

Alajoki, Jaana. Saarikko, Taina. (1997) Messukylän kirjaston historia 1865–1995. Lahjakirjoista kirjastoksi. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto, Pirkanmaan maakuntakirjasto.

Ala-Uotila, S. (2019) Monikulttuurinen kirjasto - Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Hervannan kirjaston kehityssuunnitelma. Diplomityö: Tampereen yliopisto. Saatavilla [31.5.2023] https://urn.fi/

URN:NBN:fi:tty-201905101573

Hakanen, Liisa. Vanha-aho, Ulla-Maija. (2023) Hervannan kirjaston historiaa -koonti. Sähköpostiviesti 7.9.2023.

Kalske, Marja. (2011) Ahlmanin koululta Aleksille. Lempäälän kirjasto 1861–2011. Lempäälän kunnan kirjastopalvelut.

Murtojärvi, Marjukka. 2023. Hervannan toimintakeskus. Kirjasto- ja elokuvateatterirakennukset. Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Neva.

Museovirasto. (2009) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Hervannan keskusakseli. Saatavilla [31.5.2023] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1248

Pietilä, Reima. (1978) ’Hervannan läntinen keskusta-akseli’ julkaisussa Arkkitehti 5–6/1978, s. 58–61.

Pietilä, Reima. Pietilä, Raili. (1989) ’Hervannan toimintakeskus’ julkaisussa Arkkitehti 8/1989, s. 30–35.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98. Tampere 1998.

Tampereen kaupungin digitaalinen arkisto, asemakaava 18.12.2002.

Tampereen kaupungin digitaalinen arkisto, rakennuslupapiirustukset.

• Raili ja Reima Pietilä Arkkitehdit, 1984 ja 1986.

• Tampereen tilakeskus, Mauri Niemi, 2003.

Wacklin, Matti. (2011) Kaikkien sielujen apteekki. Tampereen kaupunginkirjasto 150 vuotta. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto.

Manninen, Kati. Kirjastovirkailija. Kohdekäynti 17.8.2023.

Pohjola, Sirpa. Kirjastovirkailija. Kohdekäynti 17.8.2023.

Vilenius, Suvi. Palvelupäällikkö. Kohdekäynti 17.8.2023.