Kirjastotoiminta alkoi Pälkäneellä jo vuonna 1851 (Vuorensola 1988, 281). Kirjasto aloitti toimintansa arkkitehti C. L. Engelin suunnittelemassa, vuonna 1839 valmistuneessa Pälkäneen kirkon sakaristossa. Kirjat siirrettiin 1880-luvulla kyläkirjastoille. (Heikkilä 2023.) Pääasiassa kirjasto palveli kuitenkin vain rippikoululaisia, ja Pälkäneen ompelu- ja keskusteluseura perustettiin vuonna 1880 laajentamaan kirjaston toimintaa. Vuoden 1883 lopulla kirjaston kokoelma käsitti 138 teosta. Seura perusti lukusalit Onkkaalaan, Ruokolaan, Mälkilään ja Salmentaakse. (Vuorensola 1988, 281.)

Ompeluseuran pitämä kirjasto lopetti toimintansa seuran lakkauttamisen myötä vuonna 1913 (Vuorensola 1988, 491). Lapsille sopivat kirjat luovutettiin Onkkaalan kansakoululle. Aikuisten kirjat säilytettiin mahdollisesti perustettavaa kansan kirjastoa varten. (Heikkilä 2023.) Pälkäneen kirjastoseura perustettiin vuosikymmenen lopulla, ja kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1920. Kirjaston perustana oli ompeluseuran kirjakokoelma ja vuonna 1921 kirjasto sai käyttöönsä tilat Nuijantalolta Onkkaalasta. Uusi kirjastolaki pyrki kirjastolaitosten kunnallistamiseen ja kirjasto aloittikin toimintansa kunnan alaisuudessa vuonna 1929. Palveluja kehitettiin myös muualla kuin Onkkaalassa. (Vuorensola 1988, 491–492.)

Yhteiskoulun muuttaessa Nuijantaloon kirjasto siirrettiin monien vaiheiden jälkeen lopulta vuonna 1954 Onkkaalan kansakoulun entiseen keittolaan. Tilakysymys ratkesi vasta vuonna 1964 paloaseman laajennuksen myötä, jolloin kirjasto sijoitettiin vuokratiloihin sen toiseen kerrokseen. (Vuorensola 1988, 641–642.) Tilat olivat valtionapunormeihin nähden ylimitoitetut, eikä kirjasto saanut koko huoneistoa omaan käyttöönsä (Wigell 1994, 117). Kirjastotoiminta säilyi näissä tiloissa aina uuden kirjaston valmistumiseen saakka 2008. Pääkirjasto Arkki valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 2008. Se on pysynyt alkuperäisessä asussaan niin sisä- kuin ulkotiloiltaan, sillä merkittäviä muutoksia rakennukseen ei ole tehty.

Pälkäneen alue liittyy olennaisesti myös kirjapainotaidon ja lukutaidon opettamisen historiaan: isovihan aikana kirjapainot eivät toimineet Suomessa, ja lukemisen opetteluun soveltuvat kirjat loppuivat. Paikallinen papisto pyysi apua Pälkäneellä asuneelta kirjanpainaja Daniel Medelplanilta, joka kaiversi puulaatoille aapisen vuonna 1719 mahdollistaen lukutaidon opettelun myös sodan aikana. (Pälkäneen verkkosivut 2023; Nissilä ym. 1972, 580.) Myös Pälkäneen kirjastossa näkyy Medelplaniin liittyvä historia esimerkiksi hänen nimeään kantavan lukusalin muodossa.

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Rakennuspaikka on ollut rakentamatonta 1970-luvulle saakka: 1950- ja 1960-luvuilla paikalla on ollut Tiililän peltoa. Kirjaston eteläpuolella sijaitseva koulu on rakennettu 1950-luvulla. Kirjaston sijaintipaikalle on 1970-luvulla rakennettu rakennus, joka on sittemmin purettu. Uusi valtatie 12 rakennettiin 1970-luvulla.

Kirjastoon ei ole toteutettu merkittäviä muutoksia valmistumisensa jälkeen.

Kirjaston luoteispuolella Kehätien varressa sijaitsee 1980-luvulla rakennettu kunnantalo. Kirjaston kaakkoispuolella sijaitsee vuonna 2018 avautunut liikuntakeskus Kostia-areena. Kostia-areenan vieressä sijaitsee 1950-luvulla rakennettu koulurakennus, jossa toimii Pälkäneen lukio ja Kostianvirran yhtenäiskoulun yläluokat.

Kirjaston pääsisäänkäynnin edusta on laatoitettu ja kirjastoa kiertää luonnonkivistä tehty kiveys sokkelin vieressä. Paikoitusalue on asfaltoitu ja puiston puolella rakennus rajautuu nurmialueeseen, jossa kasvaa erilaisia havu- ja lehtipuita. Pää- ja henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä on myös istutuksia.

Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.

Nieminen, E. 2018. Saatavilla [20.6.2023] https://yle.fi/a/3-10404998

Nissilä, Viljo. Virkkala, K. Huurre, Matti. Suvanto, Seppo. Koukkula, Tuomo. (1972) Pälkäneen historia. Pälkäne: Pälkäneen kunta.

Pälkäneen verkkosivut. 2023. Daniel Medelplan. Saatavilla [20.6.2023] https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kostianvirta/daniel-medelplan

Pälkäneen kunnan rakennusvalvonnan arkisto. Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset, Esko Räntilä 2006.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [9.8.2023] https://vanhatkartat.fi

Vuorensola, Hannu. (1988) Pälkäneen historia 2. Pälkäne: Pälkäneen kunta.

Wigell, Vieno. (1994) Kirjastoelämää – yli neljä vuosikymmentä. Helsinki: Kirjastopalvelu Oy.