arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kihniön kunnankirjasto edustaa 1980-luvun loppupuolen laadukasta kirjastoarkkitehtuuria. Rakennus on säilyttänyt 1980-luvun asunsa sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan. Rakennus ilmentää pienenkin kunnan sivistyshistorian merkityksen kasvua 1980-luvulla, voimakkaan kirjastorakentamisen aikakautena.

Kihniön kunnankirjasto sijaitsee kuntakeskuksessa kunnanvirastotalojen ja yhtenäiskoulun vieressä pääkatu Kihniöntien itäpuolella. Rakennus on valmistunut vuonna 1988 eikä siihen ole toteutettu suuria muutoksia. Kirjasto on kellertäväksi rapattu, sisäänkäynti on rakennuksen kulmassa portaikon ja arkadin reunustaman luiskan päässä. Rakennuksen torniaihe ja pilarikäytävä yhdessä vaaleankeltaisen rappauspinnan kanssa viittaavat klassistisesta arkkitehtuurista ammentavaan 1980-lukuun. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Jaakko ja Marja-Liisa Merenmies Ky.

Kirjastotoimen historia

Ensimmäiset merkinnät kansankirjaston perustamisesta Kihniön kansakoulun yhteyteen viittaavat vuoteen 1896 (Matikainen 1977, 2). Lisäksi vuonna 1894 perustetun Kihniön Nuorisoseuran sekä vuonna 1909 perustetun Nerkoonkylän nuorisoseuran yhteydessä toimi kirjastot. (Mäkelä 2007, 2–3.) Kihniön kantakirjasto on perustettu kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuussa 1926. Kirjastoa pidettiin aluksi Kihniön Osuusmeijerin kokoustiloissa ja se oli auki yhden tunnin sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Vuonna 1930 kirjasto päätettiin sijoittaa Osuuskaupan kokoussaliin, josta maksettiin vuokraa Kihniön keskustelukerholle. Vuonna 1937 kirjasto sai oman huoneiston kunnan uudesta toimitalosta. (Matikainen 1977, 2–8.)

1950-luvulla kirjastolle päätettiin vuokrata kaksi huonetta, joista toinen osoitettaisiin lukuhuoneeksi. Kirjasto muutti vuokralle Matti Tannisen taloon vuonna 1957. Vuonna 1961 alettiin suunnitella kirjastotilojen sijoittamista kuntaan rakennettavaan kansalaiskoulurakennukseen. Vuonna 1965 kirjasto muutti kunnallisen keski- ja kansalaiskoulun tiloihin toimien samalla koulun oppilaskirjastona. (Matikainen 1977, 9–10; Mäkelä 2007, 5–6.) Kirjasto sijaitsi peruskoulun yläasteen tiloissa, mutta aikuisetkin olivat löytäneet kirjaston (Ilkka 1975).

Kuntaan perustettiin useita sivukirjastoja 1930-luvulta lähtien esimerkiksi Nerkoolle, Kankariin ja Jokikylään (Matikainen 1977 6–7; Ylä-Satakunta 1977a), mutta kaikki sivukirjastot lakkautettiin vuonna 1963 ja toiminta keskitettiin pääkirjastoon (Ylä-Satakunta 1977b) ja 1970-luvulla Kihniössä toimi vain pääkirjasto (Matikainen 1970–1971). Lahdentaustaan perustettiin siirtokokoelma 1980-luvulla (Ilkka 1986).

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Uusista tiloista haaveiltiin 1970-luvulla (Ylä-Satakunta 1977b). 1980-luvun puolivälissä alettiin suunnitella uuden kirjaston rakentamista yhdessä uuden kunnantalon sekä päiväkodin kanssa (Ilkka 1985). Uusi kirjastotalo maksoi noin 1 650 000 markkaa ja kalustaminen noin 200 000 markkaa, johon kunta sai valtionavustusta 86 % (Mäkelä 2007, 7). Kirjaston rakentaminen siirtyi vuodella suunnitellusta, sillä Yläne ja Vammala saivat avusta ennen Kihniötä (Ylä-Satakunta 1986).

Kirjasto sijoitettiin koulun ja kunnantalojen yhteyteen rakentamattomalle tontille. Tontilla on 1940-luvun lopulla sijainnut ilmeisesti koulun piharakennus. Kirjaston rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1987 (Ylä-Satakunta 1988). Harjannostajaisia vietettiin helmikuussa 1988. Rakennuksen suunnitteli mikkeliläinen arkkitehtitoimisto Merenmies, urakoitsijana toimi Rakennus Oy Veikko Pitsinki. (Ilkka 1988.)

Kirjasto otettiin käyttöön 1.9.1988 (Äyräs ym. 1989). Kirjastossa ei ole toteutettu suuria muutoksia: vuonna 2019 lainaus- ja palautusautomaatin saamisen myötä suuri palvelutiski korvattiin pienemmällä versiolla. Tiski siirtyi salin keskiosasta silloiselle lehtienlukupaikalle sisäänkäyntiä vastapäätä. Lainaussaliin vapautui tilaa, mikä mahdollistaa myös yleisötilaisuuksien järjestämisen. (Jokisalo 2018.) Omatoimiaika otettiin käyttöön vuonna 2021 (Jokisalo 2020).

Kirjaston eteläpuolella sijaitsee vuonna 1906 rakennettu ja 1930 laajennettu vanha kansakoulu, joka on poistunut käytöstä ja jäänyt tyhjilleen uuden koulun valmistuttua vuonna 2013. Kirjaston pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1984 rakennettu paloasema. Kihniöntien varressa sijaitsevat kaksi samanlaista vaaleanvihreää puurakennusta, jotka ovat molemmat kunnanvirastokäytössä. Varhaisempi on rakennettu vuonna 1937, toinen vuonna 1945. Kirjaston itäpuolella sijaitsee päiväkoti ja yhtenäiskoulu sekä koillisessa urheilukenttäalue. Kihniöntien varressa kirjastosta lounaaseen sijaitsee Kihniön helluntaiseurakunnan rakennus Saalem, joka on vuonna 1939 valmistunut valkeaksi rapattu rakennus, joka on toiminut niin asuntoina, kansakouluna kuin autokorjaamonakin. (Dahlbacka ym. 2000, 419–421.)

Kirjaston piha-alue on suurimmaksi osaksi asfaltoitua. Kirjaston pääjulkisivun edustalla sijaitsee sotamuistomerkki sekä istutuksia. Kirjaston ja vanhan koulun välissä kasvaa vaahtera, kirjaston itäpuolella rivi terijoensalavia.

Dahlbacka, Carol. Eriks, Stig. Kurikka, Antti. Eskelinen, Tuula. (toim.) (2000) Kotiseutumme Ikaalinen-Kihniö-Kuru-Parkano 1999–2000. Kruunupyy: Botnia-Foto.

Ilkka. (1975) ’Kihniön kirjaston käyttö lisääntynyt’ julkaisussa Ilkka 18.2.1975.

Ilkka (1985) ’Kihniö rakentaa uuden kirjaston’ julkaisussa Ilkka 21.11.1985.

Ilkka. (1986) ’Kihniö odottaa uutta kirjastoa’ julkaisussa Ilkka 28.1.1986.

Ilkka. (1988) ’Kihniöön kirjasto jo maaliskuulla’ julkaisussa Ilkka 11.2.1988.

Jokisalo, Laura. (2018) ’Kolmikymppinen kirjasto saa lainausautomaatin ja uuden asiakaspalvelutiskin’ julkaisussa Ylä-Satakunta 18.12.2018.

Jokisalo, Laura. (2019) ’Kirjastoa uudistetaan heinäkuussa’ julkaisussa Ylä-Satakunta 23.5.2019.

Jokisalo, Laura. (2020) ’Kirjastoon pääsee kohta muulloinkin kuin normaaleina aukioloaikoina’ julkaisussa Ylä-Satakunta 18.11.2020.

Kihniön kunnankirjaston arkisto.

Kihniön kunnan rakennusvalvonnan arkisto. Lupapiirustukset, arkkitehtitoimisto Merenmies Ky, 1987.

Matikainen, Aino. (1977) Kihniön pääkirjasto 1927–1977. Kihniön kunnan kirjastolautakunta.

Matikainen, Jorma. (1970–1971). Lehtileike, julkaisu tuntematon. Kihniön kirjaston arkisto.

Mäkelä, Kristiina. (2007) Kihniön kirjastolaitos 80 vuotta. Kirjastolaitoksen historiaa ja Nerkoon nuorisoseuran kirjastotoimintaa. Kihniö: Kihniön kirjasto.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [9.8.2023] https://vanhatkartat.fi

Ylä-Satakunta. (1977a) ’Kirjastotoimintaa 50 vuotta Kihniössä’ julkaisussa Ylä-Satakunta 7.10.1977.

Ylä-Satakunta. (1977b) ’Kihniön kirjastoväki toivoo uusia tiloja’ julkaisussa Ylä-Satakunta 12.10.1977.

Ylä-Satakunta. (1986) ’Kihniön kirjastotyöt siirtyvät vuodella’ julkaisussa Ylä-Satakunta 11.4.1986.

Ylä-Satakunta (1988) ’Uusi kirjastorakennus ja kirjastotointa 60 vuotta’ julkaisussa Ylä-Satakunta 23.11.1988.

Äyräs, Anneli. Haavisto, Tuula. Pohjavalta, Terhikki. Ruhanen, Tuula. Vannela, Merja. (toim.) (1989) Kirjastovuosikirja 1988. Helsinki: Suomen kirjastoseura.

Latvajärvi, Paula. Kirjastonjohtaja. Kohdekäynti 27.7.2023.

Järvinen, Tea. Kirjastonhoitaja. Kohdekäynti 27.7.2023.