Nuolialan kylässä oli 1500-luvulla kolme taloa, Eskola, Perttula ja Nikkilä. Kylätontti sijaitsi todennäköisesti Pereensaareksi nimetyn niemen lounaispuolella. Jo varhain kylää ympäröivät järveen laskevat laajat pelto- ja niittyaukeat, jotka ulottuivat aina nykyiseen Naistenmatkantiehen saakka. 1700-luvulla Nuolialan kyläkeskus oli raitin ja etelään johtavan ratsutien (nyk. Pirjolantien) risteyksessä, tiiviinä ryppäänä. Tilakeskuksista Pere ja Eskola siirrettiin hiukan varsinaisen tontin ulkopuolelle todennäköisesti isojaon jälkeen. Nykyinen Pirjolantien varrella oleva asutus on syntynyt 1800- ja 1900-luvun aikana. Laaja kerrostaloalue on syntynyt uuden Naistenmatkantien varteen, entiselle niittyalueelle, Pirjolantien länsipuolelle 1970-luvulla.

Nuolialan kylä sijaitsee Pirkkalan nauhataajaman itäreunassa, vanhan raitin varrella. Kyläalueen asutuksen painopiste on lähellä Pyhäjärven rantaa. Vanha kylätie, nyk Pereentie, kulkee vanhoilla sijoillaan Härmälästä Partolan kylän kautta Nuolialaan. Tien varrella on säilynyt vanhaa avointa peltomaisemaa. Vanhempaa rakennuskantaa on säilynyt vanhan ratsutien, Pirjolantien-Pakkalantien varrella. Isojaon aikana kylätontti on sijainnut Pirjolantien ja Pereentien risteyksessä, jossa on vielä hyvin säilyneet tilakeskukset: Eskola, Pere ja Perttula (nyk. Silvontila)

Kylän alue ulottuu kapeana ja metsäisenä sarkana Pyhäjärvestä lähes Sääksjärveen saakka. Asutuksen painopiste on Naistenmatkantien ja rannan välissä. Pirjolantien länsipuolella on laaja, 1960- ja 70-luvulla rakennettu kerrostaloalue. Nuolialan ja Partolan kylien ranta-alueella sijatsevat pellot, yhdessä entisen Haikan kartanon peltojen kanssa muodostavat kullttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti edustavan kokonaisuuden.

Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Isojakokartat, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Kuninkaan kartasto 1776-1805, julk. SKS, Tampere 1989. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julk. B 174, Tampereen seutukaavaliitto, 3 painos, Tampere 1990. Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki 1993