rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Eskolassa on säilynyt runsaasti 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa. Rakennukset muodostavat rakennusperinteiseti edustavan kokonaisuuden Partolan-Nuolialan arvokkaassa kulttuurimaisemassa.

Eskola sijaitsee Pirjolantien varrella metsäisessä rinteessä, lähellä vanhaa raittia. Pihapiiriin kuuluvat asuinrakennus ja pakari 1800-l loppupuolelta. Suurehko aitta/liiteri v.1913 ja navetta v. 1907, vanhempi asuinrakennus 1800-luvun alkupuolelta. Pihapiirin ulkopuolelle jää Pirjolantien varrella oleva suuri vilja-aitta 1800-luvun loppupuolelta. Talon itäpuolella oleva sauna kuuluu nykyisin naapurin tonttiin.

Päärakennus on rakennettu 1800-luvun loppupuolella kivijalalle. Pitkänurkkainen hirsirunko on verhoiltu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Yläosassa on valkoiseksi maalattu vaakalaudoitus. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, helat pääasiassa 1800-l jälkpuoliskon malliset. Otsalaudassa leikkauskoristelua. Itäpää on tehty ehkä eri aikaan kuin länsipää. Sen sokkelina on käytetty vain nurkkakiviä. Ikkuna-aukot ovat myös suuremmat. Pohjoispuolella on kaksi betoniperustukselle tehtyä pulpettikattoista kuistia. Eteläpuolella on pulpettikattoinen avokuisti, joka on muutettu 1960-luvulla lasikuistiksi.

Eskolan kivinavetta valmistui v. 1907 ja kivet otettiin Pakkalankulman alueelta. Päädyissä on käytetty tiilikoristelua. Värilliset piirustukset on allekirjoittanut A. Y (?) Männistö (?) huhtikuussa 1906. Navetta on toteutettu tarkasti suunitelmia noudattaen, vain päätyjen katonreunassa oleva koristelu on lisätty tekovaiheessa.

Eskola lohkottiin v. 1771 Isotalosta, jonka oli omistanut vauraudestaan kuuluisa Nuolian suku.

Juho Eskola oli isäntänä v. 1884 ja hänen aikana rakennettiin navetta ja ehkä myös päärakennus.

Eskola sijaitsee metsen mäenharjanteen pohjoispäässä. Avoin peltomaisema ja vanha tielinja ovat säilyneet hyvin Eskolan länsi ja pohjoispuolella. Peltoaukeat laskevat pyhäjärveen. Peltoaukeiden etelä- ja länsipuolella ovat 1970-luvulla rakennetut kerrostaloalueet. Lähistöllä ovat Pereen ja Eskolan tilakeskukset. Eskolan itäpuolella on rakennettu viime vuosina kaksi uutta omakotitaloa.

Miljöön ominaispiirteet tulee säilyttää, mukaan lukien vanha rakennuskanta, vanha kasvillisuus, pihan avara yleisilme. Uudisrakentaminen tulee tehdä näiden ominaisuuksien ehdoilla. Alueen tarkempi tätä inventointia täydentävä rakennusinventointi on tarpeen mahdollisten maankäyttöhankkeiden (asemakaavoitus) yhteydessä.

Kiinteistörekisteri, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975.