rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Ala-Perttulan tiivis pihapiiri 1800-luvulta peräisin olevine rakennuksineen on hyvin säilynyt ja kunnostettu vanhaa kunnioittaen. Perttulan pihapiiri kuuluu Silvontilaan.

Entisen Ala-Perttulan tilan päärakennukset kuuluvat nykyään Silvontilaan. Pereentien eteläpuolella olevaan pihapiiriin kuuluu punaiseksi maalattu päärakennus, pakari/asuinrakennus, kaksi aittaa ja kivestä ja tiilistä kallionhalkeamaan rakennettu kellarirakennus. Rakennukset ovat 1800-luvulta.

Silvontilan rakennuskanta on etupäässä 1900-luvun alkupuolelta. Päärakennus on 1940-luvulta. Rakennusryhmä muodostaa maisemallisesti keskeisen ja hyvän kokonaisuuden.

Päärakennus ja pakari ovat alun perin rakennettu nurkkakiville, jotka on korvattu myöhemmin betonipilareilla. Pitkänurkkaiset hirsirakennukset ovat peiterimavuorauksella vuoratut. Ikkunat ovat 6-ruutuiset ja otsalaudassa on sahamaista leikkauskoristelua. Rakennuksissa on molemmissa avo- ja umpikuisti. Ulko-ovien yläpuolella on vinoristi-ikkunat. Umpikuistissa on koristeikkuna. Lähellä olevassa Eerolassa on samanlainen. Kokonaisuus on hyvässä kunnossa ja rakennukset ovat asumis- ja arkkitehtitoimiston käytössä.

Perttula on Nuolialalan kylän vanhimpia tiloja. 1500-luvun lopulla Isäntänä oli Antti Nuolia. Tila jakautui Ala-Perttulaan ja Perttulaan v. 1758. Haikan kartanon isäntä Carl Wilhelm Spåre osti Ala-Perttulan ja Nikkilän tilat 1800-l loppupuolella. Entinen omistaja Kristiina Perttula jäi syytingille taloon. Carl Spåren poika Axel hankki v. 1901 vielä Yli-Perttulan tilan kartanon maihin. Hänen kuolemansa jälkeen poika, Verner Spåre sai perinnönjaossa pidetyssä arvonnassa Ala- ja Ylä-Perttulan tilat. Ne yhdistettiin Silvon tilaksi. Uusi päärakennus rakennettiin Pereentien pohjoispuolelle.

Perttulan vanhoja päärakennuksia käytettiin Silvon tilan perustamisen jälkeen työväen asuntoina.

Perttula sijaitsee vanhalla kylätontilla vanhan raitin varrella. Perttulan pihapiiri on säilynyt 1800-luvun asussa. Ainoastaan päärakennusta vastapäätä ollut talli on purettu pois. Piha on tasainen ja avoin sora- ja nurmipeitteinen. Kasvillisuus on pääasiassa rakennusten takana ja tien varressa. Toisella puolella Pereentietä on Silvon tilan talousrakennukset, jonka vanhimmat osat navetta ja puimala ovat 1920/30-luvulta.

Ympäristössä on säilynyt vanha viljelty peltomaisema. Peltojen takana näkyy Loukonlahden kerrostaloja ja uusia omakotitaloja. Koillispuolelle on noussut kaksi uutta omakotitaloa.

Kohteen lähiympäristön maisemalliset ominaispiirteet tulee pyrkiä säilyttämään pihapiirin historiallisten ominaisuuksien ymmärrettävyyden säilyttämiseksi. Alueen vanha rakennuskanta tulisi säilyttää. Alueen tarkempi, tätä inventointia täydentävä rakennusinventointi tulee tehdä mahdollisten tulevien maankäyttöhankkeiden yhteydessä (asemakaavoitus)

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975. Pirkkalan paikannimikokoelma, Pirkkalan kirjasto.