Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta yleiskaavan luonnosaineistosta. Kaavan keskeisenä tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan varautuminen elinkeinoelämän tarpeisiin turvaamalla elinkeinoelämän kasvu- ja kehitysmahdollisuudet kunnan alueella. Lisäksi matkailupalvelujen ja asumisen laajennusalueiden sijoittumista tutkitaan kaava-alueen länsiosassa. Kehätien eteläpuoleinen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Luonnosvaiheessa kaavasta on tehty vaihtoehtotarkastelu, jossa alueelle on laadittu kaksi kaavaluonnosta. Vaihtoehdot eroavat pääosin elinkeinoelämän mahdollisuuksien osalta. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 442/2021 (13.08.2021), jossa tuotiin esiin suunnittelualueen jo tunnistettuja arvoja ja painotettiin erityisesti kulttuuriympäristöä koskevan selvitysaineiston päivittämis- ja täydennystarpeita. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Kaavan tavoitteet
Kulttuuriympäristön arvojen säilyttämisellä ei ole erityisen vahvaa asemaa kaavan tavoitteiden asetannassa. Yleistavoitteiden luetteloon on kuitenkin sisällytetty rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen ja OAS:n yhteydessä hyväksyttyjen alustavien tavoitteiden luettelossa mainitaan kulttuuriarvojen turvaaminen. Lisäksi kappaleessa 3. Vaihtoehtojen tarkastelu todetaan, että osayleiskaavaluonnokset on laadittu tavoitteena ohjata maakuntakaavan periaatteiden mukaisesti elinkeinoelämän ja taajamatoimintojen hallittua laajentumista luonto-, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot huomioiden kuntatalouden kannalta kestävästi. Vahvimmin rakennetun ympäristön ja maiseman arvot tulevat selostuksessa huomioiduiksi maakuntakaavan hankealueelle kohdistuvien merkintöjen kautta.
Selvitykset
Osayleiskaavaa varten ei ole laadittu rakennetun ympäristön selvityksiä. Jo yli 20 vuotta vanhaa osayleiskaavatasoista Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2002) ei ole päivitetty. Olemassa olevia selvityksiä on listattu kappaleessa Kulttuuriympäristö. Listassa on joitakin puutteita, ja sitä tulee näiltä osin täydentää: Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditut selvitykset mainitaan, mutta niitä ei ole yksilöity. Lisäksi listalle on syytä lisätä selvitykset Toivion osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Huura Oy / 2016); Pirkkalan kirkkoherranpappilan pakari-väentupa ja luhtiaitta (Pirkanmaan maakuntamuseo / 2015); Sankilan Färmin alue, Kulttuuriympäristö – rakennuskanta (Pirkkalan kunta / 2010) sekä Pirkkala Rakennushistoriallinen tutkielma (Museovirasto / 1975).
Hankkeen yhteydessä on laadittu Sankilan alueen maisemaselvitys (Ramboll 12.3.2025). Selvityksen lähteenä on käytetty historiallista kartta-aineistoa, Valtatie 3:n Lempäälä-Pirkkala välin parantamishankkeen YVA-selostusta (2013) sekä selvitystä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 (Pirkanmaan liitto). Jälkimmäinen on lähdeluettelossa kahteen kertaan, ja sieltä puuttuu selvitys Kulttuurimaisemat 2016 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet (Pirkanmaan liitto).
Sankilan alueen maisemaselvityksessä kuvataan maiseman ominaispiirteitä ja alueen historiaa. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen luonnehdinnasta puuttuu merkittävä osa kohdekortilla karttamuodossa esitetystä tietosisällöstä, nimittäin pääosin historiallisen tielinjan (Anian rantatie) varrella sijaitsevat rakennuskulttuurin ydinalueet. Niitä ovat Sankilan kartanon lisäksi Toosin pihapiiri, Tanilan kylätontilla sijaitsevat Tanilan ja Jokikummun (ent. Jutila) pihapiirit, Kirkkopiirin koulu, Valkilan pihapiiri, liiketalo (osoitteessa Anian rantatie 177) sekä kirkko ja hautausmaa. Maakuntakaavassa osoitetuilla maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkailla kulttuurimaisema-alueilla rakennuskulttuurin ydinkohteilla on vakiintuneen tulkintatavan mukaan maakunnallista merkitystä.
Selvityksessä on arvioitu maiseman herkkyyttä muutoksille jakaen alueet kolmeen luokkaan: vähäinen herkkyys (vaikutusalueella ei sijaitse erityisiä maisemallisia ja/tai rakennetun kulttuuriympäristön tai arkeologisia arvoja); kohtalainen herkkyys (vaikutusalueella sijaitsee mm. paikallisia maiseman ja/tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, avoimia viljelymaisemia tai pienipiirteisyyttä) sekä suuri herkkyys (Vaikutusalueella sijaitsee mm, maakunnallisia maiseman ja/tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoja, maisema on herkkä muutoksille tai se sisältää maisematilallisesti eheitä kokonaisuuksia kuten viljelymaisemia; ajallisesti yhtenäisiä rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuksia, perinnebiotooppeja tai arkeologisia arvoja). Maiseman herkkyyttä kuvaavalla kartalla suurin osa maakunnallisesti arvokkaista maisema- ja kulttuurimaisema-alueista on merkitty kohtalaisen herkiksi. Herkimpään luokkaan on osoitettu Sankilan kartanon ympäristö lähimpine peltoaukeineen Anian rantatien pohjoispuolella; Kenttätien ja Toosintien välistä kaakkoon avautuva peltoalue sekä Kirkon ja hautausmaan alue. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että näiden lisäksi suuren herkkyyden luokkaan tulisi osoittaa myös muut maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rakennuskulttuurin ydinalueet, sisältäen kantatiloihin liittyvät lähipellot.
Suunnittelualueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvot
Sankilan alueen rakennuskannan ja kulttuurimaiseman arvot on tunnistettu jo 1970-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen ne on nostettu esiin eri inventoinneissa kaikilla tarkastelutasoilla maakuntakaavasta asemakaavatasolle. Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sekä Pirkkalankylän - Sankilan ja Tanilan kulttuurimaisemassa yhdistyvät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Maisemakuva on edustava esimerkki Pyhäjärven rantojen perinteisestä kulttuurimaisemasta. Maisemarakenne pohjaa jääkauden muovaamien, luode-kaakkosuuntaisten, kallio- ja moreeniselänteiden ja savilaaksojen vuorotteluun. Alavimmissa kohdissa virtaa maankäytön vuoksi muokattuja ojia sekä mutkitteleva Sikojoki. Suunnittelualueella harjanteita on vähän ja alankojen viljelyaukeat painottuvat näkymissä. Lukuisat muinaisjäännökset kertovat alueen tuhansia vuosia kestäneestä historiasta. Viljelykset sijoittuvat rannoille ja vesistönäkymät on merkittävä osa maisemakuvaa. Pyhäjärven rannoilla on asuttu kivikaudelta alkaen ja viljelykulttuuri on jatkunut vähintään tuhat vuotta. Suurin osa alueen nykyisistä pelloista on merkitty viljellyksi jo 1700-luvun lopun kartoissa. Oleellinen osa maisemaa ovat Pappilan, Sankilan, Tanilan ja Sionkylän maakirjakylien kantatilojen pihapiirit peltojensa ympäröiminä. Suurin osa niistä sijaitsee historiallisen tielinjan varrella. Myös Anian rantatieltä erkanevat Sorkkalantie, Heikkiläntie, Vihtamontie ja Pappilantie ovat olleet pitkään samoilla sijoillaan. Anian rantatien molemmin puolin avautuvat peltoaukeat ovat laajoja, ja niitä pitkin avautuu pitkiä näkymiä. Pienempien teiden varsilla laakeat peltoaukeat muuntuvat pienipiirteiseksi mosaiikkimaiseksi maisemaksi, jossa suppeammat pelto-, metsä- ja pihapiirialueet vuorottelevat.
Osayleiskaava-alueen koillisosassa sijaitsee paikallisesti arvokkaan Toivion jälleenrakennuskauden asuinalueen pohjoisosa (arvoalue A 2b Toivio: Eskolantie). Toivion alue lunastettiin Partolan kartanosta karjalaissiirtolaisten asuttamiseen ja se on Pirkkalan suurin siirtolaisten asutusalue. Valtiolle lunastetun alueen rakennussuunnitelmaehdotuksen laati arkkitehti Olavi Kivimaa. Rakentaminen alkoi 1950-luvun alussa, jatkuen koko vuosikymmenen ajan. Alue on inventoitu Toivion osayleiskaavaa varten vuonna 2016. Tuolloin arvoalueiksi on määritelty Toivion vanhimmat, rakennuskannaltaan yhtenäiset alueet.
Suunnittelualueella sijaitsee myös yksittäisiä paikallisesti arvokkaita yksittäisiä rakennuksia, joita on tunnistettu eri inventoinneissa ja osin osoitettu suojeltaviksi asemakaavoissa. Näitä ovat mm. Pirkkalan seurakunnan pappila, Vihtamossa sijaitsevat rantahuvilat Lepikkö, Vihtamo-Ojanen ja Tervaniemi; Hyrsingin koulu ja Färmin alueella suojellut kohteet Anian rantatien varressa ja Sarakujalla. Sorkkalantien ja Heikkiläntien varsilla mahdollisesti säilynyttä vanhinta rakennuskantaa ei ole inventoitu ja sen osalta tiedot ovat puutteelliset.
Rakennetun ympäristön taustatietojen osalta kaavaselostus on vielä hyvin puutteellinen. Selostuksessa todetaan ainoastaan, että suunnittelualueella on runsaasti kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Selostusta tulee täydentää, jotta kulttuuriympäristöarvoihin kohdistuva vaikutustenarviointi mahdollistuu.
Osayleiskaavaratkaisu
Keskeiset eroavuudet vaihtoehdoissa ovat asutuksen ja elinkeinoalueiden painotuksessa. Vaihtoehdossa VE1 on osoitettu laajemmat elinkeinoalueet niin kehätien varteen kuin Lentoasemantien varteen. Myös liikenneverkon yksityiskohdissa on eroavaisuuksia etenkin kehätien eteläpuolisen rinnakkaisväylän kytkeytymisestä Toivion päässä Palmrothintiehen. Lisäksi Sorkkalantien ja Heikkiläntien yhdistävän ohjeellisen uuden väylän sijainnissa on eroavaisuuksia. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön osalta VE1 ja VE2 ovat ratkaisuiltaan samanlaiset.
Toiviossa VE1:n mukainen rinnakkaisväylän linjaus lävistää Eskolantien arvoalueen ja johtaisi vähintään yhden kiinteistön rakennusten purkamiseen. Ratkaisu mahdollistaisi raskaan liikenteen ohjautumisen Palmrothintielle. Arvoalueelle on luonnoksissa osoitettu merkintä rky: Merkittävä kulttuuriympäristö johon liittyy määräys: Alueita koskevissa toimenpiteissä ja tarkemmassa suunnittelussa on tunnistettava alueen rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Arvokasta kulttuuriympäristöä kehitettäessä on sen arvokkaat ominaispiirteet otettava huomioon ja sovitettava yhteen maankäytön muutoksen jatkosuunnittelussa. Alueita koskevista toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Määräys on onnistunut, ja sen käyttöä myös kaava-alueen länsiosan arvoalueilla tulisi harkita. Eskolantiellä liittymän linjaaminen arvoalueen kautta on ristiriidassa rky-merkinnän kanssa. VE2:ssa kehätien rinnakkaisväylä kytkeytyy Eskolantiehen kiertoliittymällä. Ratkaisu ei mahdollistaisi raskaan liikenteen läpikulkua, mutta parantaisi työpaikkojen saavutettavuutta Partolan ja Toivion suunnasta. Jalankulun ja pyöräilyn parantaminen vaatisi kuitenkin Eskolantien leventämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että VE2:ssa Eskolantien arvoalueelle kohdistuu vähemmän kielteisiä vaikutuksia. Rinnakkaisväylä tulee tästä syystä toteuttaa VE2:n mukaisesti.
Kaavaselostuksen mukaan asumisen laajennusalueita on pyritty osoittamaan maakuntakaavan mukaisille alueille siten, että laajennusalueiden sijoittelulla ja kaavamääräyksillä on huomioitu luonto-, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Toisaalta tavoitellaan asumisen alueiden merkittävää laajentamista ja tiivistä rakentamista myös maiseman arvoalueilla.
Vakituisen asumisen alueille on kahdeksan eri merkintää: A, AP, AP-1–AP-5 sekä T/A ja AP-s. Kulttuuriympäristöarvoihin on viitattu merkinnöissä AP, AP-1, AP-2 ja AP-s, joista viimeinen on osoitettu ainoastaan Sankilan pihapiirille. Merkintään liittyy määräys Pientalovaltainen asuinalue, jolla on erityisiä kulttuurihistoriallisia ja maisema-arvoja. Aluetta tulee kehittään Sankilan kartanon ympäristön kulttuurihistoria- ja maisema-arvot huomioiden. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että aluesuojelumerkintä tulee osoittaa lähtökohtaisesti kaikille maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman ydinkohteille ja muokaten määräystä sopimaan niihin kaikkiin.
Maiseman arvoalueilla on muutoin käytetty AP, AP-1 ja AP-2 merkintöjä. AP-merkinnällä (Tiivistyvä pientalovaltainen asuinalue) haetaan monipuolista ja tiivistä, korkeintaan kaksikerroksista pientalovaltaista asuinrakentamista. Määräyksen mukaan Olemassa olevan pientaloalueen uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida alueen ympäristön luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja ominaispiirteet. Mm. Tanilan, Jokikummun ja Valkilan kantatilojen ympäristö sekä pappilan alue on osoitettu AP-alueeksi.
AP-1 alueita (Pientalovaltainen asuinalue) on sijoitettu lukuisia maiseman arvoalueelle, jopa kaavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä suuren herkkyyden alueeksi osoitetulle Sankilan kartanon eteläpuoliselle pellolle, mutta myös esim. Toosin kantatilan itäpuolelle ja Anian rantatien eteläreunalle kirkon ja Tanilan välille sekä Tanilan pohjoispuolelle, AP-alueen ja rannan väliselle alueelle. AP-1 alueilla tavoitellaan nykyisille maakunnallisesti arvokkaille peltoaukeille monipuolista ja tiivistä, korkeintaan kolmekerroksista pientalovaltaista asuinrakentamista. Kaavamääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa tulee vaalia ympäristön arvokkaita kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia ominaispiirteitä. Asemakaavoituksen yhteydessä erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen laadukkaaseen toteuttamiseen kulttuurimaisema-aluetta rajaavana alueena. Sankilan pihapiirin lounaispuolelle tien varteen, koulua vastapäätä on osoitettu myös Y-alue, jonka suunnittelumääräys ei edellytä kulttuuriympäristön huomioimista tai siihen sopeutumista.
Kirkon ja Tanilan välinen, Anian rantatien pohjoispuolinen laaja peltoaukea on osoitettu AP-2 alueeksi (Pientalovaltainen asuinalue). Alue varataan korkeintaan kaksikerroksiseen pientaloasumiseen. Kaavamääräyksen mukaan Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen sijoittumiseen historialliseen kirkkoympäristöön ja Sikojoen luontoarvoihin. Lisäksi Alue tulee toteuttaa[---] huomioiden moninaiset maisema- ja kulttuuriarvot ja ominaispiirteet.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että edellä kuvattu luonnosten mukainen muuttuva maankäyttö - erityisesti uusia pientaloalueita osoittavat muutokset - heikentäisi merkittävästi maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvoja supistamalla voimakkaasti nykyisiä suuria peltoaukeita osoittamalla ne suurelta osin pientaloalueiksi sekä vaikeuttamalla rakennuskulttuurin ydinalueiden hahmotettavuutta katkaisemalla niiden maisemallisen yhteyden peltoihin ja historialliseen tielinjaan ympäröimällä ne pientaloalueilla. Pientaloalueiden sijoittaminen Anian rantatien molemmin puolin myös katkaisee Sankilan maisemaselvityksessä määriteltyjä tärkeitä näkymiä laajojen peltoaukeiden yli. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen pientalovaltaisten alueiden määräyksissä on myönteistä. Ongelmana on kuitenkin tavoiteltu muuttuva maankäyttö, sen mittakaava ja tehokkuus, jotka ovat voimakkaassa ristiriidassa maakunnallisesti arvokkaan maiseman ja sen ydinkohteiden arvojen kanssa. Maakuntamuseo painottaa, että ratkaisuja tulee muuttaa siten, ettei näin tapahtuisi.
Kaavan jatkokehittely
Kaavaselostuksessa todetaan, että luonnosvaiheen jälkeen kaavakarttaan tullaan esittämään erilliset kulttuuriympäristökohteet. Samoin kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan erillisessä selvityksessä ehdotusvaiheessa. Selostuksessa todetaan myös, että merkittävä osa toteuttamisen vaikutusarvioinneista jää tehtäviksi vasta todennäköisesti pitkän ajan kuluessa laadittavissa asemakaavoissa. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että tärkeät rakennetun ympäristön kohteet on tarkoituksenmukaista osoittaa jo luonnosvaiheessa. Vaikutustenarviointi tulee toteuttaa normaalin käytännön mukaan huolellisesti ja analyyttisesti osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, mieluiten sitä tulisi tehdä jo kaavan valmisteluvaiheessa, jotta sen tuloksia voidaan hyödyntää kaavasuunnittelussa. Nyt valittu menettelytapa saattaa johtaa siihen, että kaavaehdotus joudutaan asettamaan uudestaan nähtäville, mikäli vasta ehdotusvaiheessa työstettyihin sisältöihin ja ratkaisuihin on tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia.
Kaavan jatkokehittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuuriympäristön vaalimiseen ja siihen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Erityisesti maisema-alueilla tulee kiinnittää tavanomaista enemmän huomiota rakentamisen ohjaamiseen (massoittelu, kerrosluku, julkisivuratkaisut, väritys jne.) Kaavan ratkaisujen vaikutuksia kulttuurimaisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on tarpeen havainnollistaa kuvamateriaalilla. Kaavassa tulisi osoittaa maakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden rajat maakuntakaavan mukaisesti, jotta vaikutuksia on helpompi arvioida. Kaavasuunnittelussa tulee ottaa huomioon maakuntakaavassa annetut kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen liittyvät määräykset:
Maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Mam) Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman (Mkm) alueella puolestaan Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lisäksi taajamatoimintojen aluevarausmerkintään liittyvän määräyksen mukaan Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Taajamatoimintojen alueen ehdollisena merkinnällä osoitetuilla taajamatoimintojen alueilla Pirkkalan Sankilan ja Sionkylän alueen toteuttaminen edellyttää hyvän joukkoliikenneyhteyden järjestämistä alueelle sekä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamista alueen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Pirkanmaan maakuntamuseo on edellisessä lausunnossaan ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 7.10.2021 todennut, että kaava-alueen arkeologinen potentiaali on suuri ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitun arkeologisen selvityksen laatiminen on hyvin tärkeää, sekä ohjeistanut arkeologisen inventoinnin suorittamista. Kaavaluonnosaineistoon ei kuitenkaan sisälly inventoinnin raporttia eikä sitä ole myöskään toimitettu maakuntamuseolle. Maakuntamuseon kaavoittajalta saaman tiedon mukaan luonnosvaiheen vaihtoehdoissa pohjaudutaan vielä aikaisempiin arkeologisiin selvityksiin. Alueellinen vastuumuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavaluonnokset eivät perustu alueidenkäyttölain 9 §:n vaatimaan tutkimukseen/selvitykseen.
Kaava-alueelta ennestään tunnetut arkeologiset kohteet on merkitty kaavaluonnoksiin osa-aluemerkinnöillä ja pistemäisillä kohdemerkinnöillä. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että osa-aluemerkinnällä osoitetuille kohteille ei ole tarpeen lisätä vielä piste-/kohdemerkintää. Viimeksi mainitun käyttö osa-aluemerkinnän sijasta on perusteltua pienialaisten kohteiden merkitsemisessä. Kiinteiden muinaisjäännösten merkintöihin on lisättävä sm-tunnukset. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että osa-aluemerkinnän tyyli Merkinnät ja määräykset -liitteessä poikkeaa kaavaluonnoksissa käytetystä. Muinaismuistokohde tai -alue -merkintään liittyvässä määräyksessä tulee täsmentää, että kohdetta koskeva lausunto on pyydettävä alueelliselta vastuumuseolta (Pirkanmaan maakuntamuseolta).
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyvin myönteisenä sitä, että suurin osa kaava-alueelta tunnetuista muista kulttuuriperintökohteista on merkitty kaavaluonnoksiin. Koska kyseessä eivät kuitenkaan ole muinaismuistolain rauhoittamat kohteet, niiden osoittamiseen tulee käyttää eri merkintää, johon liitetään myös oma kaavamääräys. On suositeltavaa käyttää Ympäristöministeriön asetuksen 311/2024 mukaista kohde- tai osa-aluemerkintää ark, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muu arkeologinen kohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa.
Ennestään tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä kaavaluonnoksista puuttuu historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka Koitoniemi/Kataisto (mj-tunnus 1000001974), joka on osittain päällekkäinen kivikautisen asuinpaikan Katajisto (604010006) kanssa. Kohteille on syytä osoittaa yhteinen sm-osa-aluemerkintä, joka kattaa molemmat muinaisjäännökset. Kohteen Raunila (mj-tunnus 604010010, kohde 19 kaavakartassa) rajausta on päivitettävä muinaisjäännösrekisterin ajantasaisen rajauksen mukaiseksi. Muista kulttuuriperintökohteista kaavaluonnoksista puuttuu historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka Sankila (1000018715), jolle on syytä lisätä asianmukainen merkintä.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kannatettavana kulttuuriympäristöä koskevien tarkempien selvitystarpeiden esille tuomista kaavan yleismääräyksessä. Koska kiinteiden muinaisjäännösten suojelutarve perustuu kuitenkin muinaismuistolakiin (MML 1 §), yleismääräyksen ensimmäisen lauseen loppuosaa tulisi muuttaa muotoon: ”Asemakaavoituksessa ja lupakäsittelyssä on otettava huomioon - - muinaisjäännösrekisterin mukaiset kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet ja varauduttava yksityiskohtaisten selvitysten tekemiseen alueelliselta vastuumuseolta pyydettävän lausunnon mukaisesti”.
Monet hankealueen kiinteistä muinaisjäännöksistä on kiitettävästi merkitty kaavaluonnoksiin osaksi virkistysalueita (V-1), mikä tukee kyseisten arkeologisten kohteiden säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää myönteisenä myös sitä, että aluevarausmerkintöihin AP-, AP-1 ja AP-2 liittyvissä määräyksissä ohjataan huomioimaan ko. alueiden maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot sekä vaalimaan ympäristön arvokkaita kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia ominaispiirteitä. Osa kaavaluonnosten aluevarausmerkinnöistä on kuitenkin ristiriidassa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelumerkintöjen ja muinaismuistolain kanssa sekä maakuntakaavan Arkeologisen perinnön ydinalue -merkinnän kanssa ja vaatii korjaamista.
Valtakunnallisesti merkittävän (VARK) kiinteän muinaisjäännöksen Pappila (1000017273, kohde 7 kaavakartassa) alueelle on molemmissa kaavaluonnoksissa merkitty palveluiden aluevaraus (RM), mikä on ristiriidassa kohteen suojelumerkinnän kanssa ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Muinaisjäännöksen ja sen arvon säilymisen turvaamiseksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisen V-1-aluevarauksen (virkistysalue) laajentamista ko. kohteen kattavaksi.
Sama RM-varaus kattaa myös pohjoisosan rautakautisesta ja keskiaikaisesta kiinteästä muinaisjäännöksestä Pappila 2 (1000035190, kohde 9 kaavakartassa). Myös tämä ratkaisu on ristiriidassa kohteen suojelun kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kohteen eteläosaan merkityn V-1-aluevarauksen laajentamista kattamaan ko. muinaisjäännösalueen kokonaan.
Myös seuraavaksi mainittujen kiinteiden muinaisjäännösten alueille osoitetut muuttuvan maankäytön merkinnät ovat ristiriidassa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelumerkintöjen kanssa; ne eivät ohjaa tarkempaa maankäytön suunnittelua muinaisjäännösalueilla oikeansuuntaisesti ja siten heikentävät muinaisjäännösten säilymisedellytyksiä:
- Historiallinen asuinpaikka Virosmäki (Sikoinen) (1000024438, kohde 13 kaavakartassa). Muinaisjäännösalueelle on merkitty molemmissa luonnosvaihtoehdoissa AP-2-aluevaraus. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisen V-1-aluevarauksen laajentamista kattamaan ko. kohteen.
- Kivikautinen asuinpaikka Rajapelto (604010007) ja suuri osa kivikautisesta asuinpaikasta Kotopelto/Riihentausta (604010008, kohteet 10-11 kaavakartassa) on merkitty AP-aluevarauksen osaksi. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisten V-1-aluevarausten laajentamista kohteen Rajapelto alueelle ja kattamaan kohteen Kotopelto/Riihentausta kokonaan.
- Kivikautinen asuinpaikka Vähälammi (604010009, kohde 15 kaavakartassa). Muinaisjäännösalueen itäosaan on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon aluevaraus (Y). Pirkanmaan maakuntamuseo esittää V-1- ja MA-aluemerkintöjen laajentamista muinaisjäännöksen kyseisiin osiin.
- Historiallinen asuinpaikka Sorkkala SE (1000020975, kohde 17 kaavakartassa). Muinaisjäännösalue on merkitty osaksi AP-1-aluevarausta. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisen V-1-aluevarauksen laajentamista ko. kohteen kattavaksi.
Kiinteiden muinaisjäännösten Virosmäki (Sikoinen) ja Sikoinen (1000020973) lähiympäristöön, Anian rantatien molemmin puolin olevalle peltoaukealle on kaavaluonnoksissa merkitty laajat AP-2- ja AP-1-aluevaraukset. Merkinnät kohdistuvat Sikoisten historiallisen kylän vanhoille rintapelloille, jotka on merkitty jo alueen vanhimpiin karttoihin (1700-luku). Sikoinen on Pirkkalan vanhimpia kyliä, josta on mainintoja arkistolähteissä 1400-luvun alusta lähtien. 1500-luvulla kylään kuului seitsemän maatilaa. Sikoisten merkityksestä keskiajalla kertovat mm. harvinaislaatuiset maininnat kylässä pidetyistä Pirkkalan, Kyrön ja Kangasalan pitäjien yhteisistä etsikkokäräjistä (1405) sekä Pirkkalan laamanninkäräjistä (1476). Muinaisjäännökset Virosmäki (Sikoinen) ja Sikoinen edustavat ja sisältävät historialliseen kylään liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä. Aluetta koskee Pirkanmaan maakuntakaavan merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue, johon liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin.
Sikoisten historiallisen kylänpaikan ympäristön ja em. muinaisjäännöskohteiden arvon säilymisen kannalta on tärkeää, että kohteita ympäröivät peltoalueet säilyvät mahdollisimman laajasti rakentamattomina. Sijainti peltojen keskellä, niiden ympäröimänä on tyypillistä keskiaikaisille asuinpaikoille ja kertoo kylän yhteydestä historiallisiin elinkeinoihin, ennen kaikkea maanviljelyyn. Kyseiset peltoalueet ovat osa maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta ja muodostavat keskeisen osan em. muinaisjäännösten ympäristöstä ja maisemasta tukien arkeologisten kohteiden ymmärrettävyyttä ja kertovuutta ja edistäen siten niiden arvon säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ko. AP-2- ja AP-1-aluevarausmerkintöjen osalta kaavaluonnoksissa esitetty suunnitelma on ristiriidassa maakuntakaavan em. suunnittelumääräyksen kanssa ja vaarantaa historiallisen asuinpaikan ja sen ympäristön arvoja. Maakuntamuseo esittää MA-aluemerkinnän laajentamista pohjoiseen, Anian rantatielle saakka ja sen pohjoispuolelle sekä AP-aluevarausten merkittävää supistamista.
Kulttuuriympäristön osalta alueidenkäyttölain edellyttämä vaikutusten arviointi puuttuu kaavaluonnoksiin liittyvästä kaavaselostuksesta. Selostuksen mukaan (s. 61) vaikutukset tullaan arvioimaan erillisellä selvityksellä luonnosvaiheen jälkeen. Selvityksessä tulee arvioida riittävän yksityiskohtaisesti kaavamerkintöjen mukaisten maankäytön muutosten vaikutukset kuhunkin arkeologiseen kohteeseen keskittyen erityisesti kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja niiden lähiympäristöön.
Kaavaa tulee kehittää ja täydentää tässä lausunnossa esitetyillä tavoilla. Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta yleiskaavan luonnosaineistosta. Kaavan keskeisenä tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan varautuminen elinkeinoelämän tarpeisiin turvaamalla elinkeinoelämän kasvu- ja kehitysmahdollisuudet kunnan alueella. Lisäksi matkailupalvelujen ja asumisen laajennusalueiden sijoittumista tutkitaan kaava-alueen länsiosassa. Kehätien eteläpuoleinen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Luonnosvaiheessa kaavasta on tehty vaihtoehtotarkastelu, jossa alueelle on laadittu kaksi kaavaluonnosta. Vaihtoehdot eroavat pääosin elinkeinoelämän mahdollisuuksien osalta. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 442/2021 (13.08.2021), jossa tuotiin esiin suunnittelualueen jo tunnistettuja arvoja ja painotettiin erityisesti kulttuuriympäristöä koskevan selvitysaineiston päivittämis- ja täydennystarpeita. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Kaavan tavoitteet
Kulttuuriympäristön arvojen säilyttämisellä ei ole erityisen vahvaa asemaa kaavan tavoitteiden asetannassa. Yleistavoitteiden luetteloon on kuitenkin sisällytetty rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen ja OAS:n yhteydessä hyväksyttyjen alustavien tavoitteiden luettelossa mainitaan kulttuuriarvojen turvaaminen. Lisäksi kappaleessa 3. Vaihtoehtojen tarkastelu todetaan, että osayleiskaavaluonnokset on laadittu tavoitteena ohjata maakuntakaavan periaatteiden mukaisesti elinkeinoelämän ja taajamatoimintojen hallittua laajentumista luonto-, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot huomioiden kuntatalouden kannalta kestävästi. Vahvimmin rakennetun ympäristön ja maiseman arvot tulevat selostuksessa huomioiduiksi maakuntakaavan hankealueelle kohdistuvien merkintöjen kautta.
Selvitykset
Osayleiskaavaa varten ei ole laadittu rakennetun ympäristön selvityksiä. Jo yli 20 vuotta vanhaa osayleiskaavatasoista Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2002) ei ole päivitetty. Olemassa olevia selvityksiä on listattu kappaleessa Kulttuuriympäristö. Listassa on joitakin puutteita, ja sitä tulee näiltä osin täydentää: Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditut selvitykset mainitaan, mutta niitä ei ole yksilöity. Lisäksi listalle on syytä lisätä selvitykset Toivion osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Huura Oy / 2016); Pirkkalan kirkkoherranpappilan pakari-väentupa ja luhtiaitta (Pirkanmaan maakuntamuseo / 2015); Sankilan Färmin alue, Kulttuuriympäristö – rakennuskanta (Pirkkalan kunta / 2010) sekä Pirkkala Rakennushistoriallinen tutkielma (Museovirasto / 1975).
Hankkeen yhteydessä on laadittu Sankilan alueen maisemaselvitys (Ramboll 12.3.2025). Selvityksen lähteenä on käytetty historiallista kartta-aineistoa, Valtatie 3:n Lempäälä-Pirkkala välin parantamishankkeen YVA-selostusta (2013) sekä selvitystä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 (Pirkanmaan liitto). Jälkimmäinen on lähdeluettelossa kahteen kertaan, ja sieltä puuttuu selvitys Kulttuurimaisemat 2016 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet (Pirkanmaan liitto).
Sankilan alueen maisemaselvityksessä kuvataan maiseman ominaispiirteitä ja alueen historiaa. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen luonnehdinnasta puuttuu merkittävä osa kohdekortilla karttamuodossa esitetystä tietosisällöstä, nimittäin pääosin historiallisen tielinjan (Anian rantatie) varrella sijaitsevat rakennuskulttuurin ydinalueet. Niitä ovat Sankilan kartanon lisäksi Toosin pihapiiri, Tanilan kylätontilla sijaitsevat Tanilan ja Jokikummun (ent. Jutila) pihapiirit, Kirkkopiirin koulu, Valkilan pihapiiri, liiketalo (osoitteessa Anian rantatie 177) sekä kirkko ja hautausmaa. Maakuntakaavassa osoitetuilla maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkailla kulttuurimaisema-alueilla rakennuskulttuurin ydinkohteilla on vakiintuneen tulkintatavan mukaan maakunnallista merkitystä.
Selvityksessä on arvioitu maiseman herkkyyttä muutoksille jakaen alueet kolmeen luokkaan: vähäinen herkkyys (vaikutusalueella ei sijaitse erityisiä maisemallisia ja/tai rakennetun kulttuuriympäristön tai arkeologisia arvoja); kohtalainen herkkyys (vaikutusalueella sijaitsee mm. paikallisia maiseman ja/tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, avoimia viljelymaisemia tai pienipiirteisyyttä) sekä suuri herkkyys (Vaikutusalueella sijaitsee mm, maakunnallisia maiseman ja/tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoja, maisema on herkkä muutoksille tai se sisältää maisematilallisesti eheitä kokonaisuuksia kuten viljelymaisemia; ajallisesti yhtenäisiä rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuksia, perinnebiotooppeja tai arkeologisia arvoja). Maiseman herkkyyttä kuvaavalla kartalla suurin osa maakunnallisesti arvokkaista maisema- ja kulttuurimaisema-alueista on merkitty kohtalaisen herkiksi. Herkimpään luokkaan on osoitettu Sankilan kartanon ympäristö lähimpine peltoaukeineen Anian rantatien pohjoispuolella; Kenttätien ja Toosintien välistä kaakkoon avautuva peltoalue sekä Kirkon ja hautausmaan alue. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että näiden lisäksi suuren herkkyyden luokkaan tulisi osoittaa myös muut maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rakennuskulttuurin ydinalueet, sisältäen kantatiloihin liittyvät lähipellot.
Suunnittelualueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvot
Sankilan alueen rakennuskannan ja kulttuurimaiseman arvot on tunnistettu jo 1970-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen ne on nostettu esiin eri inventoinneissa kaikilla tarkastelutasoilla maakuntakaavasta asemakaavatasolle. Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sekä Pirkkalankylän - Sankilan ja Tanilan kulttuurimaisemassa yhdistyvät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Maisemakuva on edustava esimerkki Pyhäjärven rantojen perinteisestä kulttuurimaisemasta. Maisemarakenne pohjaa jääkauden muovaamien, luode-kaakkosuuntaisten, kallio- ja moreeniselänteiden ja savilaaksojen vuorotteluun. Alavimmissa kohdissa virtaa maankäytön vuoksi muokattuja ojia sekä mutkitteleva Sikojoki. Suunnittelualueella harjanteita on vähän ja alankojen viljelyaukeat painottuvat näkymissä. Lukuisat muinaisjäännökset kertovat alueen tuhansia vuosia kestäneestä historiasta. Viljelykset sijoittuvat rannoille ja vesistönäkymät on merkittävä osa maisemakuvaa. Pyhäjärven rannoilla on asuttu kivikaudelta alkaen ja viljelykulttuuri on jatkunut vähintään tuhat vuotta. Suurin osa alueen nykyisistä pelloista on merkitty viljellyksi jo 1700-luvun lopun kartoissa. Oleellinen osa maisemaa ovat Pappilan, Sankilan, Tanilan ja Sionkylän maakirjakylien kantatilojen pihapiirit peltojensa ympäröiminä. Suurin osa niistä sijaitsee historiallisen tielinjan varrella. Myös Anian rantatieltä erkanevat Sorkkalantie, Heikkiläntie, Vihtamontie ja Pappilantie ovat olleet pitkään samoilla sijoillaan. Anian rantatien molemmin puolin avautuvat peltoaukeat ovat laajoja, ja niitä pitkin avautuu pitkiä näkymiä. Pienempien teiden varsilla laakeat peltoaukeat muuntuvat pienipiirteiseksi mosaiikkimaiseksi maisemaksi, jossa suppeammat pelto-, metsä- ja pihapiirialueet vuorottelevat.
Osayleiskaava-alueen koillisosassa sijaitsee paikallisesti arvokkaan Toivion jälleenrakennuskauden asuinalueen pohjoisosa (arvoalue A 2b Toivio: Eskolantie). Toivion alue lunastettiin Partolan kartanosta karjalaissiirtolaisten asuttamiseen ja se on Pirkkalan suurin siirtolaisten asutusalue. Valtiolle lunastetun alueen rakennussuunnitelmaehdotuksen laati arkkitehti Olavi Kivimaa. Rakentaminen alkoi 1950-luvun alussa, jatkuen koko vuosikymmenen ajan. Alue on inventoitu Toivion osayleiskaavaa varten vuonna 2016. Tuolloin arvoalueiksi on määritelty Toivion vanhimmat, rakennuskannaltaan yhtenäiset alueet.
Suunnittelualueella sijaitsee myös yksittäisiä paikallisesti arvokkaita yksittäisiä rakennuksia, joita on tunnistettu eri inventoinneissa ja osin osoitettu suojeltaviksi asemakaavoissa. Näitä ovat mm. Pirkkalan seurakunnan pappila, Vihtamossa sijaitsevat rantahuvilat Lepikkö, Vihtamo-Ojanen ja Tervaniemi; Hyrsingin koulu ja Färmin alueella suojellut kohteet Anian rantatien varressa ja Sarakujalla. Sorkkalantien ja Heikkiläntien varsilla mahdollisesti säilynyttä vanhinta rakennuskantaa ei ole inventoitu ja sen osalta tiedot ovat puutteelliset.
Rakennetun ympäristön taustatietojen osalta kaavaselostus on vielä hyvin puutteellinen. Selostuksessa todetaan ainoastaan, että suunnittelualueella on runsaasti kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Selostusta tulee täydentää, jotta kulttuuriympäristöarvoihin kohdistuva vaikutustenarviointi mahdollistuu.
Osayleiskaavaratkaisu
Keskeiset eroavuudet vaihtoehdoissa ovat asutuksen ja elinkeinoalueiden painotuksessa. Vaihtoehdossa VE1 on osoitettu laajemmat elinkeinoalueet niin kehätien varteen kuin Lentoasemantien varteen. Myös liikenneverkon yksityiskohdissa on eroavaisuuksia etenkin kehätien eteläpuolisen rinnakkaisväylän kytkeytymisestä Toivion päässä Palmrothintiehen. Lisäksi Sorkkalantien ja Heikkiläntien yhdistävän ohjeellisen uuden väylän sijainnissa on eroavaisuuksia. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön osalta VE1 ja VE2 ovat ratkaisuiltaan samanlaiset.
Toiviossa VE1:n mukainen rinnakkaisväylän linjaus lävistää Eskolantien arvoalueen ja johtaisi vähintään yhden kiinteistön rakennusten purkamiseen. Ratkaisu mahdollistaisi raskaan liikenteen ohjautumisen Palmrothintielle. Arvoalueelle on luonnoksissa osoitettu merkintä rky: Merkittävä kulttuuriympäristö johon liittyy määräys: Alueita koskevissa toimenpiteissä ja tarkemmassa suunnittelussa on tunnistettava alueen rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Arvokasta kulttuuriympäristöä kehitettäessä on sen arvokkaat ominaispiirteet otettava huomioon ja sovitettava yhteen maankäytön muutoksen jatkosuunnittelussa. Alueita koskevista toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Määräys on onnistunut, ja sen käyttöä myös kaava-alueen länsiosan arvoalueilla tulisi harkita. Eskolantiellä liittymän linjaaminen arvoalueen kautta on ristiriidassa rky-merkinnän kanssa. VE2:ssa kehätien rinnakkaisväylä kytkeytyy Eskolantiehen kiertoliittymällä. Ratkaisu ei mahdollistaisi raskaan liikenteen läpikulkua, mutta parantaisi työpaikkojen saavutettavuutta Partolan ja Toivion suunnasta. Jalankulun ja pyöräilyn parantaminen vaatisi kuitenkin Eskolantien leventämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että VE2:ssa Eskolantien arvoalueelle kohdistuu vähemmän kielteisiä vaikutuksia. Rinnakkaisväylä tulee tästä syystä toteuttaa VE2:n mukaisesti.
Kaavaselostuksen mukaan asumisen laajennusalueita on pyritty osoittamaan maakuntakaavan mukaisille alueille siten, että laajennusalueiden sijoittelulla ja kaavamääräyksillä on huomioitu luonto-, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Toisaalta tavoitellaan asumisen alueiden merkittävää laajentamista ja tiivistä rakentamista myös maiseman arvoalueilla.
Vakituisen asumisen alueille on kahdeksan eri merkintää: A, AP, AP-1–AP-5 sekä T/A ja AP-s. Kulttuuriympäristöarvoihin on viitattu merkinnöissä AP, AP-1, AP-2 ja AP-s, joista viimeinen on osoitettu ainoastaan Sankilan pihapiirille. Merkintään liittyy määräys Pientalovaltainen asuinalue, jolla on erityisiä kulttuurihistoriallisia ja maisema-arvoja. Aluetta tulee kehittään Sankilan kartanon ympäristön kulttuurihistoria- ja maisema-arvot huomioiden. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että aluesuojelumerkintä tulee osoittaa lähtökohtaisesti kaikille maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman ydinkohteille ja muokaten määräystä sopimaan niihin kaikkiin.
Maiseman arvoalueilla on muutoin käytetty AP, AP-1 ja AP-2 merkintöjä. AP-merkinnällä (Tiivistyvä pientalovaltainen asuinalue) haetaan monipuolista ja tiivistä, korkeintaan kaksikerroksista pientalovaltaista asuinrakentamista. Määräyksen mukaan Olemassa olevan pientaloalueen uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida alueen ympäristön luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja ominaispiirteet. Mm. Tanilan, Jokikummun ja Valkilan kantatilojen ympäristö sekä pappilan alue on osoitettu AP-alueeksi.
AP-1 alueita (Pientalovaltainen asuinalue) on sijoitettu lukuisia maiseman arvoalueelle, jopa kaavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä suuren herkkyyden alueeksi osoitetulle Sankilan kartanon eteläpuoliselle pellolle, mutta myös esim. Toosin kantatilan itäpuolelle ja Anian rantatien eteläreunalle kirkon ja Tanilan välille sekä Tanilan pohjoispuolelle, AP-alueen ja rannan väliselle alueelle. AP-1 alueilla tavoitellaan nykyisille maakunnallisesti arvokkaille peltoaukeille monipuolista ja tiivistä, korkeintaan kolmekerroksista pientalovaltaista asuinrakentamista. Kaavamääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa tulee vaalia ympäristön arvokkaita kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia ominaispiirteitä. Asemakaavoituksen yhteydessä erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen laadukkaaseen toteuttamiseen kulttuurimaisema-aluetta rajaavana alueena. Sankilan pihapiirin lounaispuolelle tien varteen, koulua vastapäätä on osoitettu myös Y-alue, jonka suunnittelumääräys ei edellytä kulttuuriympäristön huomioimista tai siihen sopeutumista.
Kirkon ja Tanilan välinen, Anian rantatien pohjoispuolinen laaja peltoaukea on osoitettu AP-2 alueeksi (Pientalovaltainen asuinalue). Alue varataan korkeintaan kaksikerroksiseen pientaloasumiseen. Kaavamääräyksen mukaan Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen sijoittumiseen historialliseen kirkkoympäristöön ja Sikojoen luontoarvoihin. Lisäksi Alue tulee toteuttaa[---] huomioiden moninaiset maisema- ja kulttuuriarvot ja ominaispiirteet.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että edellä kuvattu luonnosten mukainen muuttuva maankäyttö - erityisesti uusia pientaloalueita osoittavat muutokset - heikentäisi merkittävästi maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvoja supistamalla voimakkaasti nykyisiä suuria peltoaukeita osoittamalla ne suurelta osin pientaloalueiksi sekä vaikeuttamalla rakennuskulttuurin ydinalueiden hahmotettavuutta katkaisemalla niiden maisemallisen yhteyden peltoihin ja historialliseen tielinjaan ympäröimällä ne pientaloalueilla. Pientaloalueiden sijoittaminen Anian rantatien molemmin puolin myös katkaisee Sankilan maisemaselvityksessä määriteltyjä tärkeitä näkymiä laajojen peltoaukeiden yli. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen pientalovaltaisten alueiden määräyksissä on myönteistä. Ongelmana on kuitenkin tavoiteltu muuttuva maankäyttö, sen mittakaava ja tehokkuus, jotka ovat voimakkaassa ristiriidassa maakunnallisesti arvokkaan maiseman ja sen ydinkohteiden arvojen kanssa. Maakuntamuseo painottaa, että ratkaisuja tulee muuttaa siten, ettei näin tapahtuisi.
Kaavan jatkokehittely
Kaavaselostuksessa todetaan, että luonnosvaiheen jälkeen kaavakarttaan tullaan esittämään erilliset kulttuuriympäristökohteet. Samoin kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan erillisessä selvityksessä ehdotusvaiheessa. Selostuksessa todetaan myös, että merkittävä osa toteuttamisen vaikutusarvioinneista jää tehtäviksi vasta todennäköisesti pitkän ajan kuluessa laadittavissa asemakaavoissa. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että tärkeät rakennetun ympäristön kohteet on tarkoituksenmukaista osoittaa jo luonnosvaiheessa. Vaikutustenarviointi tulee toteuttaa normaalin käytännön mukaan huolellisesti ja analyyttisesti osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, mieluiten sitä tulisi tehdä jo kaavan valmisteluvaiheessa, jotta sen tuloksia voidaan hyödyntää kaavasuunnittelussa. Nyt valittu menettelytapa saattaa johtaa siihen, että kaavaehdotus joudutaan asettamaan uudestaan nähtäville, mikäli vasta ehdotusvaiheessa työstettyihin sisältöihin ja ratkaisuihin on tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia.
Kaavan jatkokehittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuuriympäristön vaalimiseen ja siihen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Erityisesti maisema-alueilla tulee kiinnittää tavanomaista enemmän huomiota rakentamisen ohjaamiseen (massoittelu, kerrosluku, julkisivuratkaisut, väritys jne.) Kaavan ratkaisujen vaikutuksia kulttuurimaisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on tarpeen havainnollistaa kuvamateriaalilla. Kaavassa tulisi osoittaa maakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden rajat maakuntakaavan mukaisesti, jotta vaikutuksia on helpompi arvioida. Kaavasuunnittelussa tulee ottaa huomioon maakuntakaavassa annetut kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen liittyvät määräykset:
Maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Mam) Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman (Mkm) alueella puolestaan Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lisäksi taajamatoimintojen aluevarausmerkintään liittyvän määräyksen mukaan Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Taajamatoimintojen alueen ehdollisena merkinnällä osoitetuilla taajamatoimintojen alueilla Pirkkalan Sankilan ja Sionkylän alueen toteuttaminen edellyttää hyvän joukkoliikenneyhteyden järjestämistä alueelle sekä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamista alueen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Pirkanmaan maakuntamuseo on edellisessä lausunnossaan ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 7.10.2021 todennut, että kaava-alueen arkeologinen potentiaali on suuri ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitun arkeologisen selvityksen laatiminen on hyvin tärkeää, sekä ohjeistanut arkeologisen inventoinnin suorittamista. Kaavaluonnosaineistoon ei kuitenkaan sisälly inventoinnin raporttia eikä sitä ole myöskään toimitettu maakuntamuseolle. Maakuntamuseon kaavoittajalta saaman tiedon mukaan luonnosvaiheen vaihtoehdoissa pohjaudutaan vielä aikaisempiin arkeologisiin selvityksiin. Alueellinen vastuumuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavaluonnokset eivät perustu alueidenkäyttölain 9 §:n vaatimaan tutkimukseen/selvitykseen.
Kaava-alueelta ennestään tunnetut arkeologiset kohteet on merkitty kaavaluonnoksiin osa-aluemerkinnöillä ja pistemäisillä kohdemerkinnöillä. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että osa-aluemerkinnällä osoitetuille kohteille ei ole tarpeen lisätä vielä piste-/kohdemerkintää. Viimeksi mainitun käyttö osa-aluemerkinnän sijasta on perusteltua pienialaisten kohteiden merkitsemisessä. Kiinteiden muinaisjäännösten merkintöihin on lisättävä sm-tunnukset. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että osa-aluemerkinnän tyyli Merkinnät ja määräykset -liitteessä poikkeaa kaavaluonnoksissa käytetystä. Muinaismuistokohde tai -alue -merkintään liittyvässä määräyksessä tulee täsmentää, että kohdetta koskeva lausunto on pyydettävä alueelliselta vastuumuseolta (Pirkanmaan maakuntamuseolta).
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyvin myönteisenä sitä, että suurin osa kaava-alueelta tunnetuista muista kulttuuriperintökohteista on merkitty kaavaluonnoksiin. Koska kyseessä eivät kuitenkaan ole muinaismuistolain rauhoittamat kohteet, niiden osoittamiseen tulee käyttää eri merkintää, johon liitetään myös oma kaavamääräys. On suositeltavaa käyttää Ympäristöministeriön asetuksen 311/2024 mukaista kohde- tai osa-aluemerkintää ark, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muu arkeologinen kohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa.
Ennestään tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä kaavaluonnoksista puuttuu historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka Koitoniemi/Kataisto (mj-tunnus 1000001974), joka on osittain päällekkäinen kivikautisen asuinpaikan Katajisto (604010006) kanssa. Kohteille on syytä osoittaa yhteinen sm-osa-aluemerkintä, joka kattaa molemmat muinaisjäännökset. Kohteen Raunila (mj-tunnus 604010010, kohde 19 kaavakartassa) rajausta on päivitettävä muinaisjäännösrekisterin ajantasaisen rajauksen mukaiseksi. Muista kulttuuriperintökohteista kaavaluonnoksista puuttuu historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka Sankila (1000018715), jolle on syytä lisätä asianmukainen merkintä.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kannatettavana kulttuuriympäristöä koskevien tarkempien selvitystarpeiden esille tuomista kaavan yleismääräyksessä. Koska kiinteiden muinaisjäännösten suojelutarve perustuu kuitenkin muinaismuistolakiin (MML 1 §), yleismääräyksen ensimmäisen lauseen loppuosaa tulisi muuttaa muotoon: ”Asemakaavoituksessa ja lupakäsittelyssä on otettava huomioon - - muinaisjäännösrekisterin mukaiset kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet ja varauduttava yksityiskohtaisten selvitysten tekemiseen alueelliselta vastuumuseolta pyydettävän lausunnon mukaisesti”.
Monet hankealueen kiinteistä muinaisjäännöksistä on kiitettävästi merkitty kaavaluonnoksiin osaksi virkistysalueita (V-1), mikä tukee kyseisten arkeologisten kohteiden säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää myönteisenä myös sitä, että aluevarausmerkintöihin AP-, AP-1 ja AP-2 liittyvissä määräyksissä ohjataan huomioimaan ko. alueiden maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot sekä vaalimaan ympäristön arvokkaita kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia ominaispiirteitä. Osa kaavaluonnosten aluevarausmerkinnöistä on kuitenkin ristiriidassa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelumerkintöjen ja muinaismuistolain kanssa sekä maakuntakaavan Arkeologisen perinnön ydinalue -merkinnän kanssa ja vaatii korjaamista.
Valtakunnallisesti merkittävän (VARK) kiinteän muinaisjäännöksen Pappila (1000017273, kohde 7 kaavakartassa) alueelle on molemmissa kaavaluonnoksissa merkitty palveluiden aluevaraus (RM), mikä on ristiriidassa kohteen suojelumerkinnän kanssa ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Muinaisjäännöksen ja sen arvon säilymisen turvaamiseksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisen V-1-aluevarauksen (virkistysalue) laajentamista ko. kohteen kattavaksi.
Sama RM-varaus kattaa myös pohjoisosan rautakautisesta ja keskiaikaisesta kiinteästä muinaisjäännöksestä Pappila 2 (1000035190, kohde 9 kaavakartassa). Myös tämä ratkaisu on ristiriidassa kohteen suojelun kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kohteen eteläosaan merkityn V-1-aluevarauksen laajentamista kattamaan ko. muinaisjäännösalueen kokonaan.
Myös seuraavaksi mainittujen kiinteiden muinaisjäännösten alueille osoitetut muuttuvan maankäytön merkinnät ovat ristiriidassa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelumerkintöjen kanssa; ne eivät ohjaa tarkempaa maankäytön suunnittelua muinaisjäännösalueilla oikeansuuntaisesti ja siten heikentävät muinaisjäännösten säilymisedellytyksiä:
- Historiallinen asuinpaikka Virosmäki (Sikoinen) (1000024438, kohde 13 kaavakartassa). Muinaisjäännösalueelle on merkitty molemmissa luonnosvaihtoehdoissa AP-2-aluevaraus. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisen V-1-aluevarauksen laajentamista kattamaan ko. kohteen.
- Kivikautinen asuinpaikka Rajapelto (604010007) ja suuri osa kivikautisesta asuinpaikasta Kotopelto/Riihentausta (604010008, kohteet 10-11 kaavakartassa) on merkitty AP-aluevarauksen osaksi. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisten V-1-aluevarausten laajentamista kohteen Rajapelto alueelle ja kattamaan kohteen Kotopelto/Riihentausta kokonaan.
- Kivikautinen asuinpaikka Vähälammi (604010009, kohde 15 kaavakartassa). Muinaisjäännösalueen itäosaan on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon aluevaraus (Y). Pirkanmaan maakuntamuseo esittää V-1- ja MA-aluemerkintöjen laajentamista muinaisjäännöksen kyseisiin osiin.
- Historiallinen asuinpaikka Sorkkala SE (1000020975, kohde 17 kaavakartassa). Muinaisjäännösalue on merkitty osaksi AP-1-aluevarausta. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää viereisen V-1-aluevarauksen laajentamista ko. kohteen kattavaksi.
Kiinteiden muinaisjäännösten Virosmäki (Sikoinen) ja Sikoinen (1000020973) lähiympäristöön, Anian rantatien molemmin puolin olevalle peltoaukealle on kaavaluonnoksissa merkitty laajat AP-2- ja AP-1-aluevaraukset. Merkinnät kohdistuvat Sikoisten historiallisen kylän vanhoille rintapelloille, jotka on merkitty jo alueen vanhimpiin karttoihin (1700-luku). Sikoinen on Pirkkalan vanhimpia kyliä, josta on mainintoja arkistolähteissä 1400-luvun alusta lähtien. 1500-luvulla kylään kuului seitsemän maatilaa. Sikoisten merkityksestä keskiajalla kertovat mm. harvinaislaatuiset maininnat kylässä pidetyistä Pirkkalan, Kyrön ja Kangasalan pitäjien yhteisistä etsikkokäräjistä (1405) sekä Pirkkalan laamanninkäräjistä (1476). Muinaisjäännökset Virosmäki (Sikoinen) ja Sikoinen edustavat ja sisältävät historialliseen kylään liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä. Aluetta koskee Pirkanmaan maakuntakaavan merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue, johon liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin.
Sikoisten historiallisen kylänpaikan ympäristön ja em. muinaisjäännöskohteiden arvon säilymisen kannalta on tärkeää, että kohteita ympäröivät peltoalueet säilyvät mahdollisimman laajasti rakentamattomina. Sijainti peltojen keskellä, niiden ympäröimänä on tyypillistä keskiaikaisille asuinpaikoille ja kertoo kylän yhteydestä historiallisiin elinkeinoihin, ennen kaikkea maanviljelyyn. Kyseiset peltoalueet ovat osa maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta ja muodostavat keskeisen osan em. muinaisjäännösten ympäristöstä ja maisemasta tukien arkeologisten kohteiden ymmärrettävyyttä ja kertovuutta ja edistäen siten niiden arvon säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ko. AP-2- ja AP-1-aluevarausmerkintöjen osalta kaavaluonnoksissa esitetty suunnitelma on ristiriidassa maakuntakaavan em. suunnittelumääräyksen kanssa ja vaarantaa historiallisen asuinpaikan ja sen ympäristön arvoja. Maakuntamuseo esittää MA-aluemerkinnän laajentamista pohjoiseen, Anian rantatielle saakka ja sen pohjoispuolelle sekä AP-aluevarausten merkittävää supistamista.
Kulttuuriympäristön osalta alueidenkäyttölain edellyttämä vaikutusten arviointi puuttuu kaavaluonnoksiin liittyvästä kaavaselostuksesta. Selostuksen mukaan (s. 61) vaikutukset tullaan arvioimaan erillisellä selvityksellä luonnosvaiheen jälkeen. Selvityksessä tulee arvioida riittävän yksityiskohtaisesti kaavamerkintöjen mukaisten maankäytön muutosten vaikutukset kuhunkin arkeologiseen kohteeseen keskittyen erityisesti kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja niiden lähiympäristöön.
Kaavaa tulee kehittää ja täydentää tässä lausunnossa esitetyillä tavoilla. Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa