Tämä ei sisällä suoja-aluetta.

Ennen 1800-luvun alussa tapahtunutta rakennusten siirtoa pappilan rakennukset ovat sijainneet melko lähellä kallioisen niemen rantaa. Nykyisin alue on osittain umpeenkasvanutta hedelmäpuutarhaa. Alueen maanpintaa on selvästi muokattu ja tasoitettu laajalta alueelta. Paikoin aluskasvillisuutta ei ole juuri lainkaan ja pintapoimintaa pystyi tekemään näillä kohdin. Kallioisen niemenkärjen päällä on selvästi kasoissa rakennuksen purkujätettä, jonka alkuperää ja ajoitusta ei inventoinnin puitteissa saatu selville.

Koekuoppien perusteella maa on lähes kaikkialla selvästi ihmisen muokkaamaa humuspitoista hiekan sekaista multaa.

Pappila on ilmestyy lähteisiin vuonna 1531, mutta on historioitsijoiden mukaan todennäköisesti ollut ollut olemassa jo keskiajalla.

Tuoreemmista historiallisista lähteistä tiedetään, että pappilan rakennukset siirrettiin 1800-luvun alussa kauemmaksi rannasta. Pappilan varhaisempi paikka on siis autioitunut noin 200 vuotta sitten. Tämän jälkeen alue on ollut hedelmätarha, jossa kasvaa vieläkin omenapuita ja marjapensaita. Maanmuokkaaminen on ollut viimeisen 100 vuoden aikana vähäistä, mutta käytöstä jäämisen aikoihin aluetta on todennäköisesti muokattu tasoittamalla ja poistamalla rakennusjäänteitä.

Tiilisen 1970-luvulla rakennetun nykyisen pappilan päärakennuksen ja varsinaisesti pappilan muinaisjäännösalueeksi rajatun alueen väliin jäävällä alueella on jäänteitä rakennuksen kivijalasta. Tämä on mahdollisesti myöhäisemmän piharakennuksen jäänne, mutta kyseessä voi olla myös pappilan varhaiseen rakennuskantaan kuuluva jäänne. Tätä aluetta ei kuitenkaan määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi vaan se suositellaan merkittäväksi kaavaan s-merkinnällä eli suojeltavaksi rakenteeksi.

Koekaivauksissa 2012 löydettiin merkkejä historiallisen ajan asuinpaikasta myös kallioisen rannan korkeimmalta kohdalta.