Armonkallion alue asutettiin täyteen 1800-luvun lopussa, jolloin Kyttälästä lähtemään joutuneille asukkaille osoitettiin uudet asuinpaikat Armonkalliolta. Kyttälän uusi ruutujakoon perustunut asemakaava johti alueen vanhojen työläisten rakentamien puutalojen purkamiseen. Armonkalliosta muodostuikin pääosin työläiskaupunginosa. Ensimmäiset kerrostalonsa nykyinen Armonkallion alue sai 1920-luvun lopulla Lapintien etelälaidalle, mutta alueen pohjoislaidalle puutalovaltaiseen työläiskaupunginosaan ensimmäinen kerrostalo valmistui vasta 1938 osoitteeseen Siltakatu 1. Suurin osa alueen nykyisestä rakennuskannasta on peräisin 1950-1970-luvuilta.

Naistenlahden satama-alue kuului Hatanpään kartanon omistuksiin 1874 saakka, jolloin alue siirrettiin pakkoluovutuksella valtiolle rata-alueeksi. Naistenlahti oli merkittävä tavaraliikenteen satama jo 1800-luvun lopulla, sillä lahden itärannalla aloitti toimintansa saha 1870-luvulla. Satamassa oli kaksi luonnonkivistä tehtyä laituria eli möljää. Erityisesti rautatien valmistuttua Naistenlahdesta muodostui merkittävä tavaraliikenteen solmukohta, jossa esimerkiksi puutavara ja Kurusta louhitut kivet jatkoivat rautateitse matkaa muualle Suomeen. Alueella on toiminut monenlaista teollisuutta, sillä sahan lisäksi satamassa toimivat mm. telakka, kiviliike ja lautatarha. Alueen saneeraus aloitettiin 1920-luvulla, jolloin satama-alueella toimineet saha, laivaveistämö ja lautatarha hävitettiin ja kalliota alettiin louhia satama-alueen laajentamiseksi. Vilkas satama oli nimittäin käynyt liian ahtaaksi laivaliikenteelle. Lopulta Naistenlahden itäreunalle päätettiin rakentaa voimalaitos sähkön- ja lämmöntuottamista varten. Voimalaitos valmistui 1971, vaikka sen paikka oli herättänyt runsaasti kritiikkiä. Alueen vanhasta rakennuskannasta on jäljellä enää kaupungin satamatoimistona toimiva pieni mökki lahden etelärannalla. Mökki on rakennettu 1870-luvulla.

Armonkallion alue on muodostunut kahden rautatielinjauksen väliselle kolmion muotoiselle alueelle, jota pohjoisessa rajaa Soukkapuisto ja Kekkosentie. Armonkallion eteläisen kärjen halkaisee Lapintie, joka toimii yhdysväylänä kantakaupungin ja Tammelan kaupunginosan välillä. Alue sijaitsee nimensä mukaisesti korkean kallion päällä siten, että pohjoista kohti mentäessä maasto nousee, kunnes alkaa laskeutua jyrkästi ennen Soukanlahdenkatua kohti Soukkapuistoa.

Armonkallion rakennuskannan vanhinta osaa ovat 1900-luvun alkupuolella rakennetut puutalot. Näiden lisäksi alueelta löytyy monipuolisia ja edustavia esimerkkejä 1920-1940 -lukujen kerrostalorakentamisesta (esim. Laivatalo, As Oy Kastinlinna ja As Oy Siltakatu 2).

Naistenlahden alue muodostuu satamalahdesta ja sen ympärillä etelä- ja itäpuolella olevasta rakennuskannasta. Rakennettu ympäristö käsittää mm. Naistenlahden voimalaitoksen (1971 ja 1977) kaupungin satamatoimiston (1870-luku) sekä satamarakennelmat.

Tampellan alue kaupunginosan etelälaidalla koostuu vanhoista Tampellan tehdasrakennuksista Tammerkosken reunalla sekä näistä pohjoiseen sijaitsevista Massunmäen ja Herrainmäen ympärille rakennetuista uudemmista kerrostaloalueista. Lisäksi Herrainmäen päällä sijaitsee, vanhoista tehtaiden johtajien asunnoista, muodostuva puutaloalue. Tehdasrakennuksia on rakennettu monessa vaiheessa alkaen 1800-luvun puolesta välistä. Herrainmäen puutalot ovat peräisin 1900-luvun alkuvuosilta ja Tampellan alueen ytimeen rakennettu uusi kerrostaloalue 2000-luvun alkuvuosilta. Alue rajoittuu kolmiomaiselle alueelle, jonka pohjoisreunalla kulkee rautatie, idässä Lapintie ja lännessä Tammerkoski. Kerrostaloalue muodostuu osin umpikorttelimaisesti rakennetuista sekä pääosin 6- ja 7-kerroksisista taloista, joiden välissä kulkevat leveät puistokatutyyppiset kulkuväylät. Tampellan alue sisältää osia Museoviraston määrittelemästä valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä: Tammerkosken teollisuusmaisema (RKY 2009).

Ekroos, Leena; Johansson, Timo 2005: Massunmäki - Tampellan kylä kaupungissa. Kanta-Tampellan asukasyhdistys ry, Tampereen kaupunki, Kirjapaino Hermes Oy.

Keskinen, Jouni; Peltola, Jarmo; Suodenjoki, Sami 2005: Tamperelaiset - Tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen 1918 - 1940. Tampereen museoiden julkaisuja 79, Saarijärven Offset Oy.

Leinonen, Anu; Mahlamäki, Rainer 1990: Tampellan kanta-alueen historia vuosina 1850-1990. Rakennuskannan perusselvitys kaupungin kaavoitusviraston toimeksiannosta. Arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy.

Wacklin, Matti 1999: Käpylä - Metsänvartijan valtakunta. Käpylän omakotiyhdistys ry, Tampereen kaupunki, Eräsalon Kirjapaino Oy.

AKSELI - Tampere - Pirkanmaan teollisuushistoria -verkkojulkaisu

http://www.akseli.tampere.fi//koski/tampella/pleikeri.htm (vierailtu 29.10.2013)