Iso-Pento on viimeistään keskiajalla muodostunut Kuhmalahden kylä. Kylän keskustan parhaiten historialliset piirteensä säilyttänyt osa on inventoinnissa rajattu arvoalueeksi (A4). Iso-Pennon kylän ja Kuhmalahden kirkonkylän keskusta sijoittuu kirkon läheisyyteen, Tampereelle vieneen vanhan maantien varteen. Tie noudatteli nykyisten Iso-Pennontien ja Kirkkotien linjoja. Toinen tärkeä kulkuväylä oli kirkonkylältä länteen vievä Kivisalmentie. Alueen kiistaton maamerkki on 1846 valmistunut Kuhmalahden kirkko sekä aiemman, 1780-luvulla rakennetun kirkon aikainen kellotapuli. Kirkon eteläpuolella on vanha hautausmaa, jota kiertää komea luonnonkivistä ladottu kiviaita. Aivan arvoalueen itäreunassa, kirkolta itään, maantien eteläpuolella on vuonna 1911 perustettu uusi hautausmaa.

Arvoalueen pohjoisosassa on säilynyt kappale vanhaa kylänraittia (nykyinen Kirkkotie). Raitin varressa kylätontilla ovat sijainneet 1900-luvun alkuun asti tiiviinä ryhmänä kylän kantatalot ja niistä jaetut osatalot. Ryhmäkylä hajosi isonjaon järjestelyn seurauksena 1900-luvun alussa, kun suurin osa taloista siirrettiin kyläkeskuksesta kauemmas peltojensa äärelle. Jäljelle jäivät vain Ala-Knaapin ja Yli-Knaapin talot pihapiireineen. Ala-Knaapin päärakennus muutettiin 1970-luvulla seurakuntataloksi ja yksi piharakennuksista 1970-luvun alussa Kotiseutuyhdistyksen toimesta paikallismuseoksi. Toiseksi museorakennukseksi pihaan on siirretty kylän vanha lainaviljamakasiini. Laajojen peltoaukeiden laidassa sijaitseva Yli-Knaapi hahmottuu yhä alueelle tyypilliseksi maatilaksi. Kylänraitin varteen rakennettiin 1900-luvun alussa kirkonkylille luonteenomaisia liike- ja asuinrakennuksia, joista jäljellä ovat Tiikinkulma (N), jossa on toiminut leipomo, Asuntola (C), jossa on toiminut kauppa sekä Kotikontu (G), jossa on toiminut posti.

Arvoalueen eteläosa on maastoltaan mäkistä ja sinne muodostui 1800-1900-luvun alussa torppien, mäkitupien ja käsityöläisten itsellismökkien alue. Taloissa asuivat mm. Kelloseppä Oskari Lähde, peltiseppä ja soitinrakentaja Eino Ahonen sekä puuseppä Vihtori Lähde. Iso-Pennontien varressa Kalliomäen pohjoispuolella sijaitsevaa peltiseppä Eino Ahosen pajaa on korjattu kotiseutuyhdistyksen toimesta. Torpista, mäkituvista ja itsellismökeistä ovat säilyneet Oksala (I), Lähteenmäki (H), Kalliomäki (D), Anttila (B), kanttorin asuinmökki Soittola (L), Ketola (F) ja Katajamäki (E). Mäkitupien alueella, nykyisen vanhainkodin paikalla sijaitsi myös Iso-Pennon vanha kansakoulu vuosina 1892-1947.

1950-60-lukujen taitteessa valmistuneen uuden maantien (325) varrelle on syntynyt nuorempi kerrostuma kirkonkylän palveluja: Osuuskauppa (J) 1959, Vanhainkoti (O) 1963, huoltamo (K) 1966 ja Osuuspankki (M) 1970-luvulla. Alue on lisäksi täydentynyt muutamilla hajanaisilla omakotitaloilla ja rivitaloilla sekä päiväkodilla ja uudella seurakuntatalolla 1960-luvun jälkeen. Maaseutupitäjän kirkonkylälle tyypillinen yleisilme on kuitenkin säilynyt hahmotettavissa.

Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet (Kirkko ja Yli-Knaapi inventoitu myös erikseen):

A. Ala-Knaapi (kotiseutumuseo ja entinen seurakuntatalo), Kirkkotie 11, 211-490-1-71 ja 211-490-1-250: Iso-Pennon kylän kantatalo, joka säilynyt paikallaan vanhassa kyläkeskuksessa. Pihapiiri on jaettu useaksi kiinteistöksi, joilla sijaitsee mm. Ala-Knaapin päärakennus (1919, laajennettu seurakuntataloksi) sekä kotiseutumuseon käytössä olevat Ala-Knaapin pakarirakennus ja pihaan siirretty viljamakasiini (lainajyvästö). Pihapiirikokonaisuus tuhoutunut. Rakennuksilla rakennushistoriallisia arvoja.

B. Anttila, Soittolantie 3, 211-490-1-25: Yli-Knaapista 1934 erotettu entinen torppa tai mäkitupa Soittolantien varressa. Anttilaan kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut huoneen ja keittiön asuinrakennus, aitta ja sauna sekä uudempi talli/liiteri. Pihalla kasvaa omenapuita, sireeniä, marjapensaita ja perennoja. Sosiaali- ja rakennushistoriallisesti merkittävä pihapiiri.

C. Asuntola, Kirkkotie 4, 211-490-1-190: Kuhmalahden vanha Osuuskauppa sijaitsee vanhalla kylänraitilla, Kirkkotien varressa. Pihapiiriin kuuluu 1920-luvulla rakennetut kauppa- ja makasiinirakennus. Osuuskauppa toimi Asuntolassa ilmeisesti 1970-luvulle asti. Nykyisin rakennuksessa on asuntoja. Pihassa kasvaa kookasta puustoa, sireeniä ja muita koristepensaita, tien laidassa on tuija-aita. Siellä on myös säilynyt hevostenkiinnityspuomi. Talous- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

D. Kalliomäki, Ison-Pennontie 13, 211-490-4-83: Kalliomäki on 1909 Seppälän kantatilasta erotettu itsellisen mökki. Se sijaitsee entisen Tampereelle johtavan maantien, Iso-Pennontien ja siitä erkanevan kapean Soittolantien kulmauksessa. 1850-1960-lukujen aikana muodostuneeseen pihapiiriin kuuluu asuinrakennus, riviaitta, karjasuoja, lato/liiteri, maakellari ja konevaja. 1900-luvun vaihteessa asukkaiksi mainitaan suutari Kustaa Lehti vaimoineen. Pihassa kasvaa muutamia kookkaita puita, omenapuita, sireeniä ja muita koristepensaita, marjapensaita sekä perennoja. Sosiaali- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

E. Katajamäki, Harhalantie 6, 211-490-1-7: Yli-Knaapin kantatalosta 1923 itsenäistynyt torppa tai mäkitupa. Katajamäki sijaitsee Harhalantien varressa, uuden hautausmaan kulmalla. Pihapiiriin kuuluu todennäköisesti aivan 1900-luvun alussa rakennetut hirsirunkoinen huoneen ja keittiön pikkutalo sekä pihavaja ja sauna. Pihassa kasvaa omenapuita, marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Sosiaalihistoriallisesti merkittävä pihapiiri.

F. Ketola, Lehtitie 8, 211-490-1-9 ja 211-490-1-46: Yli-Knaapin kantatalosta 1923 itsenäistynyt ns. Keto Kallen torppa. Ketola sijaitsee maantien 325 ja Lehtitien kulmauksessa, uutta seurakuntataloa vastapäätä. Pihapiiriin kuuluu noin 1890-luvulla rakennetut hirsirunkoinen huoneen ja keittiön pikkutalo (laajennettu), hirsiaitta, sauna ja 1950-luvun navetasta tehty toinen asuinrakennus. Pihassa kasvaa marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

G. Kotikontu, Kirkkotie 3, 211-490-1-55: Kotikontu sijaitsee kasvillisuuden kätkössä vanhalla kylänraitilla, Kirkkotien varressa. Pihapiiriin kuuluu 1920-luvulla rakennetut tai paikalle siirretyt asuinrakennus, liiteri ja sauna. Rakennuksessa on toiminut Kuhmalahden posti. Kiinteistö on lohkottu viereisestä Ala-Knaapista 1960. Pihassa kasvaa muutamia puita, omenapuita, marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Tien puolella on siperianhernepensasaita. Sosiaali- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

27. Kuhmalahden kirkko ja vanha hautausmaa, Kirkkotie 37, 211-490-2-2: Iso-Pennon kylän maamerkki, puukirkko (1846), kellotapuli (1782) ja vanha hautausmaa. Arkkitehtonisesti, kirkkohistoriallisesti ja sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

H. Lähteenmäki, Ison-Pennontie 12, 211-490-1-32: Lähteenmäki on 1929 Ala-Knaapin kantatilasta erotettu itsellisen mökki. Se sijaitsee mäellä entisen Tampereelle johtavan maantien, Iso-Pennontien varressa. Pihapiiriin kuuluu viimeistään 1900-luvun alussa rakennetut asuinrakennus (laajennettu, peruskorjattu) ja aitta sekä uudempi liiteri. 1900-luvun vaihteessa asukkaiksi mainitaan käsityöläinen, Kuhmalahdella tunnettu kelloseppä ja soitinrakentaja Oskari Lähde (1863- 1941) perheineen. Pihassa kasvaa muutamia puita, omenapuita ja koristepensaita. Sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

I. Oksala, Ison-Pennontie 4, 211-490-8-0: Oksala on 1929 Ala-Knaapin kantatilasta erotettu itsellistila tai torppa. Se sijaitsee entisen Tampereelle johtavan maantien, Iso-Pennontien ja uuden maantien (325) risteyksessä. Puuston suojaamaan pihapiiriin kuuluu ilmeisesti 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus sekä navetta/talli, sauna ja maakellari. 1900-luvun vaihteessa asukkaiksi mainitaan suntio David Ahonen vaimoineen. Pihassa kasvaa muutamia puita, omenapuita, sireeniä ja muita koristepensaita, marjapensaita sekä perennoja. Sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

J. Osuuskauppa, Kuhmalahdentie 56, 211-490-1-243: Kuhmalahden osuuskauppa sijaitsee maantien 325 laidassa tien pohjoispuolella. Kaupalle on lohkottu tontti Yli-Knaapin kantatalosta vastavalmistuneen maantien varresta vuonna 1959. Liikerakennus on ajalle tyypillinen loivan satulakattoinen, tiilirunkoinen keltaiseksi rapattu rakennus. Taloushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde.

K. Pitkäseppä, Kuhmalahdentie 60, 211-490-1-191: Huoltamorakennus (1966) sijaitsee maantien 325, Kivisalmentien ja Kirkkotien kulmauksessa. Sen tontti on lohkottu viereisen Osuuskaupan tontista 2001. Taloushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde.

L. Soittola, Soittolantie 16, 211-490-4-6: Soittola on 1909 Ylä-Kanilasta erotettu itsellisen mökki. Se sijaitsee vanhainkodin takana, mäellä metsän keskellä. Soittolassa on asunut Kuhmalahden kirkon kanttori. Vanhasta pihapiiristä on jäljellä vain aitta. Soittolan on ollut osa kylän eteläosan torppari, mäkitupa ja itsellisasutusta.

M. Säästöpankki, Kuhmalahdentie 46, 211-490-1-51: Kuhmalahden entinen säästöpankki sijaitsee maantien 325 laidassa tien pohjoispuolella. Kaupalle on lohkottu tontti Yli-Knaapin kantatalosta peltoalueelta, vastavalmistuneen maantien varresta vuonna 1959. Liikerakennus on ajalle tyypillinen loivan satulakattoinen, punatiilirakennus. Maisemallisesti merkittävä kohde.

N. Tiikinkulma, Kirkkotie 24, 211-490-1-219: Kirkkotien eteläpuolella sijaitseva pihapiiri, jossa peruskorjattu todennäköisesti 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus, mahdollisesti saman ikäinen hirsipintainen sauna ja uudehko autotalli- ja pihavarastorakennus. Asuinrakennuksessa on 1920-luvulla toiminut Järvisen leipomo. Pienessä pihassa kasvaa sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Taloushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde.

O. Vanhainkoti (Lepola), Pappilantie 2, 211-490-1-83 ja 211-490-5-0: Vanhainkoti Pentorinne valmistui 1963. Se sijaitsee mäellä maantien 325 eteläpuolella pienehkön puistoalueen takana. Yli-Knaapin tilaan kuuluneella maalla on aiemmin sijainnut 1892 rakennettu Iso-Pennon kansakoulu. Vanhainkotirakennus on monisiipinen 1960-luvulle tyypillinen loivakattoinen punatiilirakennus. Sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde.

32. Yli-Knaapi, Kirkkotie 22, 211-490-1-156: Iso-Pennon kylän kantatalo, joka säilynyt paikallaan vanhassa kyläkeskuksessa. 1800-luvun lopun ja 1960-lukujen välisenä aikana muodostunut pihapiiri kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Rakennukset ovat säilyttäneet pääosin hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa tyypilliseksi 1900-luvun maatilaksi. Sosiaali-, asutus- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Raitio, Raine: Kuhmalahden historia 3, 1865-1995. Kuhmalahden kunta, 1996.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Isonjaonjärjestelykartta 1902-08. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1763. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/