rakennusperinteinen

teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennusperinteinen arvo

Naistenlahden voimalaitos edustaa oman aikansa, 1970-luvun teollista betonirakentamista. Voimalaitoksen vanhin rakennus-kerrostuma on ollut rakennusperinteisesti yhtenäinen ja osia siitä on edelleen nähtävissä. Alkuperäinen betonirakentaminen karheine pintoineen on näkyvissä lähinnä voimalaitoksen alimmissa kerroksissa sekä erityisen hyvin voimalaitokseen liittyvissä muissa rakennuksissa, mm. vesiasema ja päiväöljysäiliö (1971) ja huoltorakennus, turveasema, turvesiilo ja tuhkasiilo (1977). Kaupunkivoimalan tyypillisiä elementtejä ovat korkea savupiippu, polttoainekuljettimet, suuri polttoainevarasto sekä massiiviset rakennusmassat. Nämä kaikki tunnistettavat elementit ovat nähtävissä myös Naistenlahden voimalaitoksessa.

Teollisuushistoriallinen arvo

Naistenlahden voimalaitos on teollisuushistoriallisesti kertova ja kerroksellinen rakennetun ympäristön kohde. Erilaiset taloudelliset, poliittiset ja ympäristöpoliittiset tapahtumat ja niihin liittyvät päätökset vaikuttavat voimakkaasti voimalaitosten toimintaan. Toiminnan muutoksista, esim. pääpolttoaineen muutos tai ympäristölainsäädännön muutokset, seuraa lähes poikkeuksetta näkyviä muutoksia voimalaitoksen rakennuskannassa. Naistenlahden voimalaitos sijaitsee Tampereen teollisuushistorian kannalta tärkeällä paikalla. Naistenlahden satama on toiminut kaupungin halkokuljetusten väylänä, paikalla on ollut saha ja kaupungin halkovarasto. Paikalla on ollut lämmöntuotantoon liittyvää toimintaa ja teollisuutta 1800-luvun puolivälistä lähtien. Voimalaitos jatkaa osaltaan paikan teollisuushistoriallista perinnettä.

Maisemallinen arvo

Naistenlahden voimalaitos sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Tampereen keskustan läheisyydessä Näsijärven rannalla. Voimalaitos sijoittuu vesialueen ja tiiviin kaupunkirakentamisen rajapinnalle. Sijaintipaikalla on historiallista merkitystä Tampereen varhaisen teollisuuden paikkana. Voimalaitoksen piipuilla on paitsi rakennusperinteistä, myös historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa uuden ajan teollisuuden maamerkkeinä Tampereen kaupunkikuvassa.

Yhteenveto

Voimalaitoksen rakennushistoriallinen arvo on pääosin rakennusperinteistä ja liittyy voimalaitoksen vanhimpaan 1970-luvun kerrokseen. Voimalaitos liittyy historiallisesti Tampereen teollisuushistoriaan ja kehittymiseen nykyaikaiseksi kaupungiksi. Voimalaitoksen rakennuskannassa on nähtävissä mm. ympäristöpolitiikan muutosten heijastuksia. Voimalaitos sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla ja toimii ympäristössään maamerkkinä.

Naistenlahden voimalaitos sijaitsee Tampereen keskustan pohjoispuolella, Näsijärven rannalla. Alue rajautuu pohjoisessa Poijukatuun, idässä Rauhaniementiehen ja Kaupinojan puistossa sijaitsevaan voimalaitoksen tonttirajaan, etelässä Kekkosentiehen ja lännessä Naistenlahteen.

Naistenlahden voimalaitos on Tampereen ensimmäinen ja suurin voimalaitos. Voimalaitoksessa on kaksi voimalaitosyksikköä, Naistenlahti 1 ja 2. Voimalaitoksessa tuotetaan sähköä ja lämpöä Tampereelle ja Pirkanmaalle. Nykyisin käytössä on vain toinen voimalaitosyksikkö, Naistenlahti 2, joka käyttää pääpolttoaineenaan kotimaista turvetta ja puuta.

Voimalaitosrakennuksen lisäksi alueella on mm. eri polttoaineiden vastaanottorakennuksia, varastointitiloja, polttoainekuljettimia, huolto- ja korjaustiloja, henkilökunnan tiloja ja voimalaitoksen päästöihin liittyviä puhdistimia. Rakennukset ovat valmistuneet 1971-2015. Alueelle on myös jatkossa suunnitteilla muutoksia ja uutta rakentamista.

Voimalaitosalueen rakennuksissa on havaittavissa ajallisia ja toiminnallisia kerrostumia aina 1970-luvun alkuvuosista lähivuosiin asti. Voimalaitos on lähtökohtaisesti kerroksellinen, yhteiskunnan ja ympäristöpolitiikan muutoksiin reagoiva rakennetun ympäristön kohde.

Selvitysalueeseen kuuluu voimalaitoksen alue sekä sen itäpuolella, Rauhaniementien toisella puolella sijaitseva Kaupin öljyvaraston ja varalämpökeskuksen alue.

Historia

Tampereen sähkön oli vuosikymmenien ajan tuottanut pääasiassa Imatran Voima. Sähkön ja lämmön kulutuksen edelleen noustessa 1960-luvulla voimakkaasti, tuli ajankohtaiseksi rakentaa Tampereelle oma lämpövoimalaitos.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Naistenlahden ykkösosan rakentamisesta 12.3.1969. Naistenlahden voimalaitos oli Tampereen kaupungin kaikkien aikojen suurin rakennushanke. Tavoitteena oli sähköomavaraisuuden lisääminen seitsemästä seitsemäänkymmeneen prosenttiin.

Voimalaitos päätettiin sijoittaa Naistenlahteen. Alueella oli jo hyvä kuljetusyhteys, junarata Naistenlahden satamaan. Naistenlahdessa oli myös jäähdytysvettä helposti saatavilla. Voimalaitokselle suunniteltu alue oli ahdas mutta lisää tilaa saatiin sijoittamalla osa toiminnoista kallion sisään. Naistenlahteen varattiin tilaa myös voimalaitoksen kakkososalle, hiilikentälle ja jätteenpolttolaitokselle.

Voimalaitoksen suunnittelu uskottiin Ekonolle ja suunnittelu käynnistyi syksyllä 1968. Rakennustyöt alkoivat kiireellisinä. Sähkölaitos pyysi tarjoukset kattilasta ja turbiinista ja voimalaitosalueen raivaus alkoi. Voimalaitoksen peruskivi muurattiin 27.10.1969. Tulevan voimalaitoksen pääpolttoaineeksi valittiin öljy. Voimalaitoksen valmistumispäivän takarajaksi sovittiin 30.9.1971, jolloin korvaussähkösopimus Imatran voiman kanssa päättyisi.

Vuonna 1973 Naistenlahden voimalaitos tuotti 80 % lämmöstä ja 45 % sähköstä Tampereen alueella, joten se lunasti lupaukset omavaraisuuden merkittävästä parantumisesta.

Voimalaitoksen rakennusvaiheita kuvataan tarkemmin selvityksen Rakennukset-osiossa.

Naistenlahden voimalaitosalue sijaitsee Tampereen keskustan kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä, ydinkeskustan pohjoisosassa. Voimalaitosalue rajautuu länsipuolella Näsijärveen. Pohjoispuolella on Lapinniemen suurikokoinen tehdasrakennus ja entinen teollisuusalue, jonka takana on uudempia 1990-luvun kerrostalorakennuksia. Idässä aluetta rajaa Rauhaniementie, jonka takana on pientaloalueita (mm. Lappi-Käpylä) ja Kaupin laaja metsäalue. Naistenlahden voimalaitos sijoittuu Naistenlahden pohjukkaan. Huolimatta massiivisesta koostaan voimalaitos maastoutuu kohtalaisen hyvin ympäristöönsä, koska sijaitsee selvästi katulinjan alapuolella.

Voimalaitosalueen itäpuolella kulkeva, etelä-pohjoissuuntainen Rauhaniementie tarjoaa kaksi hyvin erilaista näkymää kohti voimalaitosta. Etelästä saavuttaessa varsinkin kesäaikaan tien varressa ja voimalaitosalueen itäreunalla kasvava puusto lähes peittää näkymän voimalaitosalueen pihalle.Rauhaniementieltä pohjoisesta etelään näkymä on paljas. Voimalaitoksen korkeat kattilahuoneet, piiput ja massiiviset rakennusosat nousevat selvästi esille vaikka sijaitsevat tietason alapuolella. Näkymää Rauhaniementieltä länteen kohti Naistenlahtea hallitsevat voimalaitos ja kauempana Naistenlahden pohjoisrannalla sijaitseva Lapinniemen tehdas. Näkymäsuunta tieltä järvelle on lähes täysin rakennusten peittämä.

Etelästä voimalaitosalueen suuntaan tuleva näkymä on muuttunut merkittävästi 2016 valmistuneiden rantatunnelin ja rantaväylän myötä. Näsijärven rantaa seuraava, yli 2,3 kilometriä pitkä tunneli Santalahdesta Naistenlahteen on Suomen pisin maantietunneli. Rantaväylän tunnelin itäpäässä sijaitseva Naistenlahden pohjoinen kiertoliittymä valmistui heinäkuussa 2017. Rantaväylän tunnelin kiertoliittymä ja etenkin ilmastointipiippu nousevat etelän suunnasta lähestyttäessä hallitsevaksi elementiksi voimalaitoksen piippujen rinnalle ja ohi. Rantatunnelin ilmastointipiippuja värittävät kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin taideteokset Tuli ja Sade, Tuli lännessä ja Sade itäisessä ilmastointipiipussa.

Aiemmin Tampereen pohjoinen ohikulkuliikenne kulki Paasikiven-Kekkosentietä pitkin voimalaitoksen eteläpuolelta. Voimalaitos oli näkyvä elementti etenkin lännestä saavuttaessa. Nykyisin liikenne kulkee tunnelissa ja tulee maan pinnalle aivan voimalaitoksen eteläpuolella, joten pitkää yhtenäistä tienäkymää lännestä ei enää ole. Voimalaitos näkyy edelleen Santalahden länsipuolella, missä tie sukeltaa tunneliin. Tulevaisuudessa voimalaitoksen länsipuolelle rakentuva Ranta-Tampellan kaupunginosa puolestaan nostaa jälleen voimalaitoksen merkitystä kaupunkikuvassa.

Kevyenliikenteensilta

Suuren muutoksen voimalaitoksen lähiympäristöön ja näkymiin ja on tehnyt 2000-luvulla valmistunut ponttoonisilta Naistenlahden pohjukan yli ja kevyenliikenteenväylä voimalaitosalueen länsireunaa pitkin kohti Lapinniemeä. Kevyenliikenteenväylä on avannut kulun aiemmin suljetulle voimalaitosalueen länsipuolelle. Reitti lyhentää Lapinniemen ja Tampereen keskustan välistä kävelymatkaa ja on ulkoilijoiden suosiossa.

Silta kulkee Satamakonttorin rakennusten kulmalta kohti voimalaitosta. Etenkin ilta-aikaan voimalaitoksen ollessa valaisuna, näkymä on vaikuttava. Kävelyreitin valmistuminen muutti osaltaan voimalaitoksen asemaa kaupunkikuvassa ja alueen kokemista akselilla suljettu-lähestyttävä.

AVOIMET MAISEMATILAT JA NÄKYMÄT

Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat -selvityksessä (2015) on inventoitu ja arvotettu Tampereen merkittävät avoimet maisematilat. Selvityksessä esitellään 31 merkittävää avointa maisematilaa, joiden joukossa on mm. Naistenlahden ja Lapinniemen rannan näkymät. Naistenlahden satama-alue on selvityksessä määritelty paikallisesti merkittäväksi, kaupunkirakennetta jäsentäväksi avoimeksi maisematilaksi.

Naistenlahden lähinäkymä

Naistenlahden lähimaisemassa voimalaitoksen rakennuksille vastaparina toimii Lapinniemen tehdasrakennus, joka kokonsa puolesta tasapainottaa Naistenlahden voimalaitoksen volyymia. Kaksi eri aikakauden teollisuusrakennusta muodostavat ajallisesti ja arkkitehtonisesti mielenkiintoisen parin. Rakennusten valmistumisen välissä on kaupungin kasvun kannalta merkittävä 70 vuoden ajanjakso, jonka aikana Tampere on kehittynyt varhaisten suurten tehtaiden ajasta nykyaikaiseksi kaupungiksi voimalaitoksineen.

Näsijärven etelärannan maisemassa voimalaitoksen ”vastapari” on Näsinneula ja Särkänniemen alue. Näsinneula ja Naistenlahden voimalaitos rakennettiin samoihin aikoihin, 1970-luvun alussa, kun Tampereen kasvu oli kiivaimmillaan. Etenkin yövalaistuksessa Naistenlahti ja Näsinneula korostuvat järven etelärannalla.

Kaukonäkymä

Avoimet maisematilat -selvityksen inventoimia merkittäviä avoimia maisematiloja ja näkymiä löytyy myös Lielahdesta ja Lentävänniemestä. Molemmista paikoista näkymä itään sisältää myös näkymän voimalaitokseen. Etenkin yövalaistuksessa voimalaitos erottuu selvästi vastarannalle. Tampereen kaupungin pohjoisreunan profiilissa erottuvat selvästi korkean rakentamisen maamerkit. Naistenlahden voimalaitoksen lisäksi esille nousevat Tampellan piippu ja läheiset kerrostalot, kauempana etelässä sijaitseva tornihotelli ja Näsinneula.

Kaukonäkymässä voimalaitoksesta nousevat esille piiput, NSL2 kattilarakennuksen massa ja pitkä voimalaitosalueen läpi kulkeva polttoaineenkuljetin. Voimalaitoksen piiput liittyvät myös Tampereen kaupungin teollisten piippujen perinteeseen.

Voimalaitoksen asema kaukonäkymässä tulee muuttumaan Ranta-Tampellan asuinalueen valmistumisen jällkeen. Vuonna 2011 vahvistettuun asemakaavaan sisältyy useita kortteleita, joiden joukossa on myös korkeaa rakentamista. Jo nyt muutamat rakenteilla olevat Ranta-Tampellan kerrostalot muodostivat oman elementtinsä Lielahden näkymässä.

Yönäkymä

Tampereen kaupunkikuvassa huomio kiinnittyy väistämättä myös voimalaitoksen yövalaistukseen. Naistenlahden voimalaitoksen julkisivut uusittiin 2004-2005. Samassa yhteydessä voimalaitos sai uuden, näyttävän valaistuksen. Naistenlahden voimalaitoksen valaistuksen suunnitteli tamperelainen valaistussuunnittelutoimisto Valoa Design. Sama toimisto on suunnitellut Tampereella myös mm. Tammerkosken, Tampereen keskustorin, Raatihuoneen, Finlaysonin ja Torni-hotellin valaistuksen. Toimisto voitti Naistenlahden voimalaitoksen valaistussuunnittelusta GE Edison Awards/ Award of Exellence 2007 -palkinnon.

Valaistuksellisesti voimalaitoksen vastaparina toimii Näsijärven etelärannalla sijaitseva Näsinneula ja Särkänniemen alue. Näsinneula on valaistu kirkkaan sinisellä. Kummankin alueen valot korostuvat tummaa järvenselkää vasten kaupungin pohjoisreunalla. Arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelema Näsinneula rakennettiin samaan aikaan kuin Naistenlahden voimalaitoksen ensimmäinen osa, 1970–1971. Näsinneula on Suomen korkein rakennus (168 m) sekä Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni Tukholman Kaknästornetin jälkeen. Särkänniemen huvipuisto avattiin 1975.

Voimalaitokset ovat pitkään olleet ns. ”välttämättömiä pahoja” kaupunkimaisemassa. Valtava rakennuskoko, usein karu ja toiminnan ehdoilla suunniteltu ulkoasu ja rakennuskannan kerroksellisuus/sekalaisuus näyttäytyvat epämiellyttävänä osana rakennettua ympäristöä. Valaistuksella voimalaitos on nostettu historialliselta ja symboliarvoltaan merkittävien kaupungin rakennetun ympäristön kohteiden joukkoon (mm. Tammerkoski). Valaistus on taiteellinen ratkaisu, joka korostaa voimalaitoksen olennaisia elementtejä (esim. polttoainekuljetin, suuret massat) ja tuo ne esille kirjaimellisesti uudessa valossa.

Tampereella on ylipäätään ymmärretty merkittävien kohteiden valaistuksen arvo kaupunkikuvan luomisessa. Suomen talvi on pitkä ja pimeä, ja yhtenäinen valaistus sekä valaistuksen teemaviikot nostavat kaupungin imagoa. Naistenlahden voimalaitoksen lisäksi näyttäviä kokonaisuuksia muodostavat pimeän aikaan kaupungin keskustan valojen lisäksi mm. Tammerkosken valaistus, Näsinneula Tampereen symbolina, Tammerkosken ranta ja kauas näkyvä Torni-hotelli, jonka arkkitehtuuri antaa hienot mahdollisuudet vaikuttavalle valaistukselle.

Kts. Inventointiraportti

Kirjallisuutta

Anttila, Olavi. Valoa, voimaa, vaurautta. Tampereen kaupungin sähkölaitoksen historia 1888-1988.Tampereen kaupunki 1993.

Helen, Olli ja Seppänen, Jouko. Tampere kartalla. Tampere-seura ry. 2015.

Rasila, Veijo. Tampereen historia 4. - vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tampereen kaupunki 1992.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri. Toim. Leskinen Marjatta, Jaakola Juha. Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikön julkaisuja 2/1998. Tammer-paino, Tampere 1998

Tampereen tehtaanpiiput: työryhmän raportti 1991. Tampereen kaupunki, 1991.

Tampere. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Selvitykset ja arvioinnit 2008.

Painamattomat lähteet:

Jaakola, Juha. Ranta-Tampellan maisema- ja kaupunkikuvalinen selvitys. 2011.

Laakkonen, Iina. Rakennusinventointi, Ranta-Tampella. Suunnittelupalvelut, Asemakaavasuunnittelu 2009. Tampereen infran julkaisuja 1/2009.

Pirvola, Ilkka. Urbaania energiaa. Suvilahden, Hanasaaren A- ja Vuosaaren voimalaitokset osana helsinkiläistä kaupunkiympäristöä. Väitöskirja, Turun yliopisto 2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-7200-3

Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat -selvitys 2015. https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleissuunnittelu-ja-selvitykset/avoimienmaisematilojenselvitys.html

Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012. A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Minna Seppänen, Iida Kalakoski, Sanna Karppinen. Tampereen kaupunki 2012.

Tampereen keskustan rantojenkäytön historia 1700-luvulta lähtien. Tampereen kaupunki Maankäytön suunnittelu 2013. ID 639 163.

Teivas, Eija. Koukkuniemi Tampere kaupunkikuvallinen selvitys 2005. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas 2005.