selvityksessä on tavoitteena selvittää voimalaitoksen ja siihen

välittömästi liittyvien rakennusten historiaa, muutosvaiheita ja

nykytilaa sekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Työssä huomioidaan

erityisesti voimalaitoksen asema rakennetussa ympäristössä ja

Tampereen kaupunkimaisemassa.

Selvitys tilattiin Pirkanmaan maakuntamuseolta loppuvuonna 2017.

Työn tilasi Tampereen Sähkölaitos. Työn tekijänä oli FM,

rakennustutkija Heli Haavisto. Työn ohjaajana toimi FM,

rakennustutkija Miinu Mäkelä Pirkanmaan maakuntamuseosta.

Selvitys tehtiin 20.11.-22.12.2017.

Näsijärven rannalla. Alue rajautuu pohjoisessa Poijukatuun, idässä

Rauhaniementiehen ja Kaupinojan puistossa sijaitsevaan

voimalaitoksen tonttirajaan, etelässä Kekkosentiehen ja lännessä

Naistenlahteen.

Voimalaitosalueen välittömässä läheisyydessä on useita

kulttuurihistorialisesti arvokkaita rakennetun ympäristön alueita, mm.

Lapinniemen vanha tehdasalue ja tehdasrakennus (1899), 1910-

luvulla perustettu Lapin pientaloalue ja Koukkuniemen vanhainkotija sairaala-alue. Selvitysalueen itäosassa on Lapin

muinaisjäännösalue.

Naistenlahden voimalaitos sijaitsee maisemallisesti erittäin

merkittävällä paikalla Näsijärven rannalla, Tampereen keskustan

pohjoisosassa. Voimalaitoksella on suuri kaupunkikuvallinen

merkitys. Kaupungin kehittyessä ja laajentuessa voimalaitos

infrastruktuurinsa ja kokonsa vuoksi edustaa pysyvyyttä rakentuvan

alueen sisällä.

liittyvien rakenteiden rakennetun ympäristön selvityksen. Aineisto

toimii lähtötietona alueella tapahtuville korjaus- ja muutoshankkeille

sekä alueen mahdolliselle asemakaavoitukselle.

Selvitys sisältää alueen historian ja nykytilan kuvauksen sekä

rakennus- ja rakennekohtaisen tarkastelun. Selvityksessä käydään

läpi voimalaitoskokonaisuuden sekä sen yksittäisen rakennusten ja

rakenteiden kulttuurihistorialliset arvot ja siihen rajautuvat merkittävät

rakennetun ympäristön kokonaisuudet. Voimalaitoskokonaisuuden

kaupunkikuvalliset arvot huomioidaan osana inventointia.

Tutkimuksen tuloksena esitetään toimenpidesuosituksia alueen ja

rakennusten/rakenteiden arvojen huomioimisesta. Työ tehdään

rakennetun ympäristön asemakaavaselvitykselle asetettujen yleisten

tavoitteiden mukaisesti.

Selvityksessä esille tulleita inventointikohteen kulttuurihistoriallisia

arvoja, kohteen ja yksittäisten rakennusten ajallisia ja arkkitehtonisia

kerroksia, lähialueiden kulttuurihistoriallisia arvoja ja merkittäviä

näkymiä esitellään arvokartoissa.

TYÖN TOTEUTUS

Inventointi koostuu esi- ja kenttätöiden lisäksi aineiston tallennus- ja

analysointivaiheista sekä yhteydenpidosta tilaajan kanssa.

Inventointiaika on 20.11.-22.12.2017.

Maastokäynneillä 23. ja 28.11.2017 Sähkölaitoksen yhteyshenkilö

Erkki Suvilampi esitteli voimalaitoksen aluetta ja rakennuksia.

Inventointialue dokumentoitiin valokuvaamalla kohteet ja alueen

kokonaisuus sekä lähiympäristö. Maastokäynneillä 30.11. ja

19.12.2017 kohdetta tarkasteltiin kaupunkikuvallisesta näkökulmasta

ja merkittävien laajempien näkymien kautta. Maastokäyntien

valokuvat tallennettiin ja ne tulevat tilaajan käyttöön.

Selvityksen lähdemateriaalina käytettiin maastokäyntien lisäksi

Rakennusvalvonnan arkiston (RVA) lupakuvia, vanhoja valokuvia

(mm. Vapriikin kuva-arkisto), aiempia selvityksiä, kartta- ja ilmakuvaaineistoja sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Tärkeimmät kirjalliset lähteet olivat Olavi Anttilan Sähkölaitoksen

historiikki Valoa, voimaa, vaurautta. Tampereen sähkölaitos 1888-

1988 sekä Ilkka Pirvolan väitöskirja Urbaania energiaa. Suvilahden,

Hanasaaren A- ja Vuosaaren voimalaitokset osana helsinkiläistä

kaupunkiympäristöä. Turun yliopisto 2016. Sähkölaitoksen 130-

vuotisjuhlan kunniaksi 2018 on valmisteilla uusi historiikki, joka ei

valitettavasti ehtinyt valmistua osaksi inventoinnin taustamateriaalia.

Selvityksen tuloksena syntyneet aineistot tallennetaan Tampereen

museoiden Siiri-tietokantaan. Inventoidun kohteen sijaintipiste ja

inventointialueen rajaus näkyvät Tampereen kaupungin kartta- ja

paikkatietopalvelu Oskarissa sekä Maanmittauslaitoksen

Paikkatietoikkunassa.

Tilaajalle toimitetaan selvityksen loppuraportti paperisena ja

sähköisenä PDF-muodossa. Kenttätöiden yhteydessä otetut

valokuvat ja tallennetut kartta- ym. aineistot luovutetaan tilaajan

käyttöön. Tilaaja vastaa aineiston jatkokäytöstä.

Inventoinnin aikana otettujen valokuvien kuvaaja on Heli Haavisto ja

niiden oikeudet omistavat Pirkanmaan maakuntamuseo ja Vapriikin

kuva-arkisto. Kuvituksena käytettyjen muiden kuvien ja karttojen

oikeudet on mainittu kuvateksteissä. Tilaaja voi käyttää aineistoja

veloituksetta alueen lupaprosesseisssa ja muissa aluetta koskevissa,

ei-kaupallisissa hankkeissaan