Pirkanmaan ELY-keskus pyytää lausuntoa Pirkanmaan maakuntamuseolta Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitos -hankeen YVA-menettelyn soveltamista koskevassa päätösasiassa. Päätös koskee kiinteän kierrätyspolttoaineen ja C-luokan purkupuun käyttämistä uudessa Naistenlahti 3 -polttolaitoksessa. Kannanottoa pyydetään erityisesti hankkeen todennäköisistä merkittävistä haitallisista ympäristövaikutuksista sekä siitä, ovatko hankkeesta vastaavan esittämät keinot estää merkittäviä haittoja tehokkaita. Naistenlahti 3:n kokonaishankkeesta on annettu YVA-päätös 2017.

Naistenlahden voimalaitos on todettu Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä arvokkaaksi modernin rakennusperinnön kohteeksi, ja voimalaitoksen alueesta on laadittu rakennetun ympäristön inventointi 2017. Lausunnon kohteena olevan hankkeen merkittävimmät vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin liittyvät polttoaineen muutoksen johdosta rakennettavaksi suunniteltuun uuteen, 15-20 metriä korkeaan ja 1000 m3:n vetoiseen varastosiiloon, joka sijoittuisi polttoaineen vastaanottoalueelle, öljyn lastausaseman pohjoispuolelle. Lisäksi saatetaan tarvita 30 m3:n varastosiilo aktiivihiilelle. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Naistenlahden 1970-luvulla käynnistetty voimalaitos on yksi modernin arkkitehtuurin ja teollisuusrakentamisen näkyvimmistä merkeistä Tampereella ja energian tuotannon kannalta olennaisen tärkeä osa kaupungin infrastruktuurin historiaa. Voimalaitoksen toiminnan kehittämisen yhteydessä tulee huomioida myös laitoksen rakennustaiteelliset, kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot. Voimalaitos on muuttuva kokonaisuus, joka on rakentunut ja rakentuu pitkälti toiminnan ehdoilla. Uudella, 1000 m3 vetoisella siilolla on vaikutusta voimalaitosalueen rakennetun ympäristön kokonaisuuteen. Se sijoittuu kuitenkin polttoaineen vastaanottoalueelle, jossa sen vaikutus lähialueen rakennetun ympäristön arvoalueisiin (Lapinniemi ja Lappi-Käpylä) sekä Näsijärven suunnasta katsottavaan kaukomaisemaan jää todennäköisesti vähäiseksi. Sen sijaan siilo saattaa vaikuttaa merkittävästi voimalaitosalueelle etelästä Ratapihankadulta ja sen lähiympäristöstä avautuviin näkymiin, jolloin siilolla saattaa olla kaupunkikuvallista merkitystä. Sijoitusalueella on eri-ikäisiä rakennetun ympäristön kerrostumia, ja alueella on muutoskestävyyttä. Naistenlahden voimalaitosalue on kuitenkin paikoin rakennustaiteellisesti merkittävä kokonaisuus, jolloin alueella tapahtuvalla uudisrakentamisella on merkitystä koko alueen rakennetun ympäristön arvojen säilymiseen. Näin ollen on tärkeää, että laitoksen uudet osat ovat arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja tuovat lisäarvoa tälle kaupunkikuvan kannalta erityisen merkittävälle kokonaisuudelle. Mahdollinen aktiivihiilen varastosiilo on kooltaan niin pieni verrattuna voimalaitosalueen muuhun rakennuskantaan, että vaikutukset alueen kulttuuriympäristön arvoihin jäänevät vähäisiksi. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomauttamista.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hankkeella saattaa olla haitallisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön, mikäli uuden polttoainevarastosiilon suunnittelussa ei huomioida voimalaitosalueen rakennetun ympäristön arvoja sekä siilon mahdollista kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennuspaikka on kuitenkin valittu siten, että haitalliset vaikutukset eivät Pirkanmaan maakuntamuseon käsityksen mukaan todennäköisesti nouse YVA-menettelyn määrittelemällä tavalla merkittäviksi. Haitalliset vaikutukset voidaan välttää uuden siilon huolellisella suunnittelulla. Lausuntopyynnön liiteaineistoista ei käy ilmi, onko kulttuuriympäristön arvot huomioitu hankkeessa ja millä tavoin uudisrakentaminen on tarkoitus yhdistää alueen arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Asiaa on kuitenkin mahdolista ohjata vielä rakennuslupavaiheessa.

Pirkanmaan ELY-keskus pyytää lausuntoa Pirkanmaan maakuntamuseolta Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitos -hankeen YVA-menettelyn soveltamista koskevassa päätösasiassa. Päätös koskee kiinteän kierrätyspolttoaineen ja C-luokan purkupuun käyttämistä uudessa Naistenlahti 3 -polttolaitoksessa. Kannanottoa pyydetään erityisesti hankkeen todennäköisistä merkittävistä haitallisista ympäristövaikutuksista sekä siitä, ovatko hankkeesta vastaavan esittämät keinot estää merkittäviä haittoja tehokkaita. Naistenlahti 3:n kokonaishankkeesta on annettu YVA-päätös 2017.

Naistenlahden voimalaitos on todettu Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä arvokkaaksi modernin rakennusperinnön kohteeksi, ja voimalaitoksen alueesta on laadittu rakennetun ympäristön inventointi 2017. Lausunnon kohteena olevan hankkeen merkittävimmät vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin liittyvät polttoaineen muutoksen johdosta rakennettavaksi suunniteltuun uuteen, 15-20 metriä korkeaan ja 1000 m3:n vetoiseen varastosiiloon, joka sijoittuisi polttoaineen vastaanottoalueelle, öljyn lastausaseman pohjoispuolelle. Lisäksi saatetaan tarvita 30 m3:n varastosiilo aktiivihiilelle. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Naistenlahden 1970-luvulla käynnistetty voimalaitos on yksi modernin arkkitehtuurin ja teollisuusrakentamisen näkyvimmistä merkeistä Tampereella ja energian tuotannon kannalta olennaisen tärkeä osa kaupungin infrastruktuurin historiaa. Voimalaitoksen toiminnan kehittämisen yhteydessä tulee huomioida myös laitoksen rakennustaiteelliset, kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot. Voimalaitos on muuttuva kokonaisuus, joka on rakentunut ja rakentuu pitkälti toiminnan ehdoilla. Uudella, 1000 m3 vetoisella siilolla on vaikutusta voimalaitosalueen rakennetun ympäristön kokonaisuuteen. Se sijoittuu kuitenkin polttoaineen vastaanottoalueelle, jossa sen vaikutus lähialueen rakennetun ympäristön arvoalueisiin (Lapinniemi ja Lappi-Käpylä) sekä Näsijärven suunnasta katsottavaan kaukomaisemaan jää todennäköisesti vähäiseksi. Sen sijaan siilo saattaa vaikuttaa merkittävästi voimalaitosalueelle etelästä Ratapihankadulta ja sen lähiympäristöstä avautuviin näkymiin, jolloin siilolla saattaa olla kaupunkikuvallista merkitystä. Sijoitusalueella on eri-ikäisiä rakennetun ympäristön kerrostumia, ja alueella on muutoskestävyyttä. Naistenlahden voimalaitosalue on kuitenkin paikoin rakennustaiteellisesti merkittävä kokonaisuus, jolloin alueella tapahtuvalla uudisrakentamisella on merkitystä koko alueen rakennetun ympäristön arvojen säilymiseen. Näin ollen on tärkeää, että laitoksen uudet osat ovat arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja tuovat lisäarvoa tälle kaupunkikuvan kannalta erityisen merkittävälle kokonaisuudelle. Mahdollinen aktiivihiilen varastosiilo on kooltaan niin pieni verrattuna voimalaitosalueen muuhun rakennuskantaan, että vaikutukset alueen kulttuuriympäristön arvoihin jäänevät vähäisiksi. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomauttamista.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hankkeella saattaa olla haitallisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön, mikäli uuden polttoainevarastosiilon suunnittelussa ei huomioida voimalaitosalueen rakennetun ympäristön arvoja sekä siilon mahdollista kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennuspaikka on kuitenkin valittu siten, että haitalliset vaikutukset eivät Pirkanmaan maakuntamuseon käsityksen mukaan todennäköisesti nouse YVA-menettelyn määrittelemällä tavalla merkittäviksi. Haitalliset vaikutukset voidaan välttää uuden siilon huolellisella suunnittelulla. Lausuntopyynnön liiteaineistoista ei käy ilmi, onko kulttuuriympäristön arvot huomioitu hankkeessa ja millä tavoin uudisrakentaminen on tarkoitus yhdistää alueen arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Asiaa on kuitenkin mahdolista ohjata vielä rakennuslupavaiheessa.