Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa osoitteessa Rauhaniementie 13 olevan Naistenlahden voimalaitoksen varastorakennuksen ja voimalaitoksen tuhkasiilon purkamista koskevasta lupahakemuksesta. Naistenlahden 1970-luvulla käynnistetty voimalaitos on yksi modernin arkkitehtuurin ja teollisuusrakentamisen näkyvimmistä merkeistä Tampereella ja energian tuotannon kannalta olennaisen tärkeä osa kaupungin infrastruktuuria. Voimalaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan kehittämisessä on tarpeen huomioida myös laitoksen rakennustaiteelliset, kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot. Voimalaitoksesta on laadittu kulttuurihistoriallinen selvitys (rakennusinventointi) vuonna 2017, jossa on todettu, ettei purkamisluvan kohteena olevalla peltikuorisella varastorakennuksella ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Sen sijaan tuhkasiilon todetaan olevan voimalaitoksen toisen vuonna 1977 valmistuneen vaiheen osa ja säilyneen hyvin alkuperäisessä asussaan. Betonirakenteinen torni on järven suuntaan suhteellisen pieni, mutta näkyvä osa voimalaitoskokonaisuutta ja sen puhtaaksi valettuun betoniin ja metalliin perustuvan arkkitehtuurin luonteva edustaja ja osa.

Voimalaitos on muuntuva ja muuttuva kokonaisuus, joka on rakentunut ja rakentuu pitkälti toiminnan ehdoilla. Laitos tulee laajenemaan lähitulevaisuudessa. Kyseinen tuhkasiilo on mahdollista purkaa, mikäli huolehditaan, että sen paikalle mahdollisesti tulevat, uudet laitoksen osat ovat arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja tuovat lisäarvoa tälle kaupunkikuvan kannalta erityisen merkittävälle kokonaisuudelle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa osoitteessa Rauhaniementie 13 olevan Naistenlahden voimalaitoksen varastorakennuksen ja voimalaitoksen tuhkasiilon purkamista koskevasta lupahakemuksesta. Naistenlahden 1970-luvulla käynnistetty voimalaitos on yksi modernin arkkitehtuurin ja teollisuusrakentamisen näkyvimmistä merkeistä Tampereella ja energian tuotannon kannalta olennaisen tärkeä osa kaupungin infrastruktuuria. Voimalaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan kehittämisessä on tarpeen huomioida myös laitoksen rakennustaiteelliset, kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot. Voimalaitoksesta on laadittu kulttuurihistoriallinen selvitys (rakennusinventointi) vuonna 2017, jossa on todettu, ettei purkamisluvan kohteena olevalla peltikuorisella varastorakennuksella ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Sen sijaan tuhkasiilon todetaan olevan voimalaitoksen toisen vuonna 1977 valmistuneen vaiheen osa ja säilyneen hyvin alkuperäisessä asussaan. Betonirakenteinen torni on järven suuntaan suhteellisen pieni, mutta näkyvä osa voimalaitoskokonaisuutta ja sen puhtaaksi valettuun betoniin ja metalliin perustuvan arkkitehtuurin luonteva edustaja ja osa.

Voimalaitos on muuntuva ja muuttuva kokonaisuus, joka on rakentunut ja rakentuu pitkälti toiminnan ehdoilla. Laitos tulee laajenemaan lähitulevaisuudessa. Kyseinen tuhkasiilo on mahdollista purkaa, mikäli huolehditaan, että sen paikalle mahdollisesti tulevat, uudet laitoksen osat ovat arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja tuovat lisäarvoa tälle kaupunkikuvan kannalta erityisen merkittävälle kokonaisuudelle.