Mallastehtaankadun ja Karvolankadun väliin jää maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä alue. Arvoalueessa limittyvä sekä 1950-luvun rakennustaiteelliset, Mallastehtaankadun kaupunkikuvalliset sekä Rantasen mallastehtaan paikan historialliset arvot. Paikallishistoriallista merkitystä lisää myös alueelle sijoittuva vanha lähteen paikka.

Arvoalueen etelä- ja itäosassa on 1940- ja erityisesti 1950-luvun rakennuksista koostuva kokonaisuus (ks. kuva vieressä). Rakennukset ovat hienolla tavalla säilyneet alkuperäisessä asussaan. Maiseman yhtenäisyyteen vaikuttaa ratkaisevasti myös se, että tontit ovat säilyneet väljinä ja rakentamattomina, kuten 1900-luvun puolivälin omakotitalorakentamiselle oli ominaista. Vehreät puutarhat ja jo korkeaan mittaan kasvanut puusto ovat olennainen osa maisemakokonaisuutta.

Alueen arvot liittyvät entiseen Rantasen Mallastehtaan historiaan. Itse tehdas on valitettavasti purettu Mallastehtaan- ja Hyhkynkadun kulmauksesta 2000-luvun alussa ja paikalle on valmistumassa usean huoneiston uudisrakennus jouluna 2004. Mallastehtaan historia jää kuitenkin elämään tontin ympärille, sillä tehtaan omistaneen Rantasen suvun jäsenet ovat vaikuttaneet myös lähialueen asuttamiseen: Rantasen sisarukset rakensivat tehtaan ympärille omakotitalonsa noin 1940-luvun tienoilla. Osa rakennuksista kuuluu näin ollen myös 1940-50-luvun rakennuskokonaisuuteen.

Kolmas ulottuvuus arvoalueeseen muodostuu Mallastehtaankadun loppupään ympäristöstä. Kapeaa katua kehystävät vanhat rakennukset ja isot koivut luovat kadunpätkästä idyllisen miljöön. Rakennuksista merkittävimmät ovat aivan kadussa kiinni oleva Hyhkyn entinen koulun opettajien jugendtyylinen asuinrakennus (nyk. Huovarin päiväkoti) sekä vinosti vastapäätä olevat entiset ns. Kanervan lähteen rakennukset (nyk. Mallastehtaankatu 9-11) Paikalla sijaitsi pitkään lähde, jota tontille rakentanut Kanerva-niminen henkilö alkoi hyödyntää. Lähde oli yksi keskeisin paikka, josta hyhkyläiset hakivat juomavetensä ja siitä johdettiin vesijohtojakin lähitaloihin. Tämän lisäksi Kanerva hyödynsi lähdettä rakentamalla paikalle paikallisten käyttöön pesula- ja mankelirakennukset. Nämä ovat säilyneet osana maisemaa edelleen. Myös muut katuvarren vanhat rakennukset ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan.

Tampereen Hyhkyn rakennusinventointi 2004.