Kyseessä on koulun pihapiiri, jossa ovat alkujaan vuonna 1903 rakennettu ja 1928 laajennettu koulurakennus, 1912 koulun opettajille rakennettu asuinrakennus, kaksi vuonna 1974 rakennettua koulu- ja talousrakennusta, 1998 rakennettu koulurakennus sekä rakenteilla oleva pieni rakennus Hennerinkadun varressa. Lisäksi on muuntaja eri tontilla, Hennerinkadun varrella.

Ison koulurakennuksen eteläpuolella, pääty koulua kohden, on pieni uudempi varastorakennus. Kiinteistörekisterin mukaan se on rakennettu vuonna 1974 ja onkin ulkoasultaan tuon ajan mukainen. Rakennus on tehty betonilaatalle ja se on yksikerroksinen ja suorakaiteen muotoinen. Laakeaa harjakattoa kannattelee rankorakenne, joka on vuorattu vaakasuuntaisella limilaudalla. Kateaineena on käytetty vaakasuuntaan vedettyä mustaa huopaa. Väriltään rakennus on ns. kartanonkeltainen ja pystylautaiset paneeliovet ovat vaaleanruskeat. Kunnoltaan rakennus on hyvä. Rakennus on entisen pikkulan tilalle rakennettu ulkovessarakennus, johon saatiin vesivessat. Rakennus nimettiin silloisen johtajan Erkki Airiston mukaan.

Hiukan vastaava pieni varastorakennus löytyy läheltä päiväkotirakennusta, aivan Hennerinkadussa kiinni. Rakennus on betoniperustukselle tehty yksikerroksinen, neliönmallinen ja aumakattoinen. Rakennuksen neliömuoto tekee katosta nelilappeisen pyramidikaton. Katteena on tummanruskea saumapelti ja ulkoverhouksena vaakasuuntainen keilaponttilauta. Lauta on sahapintainen.

Kiinteistön uusimpana rakennuksena on vuonna 1998 valmistunut liikuntahalli, joka sijaitsee isoa koulurakennusta vastapäätä ja saman suuntaisesti. Rakennuksessa on kaksi kerrosta ja se on tehty betoniperustukselle. Todennäköisesti runkona on rankorakenne ja se on vuorattu pontatulla pystylaudalla. Värinä on pastelliin taittava vaaleankeltainen ja listat ovat valkoiset. Rakennuksen harjakatto on harmaanmusta saumapelti. Rakennuksen pääsisäänkäynti on pihan puoleisella sivulla. Varsinaista kuistia ei ole vaan kulku käy katoksen kautta.

Lisäksi koulun pihapiirissä, Hennerinkadun varrella, joskin erillisellä tontilla on pieni muuntajarakennus. Runko on puhtaaksi muurattua tiiltä sekä osittain betonia. Perustus on niin ikään betonia ja pyramidimallinen, nelilappeinen aumakatto ruskeaa saumapeltiä. Muodoltaan rakennus on lähes neliönmuotoinen.

Pihapiiri on hyvin avara ja loivasti rinteinen, joiltakin osin pengerretty. Osittain pihaa on aidattu puuaidalla. Koulurakennuksen edusta on asfaltilla, ja toimii myös parkkialueena. Rakennuksen toinen puoli on pyhitetty leikkialueeksi. Koulupihaan liittyy urheilukenttä. Piha jakautuu kahteen osaan: vanhaan ja uuteen puoleen. Vanhalla puolella opettajien entinen asuinrakennus ja vanha koulurakennus muodostavat kumpuilevan pihamaan ja vanhan puuston kanssa hienon kokonaisuduen.

2014:

Hyhkyn koulun alueella sijaitsee arkkitehti Lars Sonckin mallipiirustusten mukaan rakennettu, vuonna 1903 valmistunut Hyhkyn koulutalo sekä vuonna 1912 valmistunut, Heikki Tiitolan suunnittelema entinen opettajien asuinrakennus.

Hyhkyn koululla on yli 100-vuotinen historia. 1990-luvun alussa koulu oli jopa lakkauttamisuhan alla, mutta lähiseudun vilkastunut rakentaminen sai vähitellen koulun tilat käymään jopa ahtaiksi. Lukuvuonna 2003-2004 koulussa oli 231 oppilasta. Lähiseudun edelleen jatkuva rakentaminen ja väestönkasvu aiheuttavaa oppilasmäärän kasvupaineita entisestään. Tällä hetkellä vanha koulutalo on täydessä käytössä ja lisäksi pihapiiriin on tehty lisärakennus. Tämän lisäksi vanhassa rakennuksessa toimii Huovarin päiväkoti, jossa niin ikään on myös opetustiloja. Tilanahtaus on ollut niin kova, että opetusta on jouduttu antamaan myös ikkunattomassa pommisuojassa.

Hyhkyn koulun internetsivut kertovat koulun rakentamisen alkuvaiheista seuraavasti:

"Hyhkyn koulun, silloisen Pirkkalan kunnan Pispalan koulun ensimmäisen rakennusvaiheen tiedot ovat pieninä palasina arkistoissa. Koulurakennus tehtiin arkkitehti Lars Sonckin maalaiskoulujen mallipiirustusten mukaan. Koulun perustaminen tapahtui 29.1.1900. Päätettiin perustaa Pispalan kylään suomenkielinen kansakoulu, joka alkaa vaikutuksensa ensi syksynä Pispan talosta vuokratuissa huoneissa. Syksyllä 1901 hyväksyttiin piirustukset kaksiluokkaista kansakoulua ja sen yhteydessä tehtävään kahden opettajan huoneistoa varten.

Rakentaminen alkaa 15.1.1903. Rahoitus hankkeelle oli saatu kuntoon. Hirsirakenteinen koulutalo alkoi nousta nopeasti Idmanin perikunnan lahjoittamalle tontille. Ensimmäinen koulurakennus näytti suunnilleen tältä: yksikerroksinen, puurakenteinen, vuoraamaton, punamullattu, pärekattoinen, katolla lämmitysuunien piiput, pihassa ulkorakennus ja ympärillä puinen aita.

Koulun pihalle valmistui vuonna 1912 opettajien asuinrakennus, joka oli rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema. Vuonna 1928 koulurakennusta korotettiin eli rakennettiin toinen kerros. Koulu sai tällöin nykyisenkaltaisen muotonsa. Hyhkyn koulun 30-vuotinen projekti oli vesivessojen rakentaminen.1960-luvun piirustuksissa esiintyy ensimmäisen kerran nykyistä vessarakennusta muistuttava rakennus. Vihdoin suunnitelma toteutui ja vuonna 1974 pitkäaikaisen koulunjohtajan Erkki Airiston mukaan nimensä saanut Erkkilä otettiin käyttöön ja vanha pikkula purettiin."

"Simola"

Koulun kasvavia tilatarpeita helpottamaan valmistui pihapiiriin lisärakennus vuonna 1998. Rakennus nimettiin Simolaksi koulun pitkäaikaisen johtajan ja rakennushankkeen puuhamiehen Heikki Simolan mukaan. Uudisrakennuksesta löytyvät upea juhla- ja liikuntasali sekä tekstiili- ja teknisen työn luokat. Samoihin aikoihin myös vanhat rakennukset saneerattiin.

Keväällä 1999 valmistui vielä vanhan sivurakennuksen remontti, sen yläkerrasta saatiin kolme luokkahuonettea. Tekstiililuokka ja erityisluokka pääsivät pois näyttämöltä ja kellarista omiin tiloihinsa

Vanhan sivurakennuksen yläkerran huoneet olivat luokkakäyttöön kovin pieniä ja sokkeloisia. Toimivathan ne aikoinaan opettajien asuintiloina. Erityisopetus toimi vain hetken omassa paikassaan uudessa liikuntahallissa, kunnes sai väistyä luokan tieltä pommisuojaan opettajien sosiaalitiloihin. Tekstiililuokka on milloin missäkin. Ruokala epäkäytännöllinen näin suurelle oppilasmäärälle. Tunnelmaltaan ruokala on ihastuttava. Uuden liikuntahallin Simola-sali vahvassa käytössä. Lähivuosien tavoitteena on saada vanha koulu kokonaisuudessaan remonttiin ja sen tilat nykyajan vaatimusten tasolle niin oppilaille, opettajille kuin muullekin henkilökunnalle.

2014:

Hyhkyn kansakoulu perustettiin vuonna 1900. Koulu toimi aluksi Pispan talon pirtissä, mutta jo vuonna 1903 uusi koulutalo rakennettiin Idmanin perikunnan lahjoittamalle tontille, Hyhkyn kylän Hennerin alueelle. 1800-luvun lopulla alettiin kiinnittää enemmän huomiota koulujen rakennustaiteelliseen asuun ja maalaiskouluja, kuten Hyhkyn kansakoulua varten ryhdyttiin laatimaan mallipiirustuksia.

päivitys 9/2022 M. R.-L.

-Kaavatilanne: Asemakaava vahv.1997, kaavassa sr-3 merkintä, suojelu

Kyllikki Helenius. Hyhky, hyvä kylä. Hyhkyn kaupunginosakirja. 2003,