rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kohde kuuluu ns. Kanervan Lähteen vanhaan pihapiiriin ja rakennuskantaan. Muut rakennukset kuuluvat tällä hetkellä Mallastehtaankatu 9:ään, mutta ilmeisesti Mallastehtaankatu 11:n puolelle päätynyt rakennus on näistä vanhin. Rakennus on muutoksista huolimatta säilyttänyt hyvin vanhan ilmeensä ja on osa Mallastehtaan ympärille syntynyttä aluetta.

Suorakaiteen muotoinen tontti, jolla yksi rekisteritietojen mukaan 1918 rakennettu asuinrakennus. Tämä yhden perheen asuinrakennus sijaitsee lähellä Mallastehtaankatua, taakse jäävä avara piha viettää hiukan etelään.

Kiinteistö kuuluu ns. Kanervan lähteen vanhaan pihapiiriin (nyk Mallastehtaankatu 9). Lähteen kiinteistö on nykyinen Mallastehtaankatu 9-11. Alkuperäinen kiinteistö on toisin sanoen jaetteu kahteen kiinteistöön. Vanhin asuinrakennus ilmeisesti sijaitsee Mallastehtaankatu 11:n puolella.Kanervan lähteen rakennusten historia:

"Kiinteistöstä on käytetty myös nimitystä "Lähde" sekä "Hyhky 163".

Kohde on tunnettu myös Kanervan lähteenä. Paikalla on sijainnut lähde, josta hyhkyläiset hakivat vetensä ja lisäksi kiinteistössä on ollut pesutuvat.

Muun muassa Kyllikki Heleniuksen "Hyhky, Hyvä kylä" -kirjassa kerrotaan kiinteistön historiasta (osittain lainattu): Koneenkäyttäjä Kalle Kanerva ja seppä Johan Hellströmin tytär Anna menivät naimisiin vuonna 1917 ja perustivat kodin Hyhkyyn. Kalle Kanerva oli ostanut jo vuonna 1915 Kalle Sirolalta tontin "Hyhky 163", joka oli alkuaan vanhaa Hennerin maata. Tontilla sijaitsi lähde, jonka mukaan se oli erotettu omana alueenaan nimellä LÄHDE. Lähde oli luonnonmuodostelma, josta vesi virtasi avointa laskuojaa pitkin Pyhäjärveen. Lähdealtaasta noudettiin pitkään Kanervan jo asuessa tontilla puhdas vesi moniin lähitaloihin, muutamiin vedettiin vesijohtokin.

Tontti oli laaja ja sille nousi monia rakennuksia. Ensimmäinen asuintalo valmistui vuonna 1918 ja sen jälkeen pesutupa- ja mankelirakennus. Toinen asuinrakennus tuli valmiiksi vuonna 1926 ja lopuksi ulkorakennus. Perheen oman asunnon lisäksi rakennuksissa oli vuokra-asuntoja aina 1970-luvulle saakka.

Kalle Kanerva oli tontin oston jälkeen ryhtynyt suunnittelemaan lähteen käyttöä liiketoimintaan. Hyhkyn asutus oli 1920-luvulle tultaessa kasvanut. Tarvittiin pesutupaa ja mankelia. Kanervalla oli lopulta pesutuvat kahdessa rakennuksessa ja toisen yläkerrassa myös mankeli. Ne olivat käytössä aamusta iltaan. Ansiotyössä käyvät perheenäidit vuokrasivat pesutuvan jopa yöajaksi. Pyykki pestiin vanhoilla menetelmillä, joihin kuului valkopyykin keittäminen pyykkipadan lipeävedessä. Pesutupien lämmittämiseen ja kylmän lähdeveden keittämiseen tarvittiin paljon puuta. Tavallinen näky kesäaikana Kanervan pihamaalla oli tuulessa liehuvat valkoiset lakanat. 1960-luvulla pesutupien käyttö alkoi vähetä, kun pesukoneet yleistyivät kodeissa. Lopulta Hyhkyn pohjavedenottamon rakentamisen aikaan pohjaveden pinta laski ja vedentulo lähteeseenkin väheni. Lähteen vesi ei riittänyt enää edes juomavedeksi. Kunnallisen vesijohtoliittymän jälkeen 1970-luvulla lähdeallas hävitettiin."

Lähialueen taloina on useita noin 1920-30-lukujen pientaloja sekä Hyhkyn vanha koulu piharakennuksineen. Kiinteistön itäpuolella on vanha Rantasen Mallastehtaan tontti, jolle on valmistumassa usean huoneiston uudisrakennuksia joulukuussa 2004. Kapea Mallastehtaankatu on tällä kohdalla hyvin idyllinen. Pihapiirien koivut ja sympaattiset koivut luovat kadulle viihtyisän tunnelmansa.

Asemakaava

Kyllikki Helenius. Hyhky, hyvä kylä. Hyhkyn kaupunginosakirja. 2003, s.69-71;

Tampereen kaupungin Ympäristö- ja Tekninen toimi, rakennus- ja huoneistorekisteri (2004).