rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kaunis ja erikoinen, maisemassa huomiota herättävä rakennusryhmä, viihtyisän katuosuuden varrella. Rakennukset ovat vanhassa asussaan hyvin säilyneitä ja lisäksi kiinteistöllä on paikalllishistoriallista merkitystä (Kanervan lähde sekä pesulatuvat).

Idyllisellä paikalla Mallastehtaankadun varrella sijaitseva kolmen rakennuksen kiinteistö. Pienet rakennukset on sijoitettu epäsymmetrisesti ja melko lähekkäin tontin keskialueelle. Pihapiiri jää rakennusten väliin ja ympärille eikä tarkkaa rajaa esimerkiksi länsipuolen naapurin pihaan ole merkitty. Tontti viettää hiukan etelään ja puustona on erityisesti koivuja.

Kuvaukset piharakennuksista:

Tontin pohjoiskulmassa, lähinnä Mallastehtaankatu on suorakaiteen muotoinen rakennus, ilmeisesti kyseessä on vanha pesularakennus. Rakennus on kadun puolelta ksikerroksinen, mutta pihaan päin rakennus avautuu päädyltään kaksikerroksisena. Rakennuksessa on massiivinen, hiukan seinätasoa leveämmäksi tuleva betoniperustus. Väriltään perustus on tumma, harmaanruskea. Betoni on säästöbetonia, ja pinnassa näkyy massan sekalaisen koostumuksen tuoma kirjavuus (mukana luonnonkiviä). Talossa on satulakatto ja katteena tummanpunainen kolmiorimahuopa. Katto on melko jyrkkä ja perustuksen ohella toinen hallitseva elementti rakennuksessa. Seinien osuus jääkin vähäisemmälle. Runko on mahdollisesti hirttä ja päällä pystysuuntainen peiterima. Väriltään laudoitus on tummanpunainen, kattoa tummenpi sävy. Listoitus on valkoinen. Mallastehtaankadulle päin olevassa päädyssä on holvikaarinen T-karmi-ikkuna.

Tontin kolmesta rakennuksesta eteläisin sijaitsee muiden rakennusten takana, ja muistutttaa väritykseltään päärakennusta. Kooltaan rakennus on kuitenkin pienempi. Tässä piharakennuksessa on vaakalautainen ulkovuoraus ja värit ovat vaalea turkoosi/sinivihreä sekä valkoiset listat. Talossa on satulamallinen katto ja musta kolmiorinmahuoppakate. Pohjoiseen avautuvalla sivulla olevat ovet ovat ruskeat ja niissä on kalanruotokuvioinen panelointi.

Kiinteistöstä on käytetty myös nimitystä "Lähde" sekä "Hyhky 163".

Kohde on tunnettu myös Kanervan lähteenä. Paikalla on sijainnut lähde, josta hyhkyläiset hakivat vetensä ja lisäksi kiinteistössä on ollut pesutuvat.

Muun muassa Kyllikki Heleniuksen "Hyhky, Hyvä kylä" -kirjassa kerrotaan kiinteistön historiasta (osittain lainattu): Koneenkäyttäjä Kalle Kanerva ja seppä Johan Hellströmin tytär Anna menivät naimisiin vuonna 1917 ja perustivat kodin Hyhkyyn. Kalle Kanerva oli ostanut jo vuonna 1915 Kalle Sirolalta tontin "Hyhky 163", joka oli alkuaan vanhaa Hennerin maata. Tontilla sijaitsi lähde, jonka mukaan se oli erotettu omana alueenaan nimellä LÄHDE. Lähde oli luonnonmuodostelma, josta vesi virtasi avointa laskuojaa pitkin Pyhäjärveen. Lähdealtaasta noudettiin pitkään Kanervan jo asuessa tontilla puhdas vesi moniin lähitaloihin, muutamiin vedettiin vesijohtokin.

Tontti oli laaja ja sille nousi monia rakennuksia. Ensimmäinen asuintalo valmistui vuonna 1918 ja sen jälkeen pesutupa- ja mankelirakennus. Toinen asuinrakennus tuli valmiiksi vuonna 1926 ja lopuksi ulkorakennus. Perheen oman asunnon lisäksi rakennuksissa oli vuokra-asuntoja aina 1970-luvulle saakka.

Kalle Kanerva oli tontin oston jälkeen ryhtynyt suunnittelemaan lähteen käyttöä liiketoimintaan. Hyhkyn asutus oli 1920-luvulle tultaessa kasvanut. Tarvittiin pesutupaa ja mankelia. Kanervalla oli lopulta pesutuvat kahdessa rakennuksessa ja toisen yläkerrassa myös mankeli. Ne olivat käytössä aamusta iltaan. Ansiotyössä käyvät perheenäidit vuokrasivat pesutuvan jopa yöajaksi. Pyykki pestiin vanhoilla menetelmillä, joihin kuului valkopyykin keittäminen pyykkipadan lipeävedessä. Pesutupien lämmittämiseen ja kylmän lähdeveden keittämiseen tarvittiin paljon puuta. Tavallinen näky kesäaikana Kanervan pihamaalla oli tuulessa liehuvat valkoiset lakanat. 1960-luvulla pesutupien käyttö alkoi vähetä, kun pesukoneet yleistyivät kodeissa. Lopulta Hyhkyn pohjavedenottamon rakentamisen aikaan pohjaveden pinta laski ja vedentulo lähteeseenkin väheni. Lähteen vesi ei riittänyt enää edes juomavedeksi. Kunnallisen vesijohtoliittymän jälkeen 1970-luvulla lähdeallas hävitettiin.

Lähteen kiinteistö on nykyinen Mallastehtaankatu 9-11. Alkuperäinen kiinteistö on toisin sanoen jaetteu kahteen kiinteistöön. Vanhin asuinrakennus ilmeisesti sijaitsee Mallastehtaankatu 11:n puolella. Pihapiirin kaikki rakennukset ovat säilyneet ennallaan, nyt osaksi kunnostettuina uuteen käyttöön. Hyhkyläiseen tapaan kiinteistö on edelleen suvulla.

Lähialueen taloina on useita noin 1920-30-lukujen pientaloja sekä Hyhkyn vanha koulu piharakennuksineen. Välittömästi kiinteistön itäpuolella on vanha Rantasen Mallastehtaan tontti, jolle on valmistumassa usean huoneiston uudisrakennuksia joulukuussa 2004. Kapea Mallastehtaankatu on tällä kohdalla hyvin idyllinen. Pihapiirien koivut ja sympaattiset koivut luovat kadulle viihtyisän tunnelmansa.

Asemakaava

Kyllikki Helenius. Hyhky, hyvä kylä. Hyhkyn kaupunginosakirja. 2003, s.69-71;

Tampereen kaupungin Ympäristö- ja Tekninen toimi, rakennus- ja huoneistorekisteri (2004).