2. Varalan (Liljeroosin) huvila 1893

3. Asuinpientalo Varalankatu 27, Junnolan talo 1955

4. Asuinpientalo Suuruspäänkatu 25, Mainos-Lehmuksen talo 1966

5. Pyynikin trikoon tuotantorakennukset 1898-1971, useaan kertaan laajennettu tuotantorakennusten kortteli, pääilme 1920-1940-luvuilta

6. Asuinkerrostalot: 1939, 1950-luku, Trikoon työsuhdeasuntoja tehtaan itäpuolella

7. Kongressihotelli Rosendahl 1977, osin pilareille rakennettu peililasipintainen hotellikompleksi

8. Rosendahlin puisto, osin 1800-luvun lopun kesäravintolan ajalta

9. Pyynikin kesäteatteri: kahvila, pyörivä katsomo 1959 (1994)

10. Viikinsaaren ravintola 1900, asuinrakennus, putka, tanssipaviljonki

11. Näkötorni

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Pyynikin puisto ja näkötorni. Pyynikki on harvoja kaupunkialueilla säilyneitä harjujamme. Sen rinteillä on yhä havaittavissa noin 9000 vuotta vanha muinaisranta. Vuonna 1830 kiellettiin metsän hakkaaminen Pyynikiltä. Jo vuonna 1844 rakennettiin harjulle keräysvaroin pieni paviljonki. 1850-luvulla hakattiin metsään näkölinjoja, jotta maisema avautuisi paremmin matkailijoille. Vuonne 1930 laati kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer suunnitelman Pyynikin kansanpuistoksi. Suunnitelmassa rinteet säilytettiin luonnonpuistona ja ranta-alueet varattiin yleiseen virkistykseen. Rantapuistojen perustan muodostivat Joselinin ravintolan puisto 1860-luvulta ja Rosendahlin ravintolan puisto 1880-luvulta. Arkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema punagraniittinen näkötorni valmistui vuonna 1929 harjun laelle. Arkkitehti Jaakko Ilveskosken ja sisustusarkkitehti Keijo Ojasen suunnittelema kesäteatteri on vuodelta 1959.

Hiekkakuja 3, Pyynikki/494. Viime vuosisadan vaihteessa rakennettu tiilinen asuntokasarmi liittyy paikalla aiemmin toimineisiin teollisuuslaitoksiin.

Viikinsaari, Pyhäjärvi. Pyhäjärven selällä sijaitseva Viikinsaari oli kaupunkilaisten kesäretkien kohteena 1860-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä siinne perustettiin ensimmäinen kesäravintola, jonka asiakaskunta koostui kaupungin porvaristosta. Vuonna 1888 työväenyhdistys teki aloiteen Viikinsaaren ja Lehtisaaren lunastamisesta yleiseksi huvipaikaksi. Kaupunki osti saaret 1893 ja luovutti ne työväenyhdistyksen hallintaan kansanpuistoksi. Tulipalon tuhottua ravintolarakennuksen kahdesti rakennettiin nykyinen uusrenessanssityylinen ravintola tämän vuosisadan alussa arkkitehti Lambert Petterssoni piirustusten mukaan.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]