ajoittuvana rakennettuna kokonaisuutena. Kartanokokonaisuuden kulttuurihistoriallinen

arvo perustuu ehjään pihapiiriin, jossa kartanokulttuurin keskeiset piirteet erottuvat.

Rakennukset ovat varsin hyvin säilyttäneet vanhat piirteensä. Nykytilassaan kiinteistö

edelleen välittää kuvan kartanosta tuotannollisena ja hallinnollisena keskuksesta, joka on

toiminut samassa paikassa vanhalla kylätontilla useiden vuosisatojen ajan. Raholan kartano on tärkeä osa

Harjun alueen historiaa ja identiteettiä.

Päärakennus on nykyään asuinkäytössä, käräjätuvassa toimii siirtolapuutarhayhdistys ja makasiini on varastokäytössä. Väentupa ei ole aktiivisessa käytössä.

1800-luvun alussa Rahola siirtyi Thunebergien omistukseen. Suku hallitsi myös läheistä Kaarilan kartanoa. Raholan maita ryhdyttiin myymään jo 1910-luvulla, jolloin alueella alkoi olla arvoa tonttimaana. Päärakennus ja osa maista siirtyi Tampereen kaupungille 1935. Sotien aikana tila toimi ravinnontuottajana ja mielisairaiden hoitopaikkana. Sodan aikana ja sen jälkeen asuinrakennuksiin majoitettiin siirtokarjalaisia, joita varten rakennuksia jaettiin useammiksi asunnoiksi. Tilan suuri, pihapiirin länsiosassa sijainnut navetta on purettu 1960-luvulla. Käräjätupa on ollut Raholan siirtolapuutarhan kerhotilana vuodesta 1964.

Rakennukset reunustavat kartanon pihaa väljästi kultakin sivulta. Kadulta pihaan johtaa ajoväylä, joka kiertää keskellä pihaa ympyrän. Ajoväylän keskelle jää suuurten puiden muodostama keskiympyrä, pihan pohjoisreunalla on mm. marjapensaita.

Näkymien kartanolle tulisi pysyä avoimina ja pihapiirin vehreänä.Tontin keskellä sijaitseva ympyräpuistikko tulisi säilyttää puistomaisena, ja puutarhaistutukset tulee keskittää rakennusten taakse ja sivustoille. Erityisia aitoja tontti ei kaipaa.

Maamittauslaitoksen arkisto

Suomen kansallisarkiston digitaaliarkisto osoitteessa http://digi.narc.fi/digi/index.ka

Tampereen kaupungin tilakeskuksen arkisto

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto

Tampereen museoiden kuva-arkisto

Kirjallisuus

Aarrevaara, Eeva 2002. Muuttuvat maatilat. Suomen maaseudun rakentaminen 1900-

luvulla. Näyttelyluettelo. Maa- ja metsätalousministeriö. Lahtikopio Oy.

Alanen, Timo & Kepsu, Saulo 1989. Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 505. Helsinki.

Carlsson, Wilh. 1869. Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjästä.

Pitäjään kertomuksia 1. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 47.

Hufvudstadsbladet, Helsinki.

Dahl, Kaj & Gardberg, C. J. 1989. Suomen kartanoita. Kustannusyhtiö Otava, Helsinki.

Halonen, Minna 2003. Nokia. Viikin asemakaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys.

Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö.

Helen, Olli 2003. Sadan vuoden urakka. Tampereen talojen rakentajat 1902-2002. Karisto,

Hämeenlinna.

Härö Elias 1988, Kartanoarkkitehtuuri. Teoksessa Ars – Suomen taide 2. Päätoim.

Sarajas-Korte, Salme. Kustannusyhtiö Otava, Keuruu.

Kankaanpää, Matti J. 2004.Talojen kertomaa. Opas talojen historian tutkijalle.

Sukuseurojen Keskusliitto. BTJ Kirjastopalvelu. Gummerus, Saarijärvi.

Kaukovalta, K. V. & Jaakkola, K. & Sorila, Aug. 1934. Pirkkalan historia. Hämeen

kirjapaino Oy, Tampere

Louhivaara, Maija 1999. Tampereen kadunnimet. Tampereen museoiden julkaisuja 51.

Lounatvuori, Irma 1996. Mallin mukaan maan tavalla. Mallipiirustukset ja sotilasvirkatalojen

rakentaminen 1678-1810. Museovirasto rakennushistorian osasto. Gummerus, Jyväskylä.

Lundelin, Tuija 2004. Katajan ja kiven kansaa. Elämän kirjoa Raholassa, Villilässä ja

Ristimäessä. Kirjapaino Hermes Oy, Tampere.

Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Toim. Lusa, Leena & Palokoski, Marita

& Tulonen, Annu. Alueelliset ympäristöjulkaisut 275. Pirkanmaan ympäristökeskus.

Viestipaino Oy, Tampere 2002.

Ranta, Sirkka-Liisa & Seppovaara, Juhani 2003. Maatilan pihapiiri. Suomalaisen

kirjallisuuden seuran toimituksia 883. Karisto, Hämeenlinna.

Rahola 1989. Alueraportti. Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto 1989.

Rasila, Viljo: Markkinapaikasta tehdaskaupungiksi. Teoksessa Tampereen historia 1.

Tampereen kaupunki. Kirjapaino Hermes, Tampere 1988.

Saarenheimo, Juhani 1974. Vanhan Pirkkalan historia. Hämeen kirjapaino Oy, Tampere.

Suomen maatilat. Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Osa 2

Hämeen lääni. Toim. Jonasson, Felix & Kivialho, Akseli & Kivialho, K. WSOY, Porvoo

1931.

Suvanto, Seppo: Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Teoksessa

Tampereen historia 1. Tampereen kaupunki. Kirjapaino Hermes, Tampere 1988.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin

ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö. Julkaisuja 2 /98. Tammer-Paino Oy, Tampere 1998.

Voionmaa, Väinö 1929. Tampereen historia Ruotsin aikana. Tampereen kaupunki.

Tampereen työväen kirjapaino.