Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Raholan kartanon rakennuskanta ajoittuu 1700-luvulta 1900-luvulle koostuen hirsirunkoisista päärakennuksesta, käräjätuvasta ja väentuvasta sekä tiilirakenteisesta viljamakasiinista. Rakennukset sijoittuvat puistomaisen pihan neljälle sivulle muodostaen ehjän talonpoikaisen, kartanokulttuurista vaikutteita saaneen rakennuskokonaisuuden.
Pihapiiri ja rakennukset on suojeltu voimassa olevassa, vuonna 2018 hyväksytyssä asemakaavassa. Suojelumerkinnät perustuvat mm. Raholan kartanon rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2006). Viljamakasiinia koskee asemakaavassa sr-32-merkintä, jonka määräys kuuluu: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta.” Lisäksi kaavassa on osoitettu mm. pihapiiriä ja puustoa koskevia säilyttämismääräyksiä.
Raholan kartanon pihapiiri rakennuksineen sijaitsevat arkeologisen kohteen, Raholan historiallisen asuinpaikan (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000035194) alueella. Paikalla on sijainnut oletettavasti keskiaikaan palautuva kylä ja myöhemmin rustholli. Edelleen rakennettuna ja asuttuna alueena asuinpaikka on suojeltu muuna kulttuuriperintökohteena, ja voimassa olevaan asemakaavaan kohde on merkitty arkeologisena kulttuuriperintökohteena. Kohteen alue on rajattu alustavasti eikä sen tarkkaa maanalaista laajuutta tunneta. Pihapiirissä aiemmin tehdyt arkeologiset koetutkimukset eivät ole kohdistuneet viljamakasiinin välittömään läheisyyteen. Alueen maapohja on monin paikoin muokattua maata. Viljamakasiinin muutostöitä suunniteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että rakennuksen ympäristössä saattaa olla säilynyt sellaisia historialliseen asuinpaikkaan liittyviä rakenteita tai kulttuurikerroksia, joita koskevat muinaismuistolain rauhoituspykälät. Rakennuksen ympärille maapohjaan kohdistuvat mahdolliset suunnitelmat saattavat vaatia arkeologisia koetutkimuksia tai valvontaa.
Viljamakasiini on tarkoitus peruskorjata ja muuttaa asuinrakennukseksi. Muutokset edellyttävät mm. viljalaarien purkamista, ikkuna-aukkojen lisäämistä ja varateiden rakentamista. Muutokset vaativat poikkeamislupaa, sillä niiden on katsottu olevan osin ristiriidassa rakennuksen suojelumääräyksen kanssa. Makasiiniin on tarkoitus lisätä kolme ikkuna-aukkoa mahdollisimman pienikokoisina ja rakennuksen tyyliin sopivina. Varatiet toteutetaan parvelta, uuden rakennettavan ikkunan sekä olemassa olevan kattolyhdyn kautta. Lisäksi piha-alueelta halutaan kaataa kaksi liian lähellä rakennuksia kasvavaa, suureksi kasvanutta, asemakaavassa säilytettäväksi merkittyä puuta, koska niiden juuret mahdollisesti vaurioittavat korjattavien rakennusten perustuksia ja lehtiroskat sammaloittavat kattoja.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että viljamakasiinin muutokset ovat hyväksyttävissä. Ne on suunniteltu huolellisesti rakennuksen ominaispiirteet huomioiden. Makasiini säilyy viljamakasiiniksi tunnistettavana ja saa käyttötarkoituksen, joka varmistaa sen säilymisen. Asumista luontevampi käyttötarkoitus rakennukselle olisi ollut pihapiirin asuintoimintoja tukeva varastointi, sauna tai muu vastaava talousrakennukselle soveltuva käyttötarkoitus, mutta hienovaraisesti ja vähin julkisivumuutoksin toteutettu muutos asuinrakennukseksi on myös hyväksyttävissä.
Rakennusten historiallinen arvo perustuu suurelta osin niiden materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi suojellun rakennuksen peruskorjaamisen tulee lähtökohtaisesti olla säilyttävää. Korjaus- ja muutostyöt tulee toteuttaa perinteisin, korkealaatuisin materiaalein ja kiinnittää yksityiskohtien suunnitteluun sekä viimeistelyyn erityistä huomiota. Makasiinin julkisivujen nykyiset rakennusosat, kuten ikkunat ja ovet, tulee ensisijassa kunnostaa perinteisin materiaalein (pellavaöljykitti ja -maali). Ikkunoihin on mahdollista lisätä sisäpuolelle puitejaoton lämpölasielementti. Ulkoikkunoissa tulee säilyttää alkuperäinen tai sitä vastaava aito puitejako. Mikäli ovien ja ikkunoiden puuosat todetaan laajoilta osin vaurioituneeksi, voidaan ne uusia vastaavina puusepän valmistamina puuikkunoina ja ovina huomioiden, että niiden koko, muoto, väritys, puitejako ja asema suhteessa julkisivupintaan eivät muutu.
Rakennuksen puhtaaksi muurattuja tiilijulkisivuja koristavat rapatut kulmien harkotukset sekä ikkuna- ja oviaukkojen kehykset. Lupa-aineiston mukaan ne on tarkoitus toteuttaa betonista harmaana tai harmaaksi rapattuina. Betonia tai sementtilaastia suositeltavampi materiaali olisi aikakaudelle tyypillinen kalkkivoittoinen kalkki-sementtilaasti. Myös näiden pintojen väritystä voisi vielä tutkia ja pyrkiä mahdollisimman lähelle alkuperäistä väritystä. Harkotukset näyttävät valokuvissa harmailta ja oven pielet puolestaan valkoisemmilta. Perinteisesti tiilirakennusten koristeosat ovat olleet hiekanvaaleita tai murrettuja valkoisia. Sisätiloja koskevat muutokset ovat hyväksyttävissä. Mikäli mahdollista, myös sisätiloissa olisi hyvä saada säilymään näkyvissä joitain alkuperäisiä rakenteita, rakennusosia tai pintoja.
Rakennusten lähellä kasvavista puista on haittaa rakennuksen säilymiselle, eikä maakuntamuseolla ole pihapiirin kahden puun kaatamisesta rakennetun ympäristön ja maiseman osalta huomautettavaa. Arkeologisesta suojelukohteesta edellä kerrotun perusteella puiden kaatamisessa tulee ottaa huomioon, että muun kulttuuriperintökohteen alalla ei tule nostaa kantoja ilman arkeologin valvontaa. Valvonnasta tulee sopia hyvissä ajoin maakuntamuseon kanssa (tutkija Ulla Lähdesmäki, 040 592 3620).
Mahdollinen rakennuslupahakemus, josta ilmenevät muutostöihin liittyvät kaapelointi- ja vesihuoltolinjat, sekä muut mahdolliset maapohjaan kajoavat suunnitelmat tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä edellä kuvatuin huomioin ja ehdoin. Poikkeamislupapäätös, josta edellä kerrotut tiedot ilmenevät, tulee lähettää tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Raholan kartanon rakennuskanta ajoittuu 1700-luvulta 1900-luvulle koostuen hirsirunkoisista päärakennuksesta, käräjätuvasta ja väentuvasta sekä tiilirakenteisesta viljamakasiinista. Rakennukset sijoittuvat puistomaisen pihan neljälle sivulle muodostaen ehjän talonpoikaisen, kartanokulttuurista vaikutteita saaneen rakennuskokonaisuuden.
Pihapiiri ja rakennukset on suojeltu voimassa olevassa, vuonna 2018 hyväksytyssä asemakaavassa. Suojelumerkinnät perustuvat mm. Raholan kartanon rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2006). Viljamakasiinia koskee asemakaavassa sr-32-merkintä, jonka määräys kuuluu: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta.” Lisäksi kaavassa on osoitettu mm. pihapiiriä ja puustoa koskevia säilyttämismääräyksiä.
Raholan kartanon pihapiiri rakennuksineen sijaitsevat arkeologisen kohteen, Raholan historiallisen asuinpaikan (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000035194) alueella. Paikalla on sijainnut oletettavasti keskiaikaan palautuva kylä ja myöhemmin rustholli. Edelleen rakennettuna ja asuttuna alueena asuinpaikka on suojeltu muuna kulttuuriperintökohteena, ja voimassa olevaan asemakaavaan kohde on merkitty arkeologisena kulttuuriperintökohteena. Kohteen alue on rajattu alustavasti eikä sen tarkkaa maanalaista laajuutta tunneta. Pihapiirissä aiemmin tehdyt arkeologiset koetutkimukset eivät ole kohdistuneet viljamakasiinin välittömään läheisyyteen. Alueen maapohja on monin paikoin muokattua maata. Viljamakasiinin muutostöitä suunniteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että rakennuksen ympäristössä saattaa olla säilynyt sellaisia historialliseen asuinpaikkaan liittyviä rakenteita tai kulttuurikerroksia, joita koskevat muinaismuistolain rauhoituspykälät. Rakennuksen ympärille maapohjaan kohdistuvat mahdolliset suunnitelmat saattavat vaatia arkeologisia koetutkimuksia tai valvontaa.
Viljamakasiini on tarkoitus peruskorjata ja muuttaa asuinrakennukseksi. Muutokset edellyttävät mm. viljalaarien purkamista, ikkuna-aukkojen lisäämistä ja varateiden rakentamista. Muutokset vaativat poikkeamislupaa, sillä niiden on katsottu olevan osin ristiriidassa rakennuksen suojelumääräyksen kanssa. Makasiiniin on tarkoitus lisätä kolme ikkuna-aukkoa mahdollisimman pienikokoisina ja rakennuksen tyyliin sopivina. Varatiet toteutetaan parvelta, uuden rakennettavan ikkunan sekä olemassa olevan kattolyhdyn kautta. Lisäksi piha-alueelta halutaan kaataa kaksi liian lähellä rakennuksia kasvavaa, suureksi kasvanutta, asemakaavassa säilytettäväksi merkittyä puuta, koska niiden juuret mahdollisesti vaurioittavat korjattavien rakennusten perustuksia ja lehtiroskat sammaloittavat kattoja.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että viljamakasiinin muutokset ovat hyväksyttävissä. Ne on suunniteltu huolellisesti rakennuksen ominaispiirteet huomioiden. Makasiini säilyy viljamakasiiniksi tunnistettavana ja saa käyttötarkoituksen, joka varmistaa sen säilymisen. Asumista luontevampi käyttötarkoitus rakennukselle olisi ollut pihapiirin asuintoimintoja tukeva varastointi, sauna tai muu vastaava talousrakennukselle soveltuva käyttötarkoitus, mutta hienovaraisesti ja vähin julkisivumuutoksin toteutettu muutos asuinrakennukseksi on myös hyväksyttävissä.
Rakennusten historiallinen arvo perustuu suurelta osin niiden materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi suojellun rakennuksen peruskorjaamisen tulee lähtökohtaisesti olla säilyttävää. Korjaus- ja muutostyöt tulee toteuttaa perinteisin, korkealaatuisin materiaalein ja kiinnittää yksityiskohtien suunnitteluun sekä viimeistelyyn erityistä huomiota. Makasiinin julkisivujen nykyiset rakennusosat, kuten ikkunat ja ovet, tulee ensisijassa kunnostaa perinteisin materiaalein (pellavaöljykitti ja -maali). Ikkunoihin on mahdollista lisätä sisäpuolelle puitejaoton lämpölasielementti. Ulkoikkunoissa tulee säilyttää alkuperäinen tai sitä vastaava aito puitejako. Mikäli ovien ja ikkunoiden puuosat todetaan laajoilta osin vaurioituneeksi, voidaan ne uusia vastaavina puusepän valmistamina puuikkunoina ja ovina huomioiden, että niiden koko, muoto, väritys, puitejako ja asema suhteessa julkisivupintaan eivät muutu.
Rakennuksen puhtaaksi muurattuja tiilijulkisivuja koristavat rapatut kulmien harkotukset sekä ikkuna- ja oviaukkojen kehykset. Lupa-aineiston mukaan ne on tarkoitus toteuttaa betonista harmaana tai harmaaksi rapattuina. Betonia tai sementtilaastia suositeltavampi materiaali olisi aikakaudelle tyypillinen kalkkivoittoinen kalkki-sementtilaasti. Myös näiden pintojen väritystä voisi vielä tutkia ja pyrkiä mahdollisimman lähelle alkuperäistä väritystä. Harkotukset näyttävät valokuvissa harmailta ja oven pielet puolestaan valkoisemmilta. Perinteisesti tiilirakennusten koristeosat ovat olleet hiekanvaaleita tai murrettuja valkoisia. Sisätiloja koskevat muutokset ovat hyväksyttävissä. Mikäli mahdollista, myös sisätiloissa olisi hyvä saada säilymään näkyvissä joitain alkuperäisiä rakenteita, rakennusosia tai pintoja.
Rakennusten lähellä kasvavista puista on haittaa rakennuksen säilymiselle, eikä maakuntamuseolla ole pihapiirin kahden puun kaatamisesta rakennetun ympäristön ja maiseman osalta huomautettavaa. Arkeologisesta suojelukohteesta edellä kerrotun perusteella puiden kaatamisessa tulee ottaa huomioon, että muun kulttuuriperintökohteen alalla ei tule nostaa kantoja ilman arkeologin valvontaa. Valvonnasta tulee sopia hyvissä ajoin maakuntamuseon kanssa (tutkija Ulla Lähdesmäki, 040 592 3620).
Mahdollinen rakennuslupahakemus, josta ilmenevät muutostöihin liittyvät kaapelointi- ja vesihuoltolinjat, sekä muut mahdolliset maapohjaan kajoavat suunnitelmat tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä edellä kuvatuin huomioin ja ehdoin. Poikkeamislupapäätös, josta edellä kerrotut tiedot ilmenevät, tulee lähettää tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.