Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kommenttia otsikossa mainitusta asemakaava-aineistosta. Raholan kartanon rakennuskanta ajoittuu 1700-luvulta 1900-luvulle koostuen hirsirunkoisista päärakennuksesta, käräjätuvasta ja väentuvasta sekä tiilirakenteisesta viljamakasiinista, jotka ympäröivät pihapiirin keskellä sijaitsevaa puistikkoa. Rakennukset muodostavat ehjän kokonaisuuden ja ovat kertovuudeltaan merkittäviä esimerkkejä talonpoikaisesta, kartanokulttuurista vaikutteita saaneesta rakennusperinteestä.

Maakuntamuseo on antanut lausunnon alkuperäisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 29.12.2008 (TRE 11494/12.03.02/2008) ja todennut arkeologista kulttuuriperintöä koskevan selvittämisen tarpeen. Kaavaan liittyen on suoritettu arkeologinen tarkkuusinventointi/koekuopitus (Mikroliitti Oy, 2009), jota maakuntamuseo on täydentänyt suunniteltujen rakennuspaikkojen koekuopituksella 24.5.2018. Lisäksi Raholan kartanosta on laadittu karttatarkastelu (Tampereen kaupunki 2017), ja kaava-alueen rakennetusta ympäristöstä on olemassa asemakaavatasoinen inventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2006). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan selvitysaineistot ovat asianmukaisia ja että alueen kullttuurihistorialliset ominaispiirteet ja arvot on tuotu hyvin esiin kaavaselostuksessa.

Kaava-alueella tehdyissä arkeologisissa tutkimuksissa ei ole löytynyt merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Alueella on kuitenkin voinut säilyä pienialaisia fragmentteja kartanon varhaisvaiheisiin ja sitä edeltäneeseen Raholan kylään liittyvistä rakenteista tai kulttuurikerroksista. Museoviraston päivitetyn ohjeistuksen (2015) perusteella kartanon historiallinen tonttimaa on tulkittava arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Korttelialuetta koskevan suojelumerkinnän selitys- ja määräystekstiin on lisättävä: "Arkeologinen kulttuuriperintökohde, historiallinen asuinpaikka. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa."

Raholan kartanon rakennusinventoinnissa alueen kaikilla inventoiduilla, agraarivaiheessa syntyneillä rakennuksilla, piha-alueella sekä näiden muodostamalla kokonaisuudella on todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Edellä mainitut rakennukset on varustettu kaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin. Lisäksi on ohjattu piha-alueen kunnostamista ja aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimista kaavamerkinnöin ja laajalla yleismääräyksellä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaava on tältä osin laadittu kiitettävän huolellisesti. Alueen vaalimista painottavien kaavamääräysten ja kaavaratkaisun mahdollistavan täydennysrakentamisen välillä on kuitenkin ristiriita. Vaikka uudet rakennuspaikat asettuvat pihapiirin muodostamalle kehälle eivätkä peitä keskeisintä piha-aluetta. Raholan kartano on kuitenkin Tampereen seudulla harvinainen ja erityisen merkittävä 1700-luvulle ajoittuva kokonaisuus, jonka kulttuurihistoriallinen arvo perustuu erityisesti ehjään pihapiiriin. Se välittää edelleen kuvan kartanosta tuotannollisena ja hallinnollisena keskuksesta, joka on toiminut samassa paikassa useiden vuosisatojen ajan. Rakennusinventoinnin toimenpidesuosituksissa tontin kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiselle olennaiseksi on todettu kartanon rakennusryhmän säilyminen kokonaisuutena. Tällöin uudisrakennusten rakentaminen pihapiirin ei tue Raholan kartanon pihapiirin arvojen säilymistä eikä ole suotavaa.

Kaavaehdotus pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.