Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. Maakuntamuseo on osallistunut kahteen hankkeen suunnittelun yhteydessä järjestettyyn työneuvotteluun (7.3.2023 ja 28.9.2023) ja antanut 16.2.2024 lausunnon (diar. 78/2024) viljamakasiinin (rakennus D) muutoksia koskevasta poikkeamislupahakemuksesta. Tutustuttuaan rakennuslupaan aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Raholan kartanon rakennuskanta ajoittuu 1700-luvulta 1900-luvulle koostuen hirsirunkoisista päärakennuksesta (A), käräjätuvasta (B) ja väentuvasta (C) sekä tiilirakenteisesta viljamakasiinista (D). Rakennukset sijoittuvat puistomaisen pihan neljälle sivulle muodostaen ehjän talonpoikaisen, kartanokulttuurista vaikutteita saaneen rakennuskokonaisuuden. Pihapiiri ja rakennukset on suojeltu voimassa olevassa, vuonna 2018 hyväksytyssä asemakaavassa. Suojelumerkinnät perustuvat mm. Raholan kartanon rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2006). Kiinteistöllä sijaitsee lisäksi Raholan historiallinen asuinpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000035194), joka on suojeltu asemakaavassa arkeologisena kulttuuriperintökohteena. 

Kartanon kaikki neljä rakennusta peruskorjataan asuinkäyttöä varten, minkä lisäksi tontille porataan maalämpökaivot. Kaikkien rakennusten tekniset järjestelmät uusitaan, korjataan rakenteiden ja julkisivujen vauriot, kunnostetaan ikkunat, tehdään salaojitus ja ladotaan perustuksen ympärille mukulakiveys. Tarvittaessa vanhoja rakennusosia korvataan muodoltaan ja materiaaleiltaan alkuperäisiä vastaavina. Kokonaan uusissa rakenteissa, kuten märkätiloissa ja uusissa väliseinissä, voidaan käyttää moderneja materiaaleja ja rakenneratkaisuja.

Päärakennukseen (A) sisätiloissa säilytetään inventoinnissa erityisen arvokkaiksi tunnistetut koristeaiheet ja kaakeliuunit. Käräjätupa (B) jaetaan kahdeksi asunnoksi, joille rakennetaan omat märkätilat. Väentupa (C) kunnostetaan yhdeksi asunnoksi, laajasti vaurioitunut kuisti puretaan ja tilalle rakennetaan uusi lämmin kuisti, jonne sijoitetaan märkätilat. Viljamakasiinin (D) käyttötarkoitus muutetaan asunnoksi, välipohjat ja portaat uusitaan ja julkisivuihin lisätään kolme uutta ikkunaa. Rakennusten julkisivujen väritys muuttuu lukuun ottamatta viljamakasiinia. Myös pihan järjestelyihin tehdään muutoksia, mm. autopaikoituksen osalta.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennetun ympäristön suojelun näkökulmasta suunnitelmat ovat hyväksyttävissä ja asemakaavan, neuvotteluissa sovitun sekä myönnetyn poikkeamisluvan mukaisia. Rakennusten julkisivujen, sisätilojen ja piha-alueiden olennaiset piirteet vaikuttavat säilyvän. Peruskorjauksessa on noudatettu kiitettävästi säästävän ja restauroivan korjaamisen menetelmiä. Valitut julkisivujen värisävyt ovat perinteisiä, rakennusten iälle ja rakennustyypeille ominaisia ja kertovat rakennusten välisestä arvohierarkiasta. Maakuntamuseo kiittää hankkeeseen osallistuneita tahoja hyvästä yhteistyöstä. 

Peruskorjaukseen liittyy maalämpöjärjestelmän rakentaminen, minkä johdosta piha-alueelle suunnitellaan maalämpökaivon poraamista tai lämmönkeruuputkiston asentamista. Raholan historiallinen asuinpaikka on rajattu aiemmissa tutkimuksissa alustavasti ja koetutkittu vain osittain, eikä sen kaikkien osien maanalaista säilyneisyyttä tunneta. Koska historiallisiin asuinpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia rakenteita ja kerrostumia, Pirkanmaan maakuntamuseolle tulee varata mahdollisuus tehdä virkatyönä kaivutöiden arkeologista valvontaa etukäteen sovittavissa kohdissa. Valvonnan tarkoituksena on saada lisätietoa arkeologisen kohteen säilyneisyydestä valvottavilla alueilla. Mikäli valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Rakennusten ympärille kaivettavat uudet salaojat eivät vaadi tässä tapauksessa kaivutyön valvontaa. 

Kaivutyön aloittamisesta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon kolme viikkoa aikaisemmin valvonnan ajankohdasta sopimiseksi. Mikäli muuna aikana kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta tai muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). 

Arkeologista valvontaa koskeva ehto tulee lisätä lupapäätökseen, joka pyydetään lähettämään tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon. 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. Maakuntamuseo on osallistunut kahteen hankkeen suunnittelun yhteydessä järjestettyyn työneuvotteluun (7.3.2023 ja 28.9.2023) ja antanut 16.2.2024 lausunnon (diar. 78/2024) viljamakasiinin (rakennus D) muutoksia koskevasta poikkeamislupahakemuksesta. Tutustuttuaan rakennuslupaan aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Raholan kartanon rakennuskanta ajoittuu 1700-luvulta 1900-luvulle koostuen hirsirunkoisista päärakennuksesta (A), käräjätuvasta (B) ja väentuvasta (C) sekä tiilirakenteisesta viljamakasiinista (D). Rakennukset sijoittuvat puistomaisen pihan neljälle sivulle muodostaen ehjän talonpoikaisen, kartanokulttuurista vaikutteita saaneen rakennuskokonaisuuden. Pihapiiri ja rakennukset on suojeltu voimassa olevassa, vuonna 2018 hyväksytyssä asemakaavassa. Suojelumerkinnät perustuvat mm. Raholan kartanon rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2006). Kiinteistöllä sijaitsee lisäksi Raholan historiallinen asuinpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000035194), joka on suojeltu asemakaavassa arkeologisena kulttuuriperintökohteena. 

Kartanon kaikki neljä rakennusta peruskorjataan asuinkäyttöä varten, minkä lisäksi tontille porataan maalämpökaivot. Kaikkien rakennusten tekniset järjestelmät uusitaan, korjataan rakenteiden ja julkisivujen vauriot, kunnostetaan ikkunat, tehdään salaojitus ja ladotaan perustuksen ympärille mukulakiveys. Tarvittaessa vanhoja rakennusosia korvataan muodoltaan ja materiaaleiltaan alkuperäisiä vastaavina. Kokonaan uusissa rakenteissa, kuten märkätiloissa ja uusissa väliseinissä, voidaan käyttää moderneja materiaaleja ja rakenneratkaisuja.

Päärakennukseen (A) sisätiloissa säilytetään inventoinnissa erityisen arvokkaiksi tunnistetut koristeaiheet ja kaakeliuunit. Käräjätupa (B) jaetaan kahdeksi asunnoksi, joille rakennetaan omat märkätilat. Väentupa (C) kunnostetaan yhdeksi asunnoksi, laajasti vaurioitunut kuisti puretaan ja tilalle rakennetaan uusi lämmin kuisti, jonne sijoitetaan märkätilat. Viljamakasiinin (D) käyttötarkoitus muutetaan asunnoksi, välipohjat ja portaat uusitaan ja julkisivuihin lisätään kolme uutta ikkunaa. Rakennusten julkisivujen väritys muuttuu lukuun ottamatta viljamakasiinia. Myös pihan järjestelyihin tehdään muutoksia, mm. autopaikoituksen osalta.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennetun ympäristön suojelun näkökulmasta suunnitelmat ovat hyväksyttävissä ja asemakaavan, neuvotteluissa sovitun sekä myönnetyn poikkeamisluvan mukaisia. Rakennusten julkisivujen, sisätilojen ja piha-alueiden olennaiset piirteet vaikuttavat säilyvän. Peruskorjauksessa on noudatettu kiitettävästi säästävän ja restauroivan korjaamisen menetelmiä. Valitut julkisivujen värisävyt ovat perinteisiä, rakennusten iälle ja rakennustyypeille ominaisia ja kertovat rakennusten välisestä arvohierarkiasta. Maakuntamuseo kiittää hankkeeseen osallistuneita tahoja hyvästä yhteistyöstä. 

Peruskorjaukseen liittyy maalämpöjärjestelmän rakentaminen, minkä johdosta piha-alueelle suunnitellaan maalämpökaivon poraamista tai lämmönkeruuputkiston asentamista. Raholan historiallinen asuinpaikka on rajattu aiemmissa tutkimuksissa alustavasti ja koetutkittu vain osittain, eikä sen kaikkien osien maanalaista säilyneisyyttä tunneta. Koska historiallisiin asuinpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia rakenteita ja kerrostumia, Pirkanmaan maakuntamuseolle tulee varata mahdollisuus tehdä virkatyönä kaivutöiden arkeologista valvontaa etukäteen sovittavissa kohdissa. Valvonnan tarkoituksena on saada lisätietoa arkeologisen kohteen säilyneisyydestä valvottavilla alueilla. Mikäli valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Rakennusten ympärille kaivettavat uudet salaojat eivät vaadi tässä tapauksessa kaivutyön valvontaa. 

Kaivutyön aloittamisesta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon kolme viikkoa aikaisemmin valvonnan ajankohdasta sopimiseksi. Mikäli muuna aikana kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta tai muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). 

Arkeologista valvontaa koskeva ehto tulee lisätä lupapäätökseen, joka pyydetään lähettämään tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.