Kartoitettu osa Frenckellin paperitehtaan teollisuuspihasta sijaitsee lehtilukusalina toimivan pannuhuonerakennuksen edustalla jatkuen rakennuksen ohi etelään. Vuoden 2010 tutkimusten perusteella Kirjastonpuiston tutkimusalueella sijaitsevasta jäännöksestä esitetään säilytettäväksi noin 350 m2. Tämän lisäksi tutkimusalueella todettiin kenttäkiveystä ja radan jäännöksiä n. 290 m2 alalla. Lisätietoja: Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto 9.9.2010 DIAR: 337/2010.

Kenttäkiveyksen ja radan pienialaisia ja rikkonaisia jäännöksiä todettiin kesällä 2010 tehdyissä arkeologisissa valvontatutkimuksissa myös muualla puiston alueella koekaivausalueen ulkopuolella. Kiveystä on oletettavasti ollut myös koekaivausalueella nyt todettua enemmän, mutta osa siitä on jo tuhoutunut alueen aikaisemmassa maankäytössä. Lisätietoa: Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto 9.9.2010 DIAR: 337/2010.

Frenckellin teollisuusalue laajeni 1870-luvulla, jolloin rakennettiin vanhan tehtaan eteläpuolella olevalle tontille lukuisia rakennuksia, mm. olkimassatehdas. Nykypäiviin rakennuskannasta on säilynyt vain lämpövoimalaan liittynyt kahdeksankulmainen korkea tiilipiippu. Alueen Kirkkokadun puoleiset osat kuuluivat aikaisemmin apteekkari Tennbergille, jonka pitkä asuinrakennuksen, tallin ja makasiinin käsittävä rakennus tunnettiin Temperinä. Tämä pitkä rakennus oli Puutarhakadun varrella, vastapäätä tehtaan konttoria.

Kesän 2010 tutkimusalue n. 30x50 metriä sijaitsi Frenckellin tehdasalueen lämpökeskuksen (1905/07) ja siihen liittyvän tiilipiipun (1876) länsipuolella. Alueen pintakerroksista löytyi teollisuusratapihan jäännös. Ratalinjat näkyivät lähinnä kiveämättöminä urina ja ratakiskojen jäänteinä.

K. Luoto:

Tampereen Kirjastonpuiston alueella kesäkuussa 2010 tehdyssä koetutkimuksessa tuli esiin kenttäkiveystä ja kapearaiteisen rautatien pistoraiteiden jäännöksiä, jotka liittyvät Frenckellin paperitehtaan (1783-1928) toimintaan. Radan avulla on kuljetettu puuta teollisuusalueella. Kiskot on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina ja ne ovat jääneet käytöstä 1920-luvun lopussa.

Tehdasalueen sisäiseen tavaraliikenteeseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie liittyy tehtaan uudistamiseen 1900-luvun alkupuolella. Alkuperäinen rakenne, joka yhdisti raaka-ainevaraston puuhiomon ja paperitehtaan, antaa hyvän kuvan tehdasalueen yksiköiden toiminnallisuudesta 1900-luvun vaihteessa.

Pihakiveys liittyy Frenckelin paperitehtaan toimintaan 1900-luvun alussa. Pihakiveys ja kapearaiteisen radan ratalinjat olivat käytössä vielä 1920-luvulla, jolloin aluetta käytettiin puuhiomon massapuun varastoalueena. Keskusta-alueen käyttöä varastoalueena paheksui mm. kaupunki, joka oli rakennuttanut uuden kirjastotalon (1925) varastoalueen eteläpuolelle. Rata liittyy tehtaan sisäiseen tavarankuljetukseen, muuten raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetus tapahtui kuorma-autoilla. Lämpökeskuksen länsipuolella oleva alue toimi myös puuhiomon massapuun varastoalueena. Frenckelin tehtaan toiminta päättyi 1928 ja seuraavana vuonna tehdasalue siirtyi kaupungin omistukseen.

Paperitehtaan kokonaisuuden näkökulmasta tehtaan rakennuskantaa on purettu merkittävästi vuoden 1929 jälkeen. Purkaminen on kohdistunut erityisesti nykyisen tehdasalueen etelä- ja länsipuolelle. Nämä vanhan tehtaan ja kaupungin väliset alueet ovat muutettu puistoiksi ja parkkipaikoiksi. Tämän runsaasti tehtaan teollisuus ja asuinrakentamista käsittäneen vyöhykkeen teollisuusperinnöstä on säilynyt vain tiilinen piippu ja lämpökeskus.

Noin sata vuotta vanha kenttäkiveys ja raiteet ovat merkittäviä suhteessa alueen teollisuushistoriaan, joista on säilynyt vain vähän arkeologisoituneita jäännöksiä. Raiteiden jäännökset kertovat tehdasalueen toiminnallisuudesta ja ovat siksi informatiivisia.

Tontin maankäytön historiaa kartanokaudelta vuoteen 2010

Katso tarkemmin koekaivauskertomus Kalle Luoto 2010 (liite 1: Jari Heiskanen 2010)

ennen vuotta 1779

- kartanon rantapeltoja: alueella on Tammerkoskeen rajoittuvia rantapeltoja.

- Tammerkosken maakirjakylästä muodostetun kartanon pihapiirin pohjoisraja jää alueen eteläpuolelle.

1779- (ranta-alue)

- Tampereen kaupunki perustetaan.

- Kaivausalue sijaitsee kaupungin ensimmäisen asemakaavan ulkopuolelle jäävällä ranta-alueella, joka oli tarkoitettu vesitehtaille.

- vuoden 2010 tutkimusalueen länsipuolella on välittömästi ensimmäisen asemakaavan tontti nro: 2.

1802- (kasvimaa, kasvihuone)

- Tonttia nro:2 laajennetaan tontin omistaneen apteekkari anomuksesta ulottumaan Tammerkoskeen saakka.

- Tutkimusalue on osa apteekkarin kasvimaata, johon rakennetaan lämmitettävä kasvihuone 1800-luvun puolivälissä.

1830-luku.

- Rakennukset keskittyvät Kirkkokadun varteen.

- Tontti ja tutkimusalue on ruutukaavamaista puutarhaa.

1873- (kasvimaa/teollisuus)

- Apteekkarin suuri tontti on jaettu pienempiin osiin. Puutarhakadun varrella oleva tonttialue on jaettu kolmeksi tontiksi, jotka ovat siirtyneet Frenckellin paperitehtaan omistukseen.

- Tontin eteläosa on liitetty kirkon yhteydessä olevaan puistoon. Tutkimusalueella pieniä muutoksia, kasvihuone muutetaan tehtaan verstaaksi.

1870-luku

- Frenckellin teollisuusalue laajenee etelään tontille nro 2. Rakentaminen keskittyy rantaan, ylemmäksi rakennetaan ainoastaan olkileikkaushuone. Teollisuusalueen tämän ajan lukuisista rakennuksista on säilynyt vain kahdeksankulmainen piippu.

- Tutkimusalueella ei ole ilmeisesti rakennuksia, ainoastaan vanhempi, kasvihuoneena toiminut rakennus sijaitsee tontin pohjoisosassa.

1880-luku

- alueen käytöstä ei ole tietoja. Yleisesti tehdasalueella ei tehdä merkittäviä laajennuksia

1890-luku

- tutkimusalueen reunalla oleva kasvihuone on muutettu ilmeisesti varastorakennukseksi.

v. n. 1900

- Tontilla on edelleen Tennbergin rakennuksia, joita käytetään Frenckellin työväen asuntoina.

n. 1904- (teollisuus/puuvarasto)

- Tutkimusalue tasataan ja osana laajempaa paperitehtaan uudistamista se muutetaan puuvarastoksi.

- Uuden lämpökeskuksen pihan muodostava alue kivetään ja sille rakennetaan kapearaiteinen rautatie puunkäsittelyä helpottamaan. Puuvarastolta johtavat raiteet mm. lämpökeskukseen, puuhiomoon ja edelleen paperitehtaaseen.

- Puuvaraston kivetyn pihan pistoraiteita rakennetaan lisää 1910 ja 1920-luvulla.

1900-luku

- Frenckelin tehtaan uudistukset alkavat. Tehdas saa kapearaiteisen rautatien palvelemaan sisäistä liikennettä. Rautatie yhdistää tehtaan eri tuotantolaitoksia.

1929- (varastoalue)

- Paperitehdas lopettaa toimintansa ja alue siirtyy kaupungille.

- Kivetty piha peitetään hiekalla ja tutkimusalueelle rakennetaan varastorakennus.

- Apteekkarin tontille rakennetut teollisuusrakennukset puretaan uutta pannuhuonetta ja piippua lukuun ottamatta. Tarkoituksena on purkaa koko paperitehtaan tehdasalue ja rakentaa tilalle julkisia rakennuksia ja puistoja.

1939- (varastoalue)

- Sodat ja niitä seurannut pula-aika estää suunnitelmien toteutumisen.

- Tutkimusalue on lähinnä varastokäytössä.

1950/1960- (puistoalue)

- Paperitehtaan purkamisesta luovutaan ja tiloihin sijoitetaan mm. kaupungin virastoja.

- Tutkimusalueen varastorakennus puretaan ja alue tasataan puistoalueeksi, joka on osa Kirjastonpuistoa.

- Pannuhuone muutetaan myöhemmin kirjaston lukusaliksi ja sen seinustalle rakennetaan kevytrakenteinen esiintymislava.

2010 (puiston uudistustyöt)

- Kirjastonpuiston Puutarhakadun varrella olevien osien uudistaminen alkaa, tutkimusalueelle on suunniteltu uusi esiintymislava.

- Rakennustöissä tulee vastaan apteekkarin pihapiirin rakennusten pohjarakenteita, kivetty piha ratoineen ja rannassa teollisuusrakenteiden jäänteitä.

- Tutkimusalueella niistä sijaitsevat kivetty piha ja ratojen jäänteet.

***

Teoksessa "Sadan vuoden urakka, Tampereen talojen rakentajat 1902 - 2002" mainitaan, että Tampereella 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa katujen kiveyksiä teki kaksi työkuntaa. Toista työkuntaa johti venäläinen Grigorij Ivanoff ja toista suomalainen Aapo Lindroos. Ivanoff ryhtyi vuoden 1895 vaiheilla urakoimaan kiveyksiä ja hänen poikansa jatkoi firmaa vuoteen 1918 asti (Helen 2003:26).

Kiveykseen tulee suhtautua osana teollisuushistoriallista kiinteää muinaisjäännöstä.

Frenckellin alue muodostaa sekä muinaisjäännöksenä että rakennushistoriallisena kohteena merkittävän teollisuushistoriallisen kokonaisuuden.