Koukkarinkadun paikalla on alkujaan kulkenut vain kapea polku, joka on syntynyt 1900-luvun alussa, kun paikalle on rakennettu ensimmäiset talot. Kadun nykyinen ilme on peräisin 1980-90-lukujen taitteesta, jolloin katu virallisesti muodostettiin, levennettiin ja asfaltoitiin. Vanhin alueen rakennuksista on Pispalan valtatien reunaan 1891 valmistunut VPK:n talo (nykyinen Teatteri Mukamas). Pääosa kadunvarren vanhemmasta rakennuskannasta on rakennettu alueen eteläpuolella valtatien varressa sijainneen Pispalan rukoushuoneen ympäristöön 1910-20-luvuilla. Alueen vanha rakennuskanta on vaihtelevaa ja monimuotoista sekä pääosin suhteellisen hyvin säilynyttä. Joukossa on useita pieniä asuntoja käsittäneitä entisiä vuokrataloja, mutta myös muutamia pieniä huoneen ja keittiön mökkejä sekä yksi 1950-luvun omakotitalo. Alueella on sosiaalihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa, sillä rakennukset kertovat 1900-luvun alun rakentamisen aja asumisen tavasta. Koukkarinkatu 7:llä on lisäksi henkilö- ja aatehistoriallista arvoa toimittuaan Pispalan punakaartin päällikön Aatto Koivusen kotitalona. Kadunvarsi on uudistunut melko voimakkaasti 1990-2000-luvuilla, jolloin useita vanhoja rakennuksia on purettu ja korvattu kookkailla omakoti-, rivi- ja paritaloilla.

Rakennuksia tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, myös tiet, muurit ja pihojen rakenteet olisi huomioitava. Katulinjaa tai kulkureittejä ei tulisi muuttaa. Katuliittymien ja pihojen pinnoitteena tulisi suosia nurmea ja hiekkaa ja välttää laajoja betonikivilaatoituksia tai asfaltointia. Uudisrakentaminen on mahdollista vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Tarkennus 2012:

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.

Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.

Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.

Muurien, portaiden ja muiden pihojen rakenteiden säilyminen perinteisenä.

Paikoin kaupunkimaisen, rakennuksin rajatun kapean katutilan säilyminen.

Kapean katulinjan ja muiden kulkureittien säilyminen.

Katunäkymän säilyminen.

Uudisrakentamisen toteuttaminen lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM, Anu Eerikäinen, 2001.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; alueen kiinteistön omistajien hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Alueen kiinteistön omistajat ja asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt.

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan rakennusinventointi 2009.