rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennus 001 on todennäköisesti 1930-luvun alusta ja piharakennuksen 002 vanhin osa hieman vanhempi. Yksittäispientalotyyppinen, aiemmin useita asuntoja käsittänyt asuinrakennus on muutettu yhden perheen taloksi. Peruskorjauksesta ja piharakennuksen laajentamisesta huolimatta rakennuksissa on säilynyt alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja (mm. asuinrakennuksen saumapeltikatto, pyöröikkunat). Kasvillisuus ja pihan pinnat ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Koukkarinkadun ja Keksikujan kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja melko kookkaalla katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella (001) on maisemallinen merkitys molempien katujen katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A2).

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun ja Keksikujan kulmassa. Tontti viettää loivasti Koukkarinkadulta lounaaseen ja sillä sijaitsee ilmeisesti 1930-luvun alussa rakennettu alkujaan usean perheen asuinrakennus ja piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Asuinrakennus on

suurehko mansardikattoinen hirsitalo, joka on peräisin todennäköisesti 1930-luvun alusta, sillä vuoden 1930 tonttikartassa paikalla on pieni kapearunkoinen rakennus. Talosta on remontin yhteydessä löytynyt vuoden 1927 sanomalehtiä. Piharakennus saattaa vanhimmalta osaltaan olla asuinrakennusta vanhempi, mutta laajennuksesta ja muutoksista johtuen rakennuksen tarkempi ajoittaminen on vaikeaa. Asuinrakennus on toiminut ainakin osittain vuokratalona. Siinä on ollut useita asuntoja ja sisäänkäyntejä. Nykyisten omistajien ostaessa kiinteistön 1970-luvun alussa asuntoja oli vielä neljä. Peruskorjauksessa 1970-luvulta alkaen asunnot on yhdistetty.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uusia että vanhoja rakennuksia. Pohjois- ja länsipuolella on 1989 valmistuneita taloyhtiömuotoisia paritaloja, etelä- ja itäpuolella 1900-luvun alkupuolen rakennuskantaa.

Tonttia rajaavat vaihtelevasti sireenipensaat ja erilaiset lauta-aidat. Nurmipintaisella pihalla kasvaa muutamia vanhoja omenapuita ja suuri koivu. Pihan kasvillisuus ja pinnat ovat pääosin perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen sekä pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen ja pihan aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 6.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 22.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja