rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin seurantalorakennus on rakennettu 1892. Itäpäädyssä oli tilat Pispalan VPK:lle. Länsiosa oli aluksi kattamaton, vuodesta 1898 katettu tanssilava ja vuokrattava juhlatila. Alkuperäiset uusrenessanssin tyylipiirteet ovat pääosin kadonneet, mutta rakennuksessa on säilynyt joitain varhaisimpia rakennusosia, kuten palokalustovaraston ovet ja pohjoissivun ikkunat. Nykyasu on pääosin peräisin seurantalon 1940-luvun laajennuksen ajalta. Rakennus on eri käyttötarkoitusten ja rakennusvaiheidensa vuoksi mielenkiintoinen ja kerroksellinen kokonaisuus.

Historiallinen arvo – Aatehistoria: Vapaaehtoistoimintaan perustunut Pispalan VPK toimi rakennuksessa 1892-1956. Kansalaissodan aikana rakennus toimi Pispalan punakaartin päämajana. Valkoisten kerrotaan teloittaneen kiinnijääneitä punavankeja rakennuksen itäpuolella sijainnutta aitaa vasten. Myös Suojeluskunta kokoontui talossa.

Pihapiiri rakennuksineen toiminut 1890-luvulta lähtien seurantalona, jonne on kokoonnuttu juhlimaan, viettämään vapaa-aikaa, tapaamaan muita ihmisiä ja tanssimaan. 1980-luvulta alkaen talossa on toiminut nukketeatteri Mukamas.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Koukkarinkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti kookkaalla seurantalorakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A2).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Koukkarinkadun kulmauksessa, valtatieltä loivasti pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1890-luvun alussa valmistunut entinen Pispalan VPK:n talo.

Kohde muodostuu entisestä VPK:n talosta pihoineen. Pispalan VPK on perustettu vuonna 1888. Alkuun kalustosuojana toimi nykyistä VPK:n taloa vastapäätä sijainnut Pispan talon talli. Oman tontin Pispalan torin laitaan VPK sai alueen talojen luovuttaessa viljelysmaata yhteismaaksi. Myös rakentaminen toteutettiin yhteistyöllä. Rakennuksen hirret vietiin sahalle ja jokaisen talon tuli antaa hevonen ja mies tukkien kuljettamiseen. Myöhemmin talot velvoitettiin kukin hankkimaan kahdeksan tynnyriä sammalia eristystä varten. Omat tilat VPK kalustolle valmistuivat tontin itäpäähän keväällä 1892. Rakennuksen jatkeena oli avoveranta tanssilavana, joka katettiin vuonna 1898 ja saatiin näin myös juhlasalikäyttöön. Seuraintalon vuokraamisesta ja tanssien pitämisestä saaduilla tuloilla katettiin VPK:n toiminta. Varojen kattuessa tiloja ja varusteita parannettiin, hankittiin mm. palokello ja rakennettiin letkujen kuivaustorni. Seurantaloa laajennettiin eteläsivultaan 1930-40-luvuilla.

VPK:n talolla on ollut monenlaista toimintaa. Kansalasisodan aikana palokunnantalo toimi Pispalan punakaartin päämajana ja myöhemmin suojeluskunnan tiloina. Pihaa ympäröinyttä lauta-aitaa vasten kerrotaan keväällä 1918 teloitetun punavankeja. Pispalan työväenteatterin johtaja Vaarna esitti vuodesta 1928 alkaen salissa elokuvia neljänä iltana viikossa ja 1930-luvulla palokunnan pihalla esiintyi sirkus. Talvi- ja jatkosotien aikana talossa majoitettiin tilapäisesti karjalaista siirtoväkeä.

Pispalan VPK lopetti toimintansa vuonna 1956, jolloin kiinteistö siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen. Rakennuksessa oli nuoriso- ja kulttuurilautakunnan erilaista toimintaa, mutta huonokuntoisina ja puuttellisesti varustettuina tilat palvelivat toimijoita melko huonosti. Talosta puuttui mm. sähkölämmitys. Vuodesta 1983 alkaen talossa on toiminut myös vuonna 1979 perustettu tamperelainen nukketeatteri Mukamas johtajanaan Mansi Stycz. Kokonaan teatteri valtasi talon 1989. Seuraintalon sali on muuttunut nukketeatterin katsomoksi, johon mahtuu kerrallaan 60 - 80 katsojaa. Esityskertoja vuodessa on noin 250 ja katsojia noin 30 000. Talossa on tehty peruskorjaus ja muutostöitä 1980-luvulta alkaen.

Kohteen lähiympäristö on muuttunut voimakkaasti 1900-luvun aikana. Vanhat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennukset on yhtä pohjoispuolella säilynyttä rakennusta lukuun ottamatta purettu. Etelä puolella sijainneet Pispan Ja Provastin talot on purettu ja korvattu 1990-luvulla kookkailla usean asunnon asuinrakennuksilla. Länsipuolella on ollut asuinrakennuksia sekä Pispalan rukoushuone, joka paloi 1968. Tyhjä tontti toimii teatterin parkkipaikkana. Itäpuolella on rakentamaton tontti, jossa on toiminut Pispalan tori.

Tonttia rajaa Pispalan valtatien puolelta korkea betonikivimuuri, jonka päällä on umpinainen kestopuuaita. Aidan ja muurin harjat on katettu punaisella pellillä. Aita on materiaaliensa ja masiivisuutensa vuoksi ympäristöönsä sopimaton. Pihassa kasvaa vaahteroita, ruusuja, angervoja, erilaisia koristepensaita sekä muutamia kukkaistutuksia. Etupiha on pääosin tasattua sorakenttää. Piha on uudistunut sekä pinnoltaan että kasvillisuudeltaan.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Rakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennus- ja laajennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rakennuksen entisten VPK:n kalustotilojen säilyminen hahmotettavissa (itäpäädyn aukotus ja sisäänkäynnit).

Pihapiirin ja rakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Lisäksi: Pihan 1900-luvun alkupuolelle tyypillisen ilmeen ja kasvillisuuden palauttaminen teatterikäytön sallimissa rajoissa on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 40.

- Helenius, Kyllikki, Pispala. Tampereen pääkaupunki. 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Punainen Pispala, http://pispala.fi/historia/punainenpispala/

- Teatteri Mukamaksen intenetsivut: http://www.teatterimukamas.com

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Teatteri Mukamaksen johtaja Mansi Stycz