rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan kasvillisuudessa ja pinnoissa on tontin itäosassa yhä nähtävissä joitain 1900-luvun alkupuolen piirteitä, mm. sireenimaja.

Tontin 1900-luvun alkupuolella rakennetut, mutta voimakkaasti peruskorjatut kaksi usean asunnon asuinrakennusta (001 pienkerrostalo ja 002 kaupunkipuutalo) edustavat alueelle tyypillistä vuokratalorakentamista. Alueella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa on säilynyt.

Aivan Koukkarinkadun varressa katulinjassa sijaitsevilla kookkailla asuinrakennuksilla on maisemallista merkitystä katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A2).

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varressa, kadun pohjoispuolella, lähes tasamaa tontilla. Tontilla sijaitsevat 1911 sekä mahdollisesti 1930-luvulla rakennetut kookkaat usean perheen asuintalot.

Kohde muodostuu kahdesta useita asuntoja käsittävästä asuinrakennuksesta pihoineen. Vihreäksi maalattu pienempi asuinrakennus on asunnonmyynti-ilmoituksen mukaan rakennettu 1911, mitä tukee myös rakennuksen muoto ja rakennusmateriaalit (kivijalka on kivipaasista, joiden välit on muurattu tiilestä). Suurempi keltaiseksi maalattu kaksikerroksinen asuinrakennus on muotonsa perusteella mahdollisesti rakennettu 1930-luvulta. Rakennuksen paikalla vuoden 1930 tonttikartassa on selvästi pienempi asuinrakennus, joka on todennäköisesti purettu, palanut tai jäänyt laajennusosien sisään. Nykyisen kokoinen ja muotoinen rakennus tontilla näkyy vuoden 1946 ilmakuvassa. Rakennukset muistuttavat Pispalassa tyypillisiä 1900-luvun alkupuolen vuokrataloja, joissa on ollut paljon pieniä huoneen ja keittiön tai hellahuoneen asuntoja. Nykyisin rakennukset muodostavat asunto-osakeyhtiön, jossa on sekä omistus että vuokra-asuntoja yhteensä 13. Pihalla, tontin koilliskulmassa on sijainnut melko suurikokoinen L-muotoinen piharakennus. Piharakennus on purettu vuoden 1966 jälkeen. Sen kivijalasta on jäänteitä tontilla.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uudisrakennuksia että vanhoja taloja. Koillis- ja kaakkoispuolella on 1990-2000-luvun usean asunnon asuinrakennukset autotalleineen. Eteläpuolella on 1950-luvun puolitoistakerroksinen omakotitalo. Muut ympäröivät rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta ja tyypiltään vaihtelevia.

Tonttia rajaa länsipuolelta pensasaita ja idästä osittain matala valkoiseksi maalattu lauta-aita. Piha on pääosin tasattua sorapintaista parkkialuetta. Tontti rajautuu pohjoisessa rautatiealueeseen ja sen itäpuolitse on kulkenut tie radan takana sijaitseville taloille. Pihamaalla kasvaa muutamia koivuja, suuri tuija sekä jasmike- ja sireenipensaita. Pihan perinteinen ilme on pääosin kadonnut.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa.

Tiilestä muuratun itäpäädyn keskuslämmityspiipun säilyminen rakennuksessa 001.

Asuinrakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennusten rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Asunnonmyynti-ilmoitus, www.oikotie.fi (luettu 15.5.2009).

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön asukkaat