rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin asuinrakennus 001 on rakennettu 1920-luvun lopussa ja piharakennus 002 todennäköisesti 1930-luvulla. Ne on peruskorjattu melko voimakkaasti ja asuinrakennusta laajennettu, mistä johtuen osa niiden ominaispiirteistä on kadonnut. Rakennusten perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Kasvillisuudessa ja pihan pinnoissa näkyy sekoitus perinteisiä ja moderneja piirteitä.

Pihapiirin asuinrakennus on tyypiltään harvinaistunut yhden perheen pikkutalo. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, perheen asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Koukkarinkadun varressa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallista merkitystä katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A2).

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varressa, kadun kulmausta muistuttavassa paikassa, sillä kohteen itäpuolitse on aiemmin ollut tieyhteys Pispalan valtatielle. Tasamaatontilla sijaitsee 1920-luvulla rakennetut asuin- ja piharakennus sekä uusi piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksista pihoineen. Tontti on erotettu aikoinaan länsipuolisesta Nikkilän talosta. Asuinrakennus on rakennettu tontille ensin, 1920-luvun lopussa. Vuoden 1930 tontiikartassa se näkyy jo nykyisellä paikallaan. Naapuritontin piharakennusta vasten rakennettu liiteri- ja ulkohuonerakennus on todennäköisesti 1930-luvulta. Tontin pohjoiskulmassa on ollut 1960-luvulla rakennettu autotalli, joka on 2000-luvulla korvattu uudella pihavarastolla ja siihen liittyvällä valokatteella katetulla oleskelualueella. Asuin- ja piharakennukset on peruskorjattu 1980-luvun lopulta alkaen, miltä ajalta on peräisin myös asuinrakennuksen onnistunut laajennus.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alkupuolen eri tyyppistä rakennuskantaa, lisäksi itäpuolella on 1950-luvun puolitoistakerroksinen omakotitalo.

Tonttia rajaa pohjoisesta ja idästä ja etelästä pensasaita ja lännestä umpinainen lauta-aita. Koukkarinkadulta pihaan käydään pienestä puuportista. Polut ovat hiekka- ja liuskekivi ja betonikivipintaisia. Piha on tasainen nurmipiha, jolla kasvaa muutamia suurikokoisia koivuja, sireeniä ja perennaistutuksia. Pihan ilme on kiveyksistä ja katetusta oleskelualueesta johtuen pääosin moderni.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 001 harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 7.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 25.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.