212309

Tampere

Mj-alueen likimääräinen rajaus 5 m:n tarkkuudella (ääripisteet).

0

Kiinteänä muinaisjäännöksenä rauhoitetun alueen laajuus on n. 240 m (WNW-ESE) x 20-30 m. Rajauksen perusteena historiallinen kartta-analyysi (asemoinnin virhemarginaali +/- 10 m), maaston topografia ja nykyisen maankäytön laatu.

0

Kohde sijaitsee Ala-Pispalan kaupunginosassa, 0,2 km Pispalan kirkosta W, Näsijärven ja Pyhäjärven välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla, harjun loivalla lounaisrinteellä, 0,2 km SW Näsijärven rannasta, WNW-ESE-suuntaisen Pispalan valtatien varrella.

Markkinat siirtyivät Pispalaan vuonna 1750 Harjun markkinoilla edellisenä vuonna tapahtuneen tulipalon takia. Markkinoiden siirryttyä Tampereelle v. 1779 Pispalan tori säilyi tavallisena myyntitorina aina talvisodan aikoihin saakka (Helenius 2001, 15, 72). Vuoden 1936 asemakaavakartan perusteella se on ollut huomattavasti pienempi, kuin vanha markkinapaikka, ja sijainnut Pispalan valtatien ja Tahmelan valtatien risteyksen kohdalla.

Daniel Hallin v. 1767-1770 tekemiin kylän- ja pitäjänkarttoihin paikalle on tien varrelle rajattu ja merkitty C-kirjaimella "Marknad Platsen". V. 1767 ja 1783/1784 kartoissa alueen keskiosaan on merkitty 4 pitkänomaista, tiensuuntaista, suorakaiteen muotoista aluetta, jotka Heikki Rantatuvan (2008) mukaan voidaan tulkita markkinakojuriveiksi (Hall 1767, 1770; Bergius 1783).

Markkinapaikka on osittain jäänyt Pispalan valtatien alle, tien N-puoleinen osa on säilynyt paremmin. Kiinteänä muinaisjäännöksenä rauhoitetulla alueella on nurmikkoa, pysäköinti- ja piha-aluetta.

1920-luvun valokuvassa Pispalan torin W-osassa, vanhan markkinapaikan itäosassa, paikalla, joka on nykyään bussipysäkin N-puolella olevan Markkinapuistikon W-osaa, näkyy lisäksi epämääräisiä maarakenteita (?), jotka ovat K. Heleniuksen mukaan Suuren Pohjansodan (? tai Suomen sodan?) aikaisen kolmitahkoisen patterin jäännöksiä (Helenius 2001, 75).

Vanhan markkinapaikan pohjoislaidalle on v. 1908 rakennettu Pispalan puukirkko, joka paloi v. 1968 (Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 263, kohde 232). Puistona olevalla kirkonpaikalla on muistomerkki.

Inventoinnin yhteydessä muinaisjäännösalueella, Pispalan valtatien N-puolella tehtiin kairauksia kahdella alueella: 1) nurmikolla mj-alueen itäosassa, bussipysäkin N-puolella, Pispalan valtatien ja Tahmelan valtatien risteyksestä NNW; 2) puistoalueella mj-alueen keskiosassa, kirkonpaikan SE-puolella, sorapintaisen P-alueen S-puolella (tontin nro 13 S-osa). Kulttuurikerroksena todettiin harmaa/ruskea hiekkamulta, jonka vahvuus vaihteli 20-50 cm välillä. Sen alla oli keltaista tai harmaata hiekkaa, paikoin hiesua. Toisen alueen kairauksissa mullasta löytyi lasin ja tiilen kappaleita n. 40 cm:n syvyydestä.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, osittain tuhoutunut markkinapaikka ja mahdollinen sotavarustuksen paikka. Kohteen tarkempi rajaus sekä mahdollisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia).

2 m karttaan merkitystä mj-rajasta.

Kohteet 1 (Pispalan kylänpaikka) ja 3 (Pöllipuisto, historiallinen tienjäännös).

Ei luetteloitavia löytöjä.