Raitiotiereitti on suunniteltu kulkemaan läpi Tampereen, pääosin olemassa olevia väyliä pitkin. Reitti halkoo kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä erityisesti Pispalan, keskustan, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ja Kalevan alueilla. Ko. alueiden osalta tulee erityistä huomiota kiinnittää seuraaviin seikkoihin. Pispalan – Santalahden alueella rantaväylävaihtoehto merkitsee ratavarren yhden viimeisen 1800-luvulle palautuvan ja alueen historialliseen asutukseen liittyvän pihapiirin tuhoutumista ja myös harjumaisemaan merkittävästi vaikuttavia pengerryksiä. Lisäksi on otettava huomioon arkeologinen selvitystarve, josta tarkemmin alempana. Maakuntamuseo ei puolla Paasikivientien linjaa raitiotien linjausvaihtoehdoista.

Raitiotien sijoittaminen Hämeenkadulle ei lähtökohtaisesti aiheuta uhkaa valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvoille, kunhan huolehditaan, että kaikki varusteet ja laitteet, väylien pinnat ja rakenteet sovitetaan kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja huolehditaan niiden korkeasta laadusta. Maakuntamuseo ottaa erikseen vielä tarkemmin kantaa Hämeenkadun itäpään yleissuunnitelmaan. Hämeenkadun, Pirkankadun ja Pispalan valtatien alueella on otettava lisäksi huomioon, että niiden linjaukset noudattavat suureksi osaksi historiallisesti merkittävää tielinjaa, joka on kulkenut Hämeenlinnasta Tammerkosken kautta Turkuun ja Pohjanmaalle. Mikäli hankkeen toteutusvaiheessa tavataan vanhaan tielinjaan mahdollisesti liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai löytöjä, tulee työt muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi museoviranomaisille (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Itsenäisyydenkadun varressa esitetään mahdollisia muutoksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Attilan entisen kenkätehtaan rakennuksen tukimuuriin ja/tai sokkeliin. Muutos tulee suunnitella huolellisesti eikä rakennuksen arkkitehtonisia arvoja saa vaarantaa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvan Kalevan alueen keskeisimpiin kaupunkikuvallisiin arvoihin kuuluvat Sammonkatu ja Teiskontie. Näiden katujen puistokatumainen yleisilme ja alueelle ominaiset sivukatujärjestelyt tulee säilyttää. Kalevan Abc:n ja As. Oy Koskentien kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, 1940- ja 1950-luvuilla rakennettujen kerrostalojen muodostaman kokonaisuuden väliin Litukanojankadulle sijoitettu raitiotie tulee erittäin ahtaaseen paikkaan. Jatkosuunnittelussa tulee erityisesti huolehtia siitä, että As. Oy Koskentien rakennuksia tai pihapiirin kaupunkikuvallisia arvoja ei vaaranneta. Litukan siirtolapuutarhan kerhotalon ja Abc Kalevan väliin jää kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen paljaslakinen Variskallio. Suunnitelman mukaan raitiotie halkaisee ko. alueen, mitä voidaan pitää riskinä lähiympäristön arvoille ja kaupunkikuvalle. Alue tulee suunnitella erityisen huolellisesti ottaen huomioon myös koillisreunalle jäävä em. siirtolapuutarhan kerhotalo. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan alueella raitiotie halkaisee kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan viheralueen sairaalan pääsisäänkäynnin etualalla. Raitiotie tulee sijoittaa siten, että ko. viheralue säilyy mahdollisimman laajasti ehyenä kokonaisuutena.

Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa lisäksi seuraavaa. Kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kohteiden huomioonottaminen hankkeessa edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti aiemmin inventoimattomilla, pääosin rakentamattomilla alueilla. Inventointitarve koskee paaluvälejä 0-400, 4900-5300, 45200-45500, 45600-46100, 80400-80600 sekä Hervannan varikkoaluetta. Inventointiraportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle, joka ottaa sen perusteella kantaa suunnitelman ko. osiin tarkemmin.

Suunnitelmaan liittyvät toimenpiteet paaluvälillä 81900-82150 kohdistuvat kiinteän muinaisjäännöksen reuna-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Kyseessä on 1700-luvun markkinapaikka (muinaisjäännösrekisterin kohde Pispalan tori, mj.tunnus 1000014084), jonka alustava rajaus on merkitty liitekarttaan sinisellä. Tämän vuoksi hankkeen toteuttaminen ko. paaluvälillä edellyttää arkeologisia tutkimustoimenpiteitä – koekaivauksia ja/tai valvontaa sekä mahdollisia jatkotutkimuksia (pelastuskaivauksia). Tutkimusten laadusta ja laajuudesta tulee neuvotella tarkemmin maakuntamuseon kanssa MML 13 §:n mukaisesti.

Idempänä, paaluvälillä 82350-82400 on huomioitava toinen kiinteä muinaisjäännös, Pispalan tukkitie 1 (mj.tunnus 1000014088), joka sijaitsee tien eteläpuolella. Lisäksi paaluvälillä 8400-8550 suunnitelmaan liittyvät toimenpiteet kohdistuvat Pyynikin kirkkopuiston välittömään läheisyyteen. Kyseessä on 1700-1800-luvuille ajoittuva hautausmaa, joka käytöstä poistuneena on myös tulkittava kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Paaluvälillä 43100-43200 suunnitelman toimenpiteet (harjunrinteen muokkaaminen ja leikkaus) koskevat Kalevankankaan (mj.tunnus 1000020982) historiallista taistelupaikkaa, jota myös koskee muinaismuistolain rauhoitus. Kaikkien em. kiinteiden muinaisjäännösten huomioimisesta hankkeessa tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa hyvissä ajoin. Tarkemmat suunnitelmat näistä kohdista on lisäksi lähetettävä maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Kaikista arkeologisista tutkimuskustannuksista vastaa työhankkeen toteuttaja MML 15 §:n mukaisesti. Tutkimuksissa tulee noudattaa Arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2014), Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) sekä inventointiohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta (tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872, s-posti: vadim.adel@tampere.fi).