Sastatamalan kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa laajan Sastamalan pitäjän kirkoksi. Pappila sijainnut ilmeisesti nykyisellä paikalla jo 1500-luvulla. Jonas Strengin tekemässä maakirjakartassa (1640-l) pappila on merkitty nykyiselle paikalle. Mahdollisesti kirkko on aikanaan perustettu saareen, joka maankohoamisen seurauksena on muuttunut niemeksi. Tähän voisi viitata 1640-luvun kartta, jossa harjanteiden välinen notkelma on vielä niittyä. Kirkkoa ympäröivä peltomaisema on myös hyvin nähtävissä jo 1640-luvun maakirjakartassa.

Karkun pappilan maat käsittävät alueen Rautaveden ranta-alueella, joka on pääosin peltoa. Lisäksi on lähes Rautaveden rannasta alkava kapea alue, joka pääosin on metsäistä takamaata. Kaistale ulottuu aina Mouhijärven rajalle. Heinoontien varressa on Pappilan mailla runsaasti asutusta. Rannassa on peltojen lisäksi kaksi metsäistä harjannetta, Kankaanmäki ja kirkon alue, jolla ovat ovat vierekkäin Sastamalan kirkko, vanha pappila ja Kirkkoniemi -niminen tila. Uudempaa asutusta edustavat kolme siirtolaistilaa, jotka perustettiin pappilan rantamaille sotien jälkeen.

Maakirjakartat 1640-l, isojakokartta, Kuninkaan kartasto 1776-1805, pitäjänkartta 1920- ja 1950-luku.

Vammala. Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.