rakennusperinteinen

kirkkohistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Entiset Pappilan tilakeskuksen rakennukset: pappilan työnjohtajan entinen asuinrakennus, riviaitta, liiteri, navetta ja vilja-aitta on rakennettu 1800-luvulla. Kirkolle vievän tien varteen sijoittuvat rakennukset ovat ulkoisesti hyvin säilyneet. Ne muodostavat näyttävän kokonaisuuden yhdessä pappilan vanhan päärakennuksen ja Sastamalan kirkon kanssa.

Karkun vanhan pappilan tilakeskuksen rakennukset ovat 1800-luvulta. Sastamalan kirkon ja pappilan viereen sijoittuvassa pihapiirissä ovat asuinrakennus, riviaitta, liiteri, navetta ja vilja-aitta.

Rakennukset ovat rakennettu suurista kivistä tehdyille kivijaloille. Rakennuksissa on hyvin tehty hirsirunko. Väritys on punainen, listat valkoisella. Osa rakennuksista on maalattu punamullalla.

Pihapiirin ulkopuolella on kuivuri/konehalli vuodelta 1973

Eteläpuolella olevan pellon laidassa on kahdesta vanhasta hirsikehikosta rakennettu konesuoja vuodelta 1990.

Pihapiirin laidoilla ovat myös Hovimäki -nimisen TV-sarjan rakennuksia. Kirkon vieressä on kivijalla oleva hirsirakennus, joka esitti sarjassa kauppaa. Kirkon aidassa oli porttirakennus, joka on nostettu navetan nurkalle. Riviaitan itäpäätyyn on rakennettu aidattu kuisti puukatolla. Rakenteet ovat paikalla toistaseksi.

Asuinrakennuksessa on lyhytnurkkainen hirsirunko, lohenpyrstöliitoksin. Viimeinen vuoraus, keilapontattu vaakalaudoitus on vuodelta 1978 Se vastaa vanhaa vuorausta. Seinän yläosa ja päätykolmiot ovat peiterimaa. Rakennus on maalattu punamullalla. Vuoden 1978 korjauksessa kuisti muutettiin tien puolelta rakennuksen eteläpuolelle. Vanhassa kuistissa oli vuosiluku 1864. Kellariin rakennettin lämpökeskus ja apukeittiö. Samoin ikkunat vaihdettiin kapearimaisiin 6-ruutuisiin ikkunoihin. Satulakatto on katettu betonitiilellä.

Pitkässä riviaitassa on kivijalka. Runko on tehty pystyhirsitekniikalla. Eteläpuoli on suojattu Ovet ovat vaakapaneloidut ja keltaiseksi maalatut. Rakennuksen itäpäädyssä on nuorempi laudasta rakennettu liiteri. Itäpäähän rakennettiin myös 1990-luvun lopulla kuisti Hovimäki -sarjaa varten. Kuistissa on ristikkokaide ja lautakatto.

Navetta on rakennettu kivijalalle. Pitkänurkkainen, vuoraamaton hirsirakennus on punaiseksi maalattu. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Pieniruutuiset ikkunat ovat vaihdettu 1-ruutuisiin. Katolla on aikaisemmin ollut kolmion muotoiset ikkuna-aukot. Myös silta on ollut aikaisemmin itäpuolella. Rakennuksen sisäosat ovat myös uudistetut. Länsipuolella on matala AIV-torni, joka on rakennettu 1960-luvulla.

Vilja-aittassa on kivijalka ja lyhytnurkkainen vuoraamaton hirsirunko. Nurkat ovat suojattu valkoiseksi maalatuin laudoin. Oviaukkoa on suurennettu kun aittaa käytettiin viljankuivurina. Nykyisin rakennus toimii kahvilana ja siihen on palautettu vanha vaakapaneelista teht ovi. Lisäksi on oven ylänurkkiin on lisätty ikkunat. Rakennuksen päätykolmiossa on lunetti-ikkuna koristeena. Kate on betonitiiltä.

Nykyinen pappilan päärakennus rakennettiin vuosina 1837-38. Tilan muut rakennukset ovat rakennettu tien eteläpuolelle 1800-luvun aikana.

Pappilan maanviljelystä vastasi työnjohtaja, joka asui tien varressa olleessa asuinrakennuksessa. Työnjohtaja oli pappilana vuokralainen ja maksoi vuokran hoitamalla tilaa ja toimittamalla pappilaan mm. elintarpeet, halot ja muut tarvittavat asiat. Asuinrakennusta vastapäätä oli aikaisemmin tallirakennus, joka purettiin 1940-luvulla.

Vuonna 1940 valtio osti siirtoväen pika-asutuslain nojalla suuren osan kirkkoherranpuustellin tiluksista. Näille muodostettiin Karila ja Siirilä. Lunastamatta jätettiin Pappila ja siihen kuuluva tontti- puutarha- ja perunamaa. Samassa yhteydessä pappilan tilakeskuksesta muodostettiin vuokraaja Paavo Ollilalle tila.

Nykyinen suku on hallinnoinut tilaa vuodesta 1927. Aluksi vuokralaisena ja vuodesta 1945 alkaen omistajana. Ensimmäinen isäntä oli Paavo Ollila vuosina 1927-1964. Hän oli lähtöisin Karimäen Ollilasta. Hänen jälkeen tilanpitoa jatkoi Eino Ollila aina vuoteen 1993, jonka jälkeen nykyinen isäntä aloitti. Tilan pellot ovat viljeltyjä. Eläimistä luovuttiin vuonna 2002.

Tilakeskus sijaitsee Pappilan päärakennuksen lounaispuolella. Pappilaa ja tilan rakennuksia erottaa tie. Pappila ja välittömästi naapurissa oleva Sastamalan kirkko sijaitsevat järven rannassa olevalla kallioisella harjanteella. Pappilan tilakeskus on harjanteen etelärinteessä. Tilan eteläpuolella aukeaa pieni peltoaukea, jonka takana on kankaanmäki. Pellolla on pappilaan kuulunut riihi. Pihapiirissä on omenapuita, marjapensaita ja koristekasveja. Lisäksi on lyhyt kuusiaita.

Pihapiirin säilymiseen kokonaisuutena tulisi kiinnittää erityistä huomiota, varsinkin näkymä lounaaseen muodostaa rakennusperinteisesti mielenkiintoisen ja havainnollisen kokonaisuuden. Uudisrakentaminen ei ole suotavaa. Päärakennusta koskevissa muutostöissä tulisi pyrkiä entistämään myöhemmin tehtyjä muutoksia.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Adel Vadim, Vammala Sastamalan kirkon ympäristön kulttuurimaisemainventointi 1997, Tampereen museot, Maakunnallinen yksikkö.

haastattelu Mikko Ollila, heinäkuussa 2003