Pirkanmaan maakuntamuseo toteutti kesällä 2024 modernin rakennusperinnön teemainventoinnin pirkanmaalaisista 1960-luvun koulurakennuksista osana alueellisen vastuumuseon kulttuuriperintötiedon edistämistehtävää. Työ jatkaa vuonna 2020 aloitettua teemainventointien sarjaa, johon kuuluvat modernien terveyskeskusten (2020), seurakuntakeskusten (2021–2022) ja kirjastojen (2023) rakennusinventoinnit. Selvitys käsittelee Pirkanmaan yhä toiminnassa olevia 1960-luvun lukio- tai peruskoulurakennuksia, jotka on alun perin suunniteltu lukioiksi, kansa-, kansalais- tai keskikouluiksi.

Inventoinnin tarkoituksena on saada vertailukelpoinen kokonaiskuva 1960-luvun kouluarkkitehtuurista Pirkanmaalla. Kaavaprosessien yhteydessä ei ole mahdollisuutta tarkastella yksittäistä rakennustyyppiä yhtä laajamittaisesti vertaillen eri rakennusten piirteitä ja arvoja toisiinsa. Inventoinnin tarkoituksena on tunnistaa 1960-luvun koulujen arvokkaimmat kohteet maakunnassa samalla dokumentoiden kattavasti kaikki aikakauden kouluarkkitehtuurin edustajat. Mahdolliset suojeluratkaisut tehdään kaavaprosessien yhteydessä.

Inventointiraportti on jaettu kahteen osaan. Yleisosiossa käsitellään suomalaisen 1960-luvun kouluarkkitehtuurin piirteitä peilaten niitä Pirkanmaan kontekstiin. Liiteosa esittelee inventoidut koulukohteet kuntien mukaan aakkostetussa järjestyksessä inventointikortteina, joihin on koostettu perustiedot rakennuksesta taulukkomuodossa, lyhyt sanallinen kuvaus sekä valokuvia ulko- ja sisätiloista. Koulujen turvallisuusnäkökohtien huomioimiseksi koulujen pohjapiirustuksia ei ole sisällytetty raporttiin, vaikka ne ovat toimineet lähtöaineistona.

Menetelmät

Inventoinnin toteutti arkkitehti Verna Hahtola 28.3.–5.7.2024 välisenä aikana. Työn ohjausryhmään kuuluivat Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijat Miia Hinnerichsen, Miinu Mäkelä ja Anna-Leena Lehto.

Työ käynnistyi kuntien opetus- ja sivistysjohtajien tiedottamisella sekä kohdekäyntien sopimisella inventoitavien koulujen rehtorien kanssa. Inventointikäynnit toteutettiin koulujen kevätlukukaudella arkipäivinä. Kohdekäynneillä vältettiin henkilöiden kuvaamista; valokuvaus ajoitettiin oppitunneille, jotta aulat, käytävät ja välituntipihat olisivat mahdollisimman tyhjiä. Luokkahuoneita ei varsinaisesti inventoitu, mutta niitä käytiin katsomassa mahdollisuuksien mukaan. Koulujen rakennuslupapiirustuksia saatiin kunnilta joko sähköisessä muodossa tai niihin käytiin tutustumassa rakennusvalvonnoissa. Työssä on tutustuttu kouluarkkitehtuurin historiaan ja piirteisiin 1950–1970-luvuilla. Keskeisenä lähteenä on toiminut Museoviraston ylläpitämä Koulurakennus-teemasivusto. Lisätietoa tarjosivat koulujen vuosikertomukset ja historiikkiteokset sekä muutamista kohteista laaditut rakennushistoriaselvitykset ja aluetasoiset inventoinnit. Koulujen henkilökunta on myös voinut kertoa suullisesti lisätietoa kohdekäyntien yhteydessä.

Inventointiraportin sisältämät tiedot valokuvineen on tallennettu myös Tampereen historiallisten museoiden ylläpitämään Siiri-tietokantaan. Selvityksessä esiintyvät valokuvat ovat tekijän, jos lähdettä ei ole erikseen mainittu.

Inventointikohteiden rajaus

Inventointi koskee alun perin kansa-, kansalais- tai oppikoulun käyttöön suunniteltuja rakennuksia, jotka yhä toimivat peruskoulun tai lukion oppilaitoksina. Ammattikouluksi suunnitellut rakennukset rajautuivat inventoinnin ulkopuolelle: esimerkiksi Virtain lukion ja ammattikoulun rakennuksen 1960-luvun osa on valmistunut kauppaoppilaitokseksi. Lisäksi ne 1960-luvun kouluarkkitehtuuria edustavat rakennukset, joiden purkaminen on jo ratkaistu lupa- tai kaavaprosessilla, eivät sisälly inventointiin. Tällaisia olivat esimerkiksi Kämmenniemen ja Peltolammin koulut Tampereella, Sorrilan koulun Leppälän toimipiste Valkeakoskella, Äetsän koulu Sastamalassa ja Kolhon koulu Mänttä-Vilppulassa.

Koulurakennusten suuren lukumäärän vuoksi työn tarkasteluotokseen on rajattu 1960-luku, ja tulevat inventoinnit jatkanevat muiden vuosikymmenten kouluarkkitehtuurin tutkimista. Vuosikymmeniin perustuva jaottelu on osin keinotekoista, sillä ilmiöt eivät rajaudu tiukasti rakennusvuosien perusteella. Sen vuoksi inventointi rajattiin koskemaan kohteita potentiaalisesti myös 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun, mikäli kohteiden on katsottu edustavan 1960-luvulle tyypillistä rakentamista. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi vuonna 1959 valmistunut Kirkkoharjun koulu Kangasalla ja 1957 valmistunut Tammelan koulu Tampereella. Koulurakennusten valmistumisvuosista on paikoin ollut vaikeaa saada tarkkaa tietoa, joten on mahdollista, että jokin 1960-luvun kohde on jäänyt inventoinnissa huomiotta.

1960-luvulle tyypillinen koulu on matalahko, massaltaan särmiömäinen ja usein tiiliverhoiltu nauhaikkunallinen rakennus. Aikakaudella näkyvät betonirakentamisen kehittyminen ja elementtitekniikan käyttöönotto sekä moduulimitoituksen yleistyminen (Kummala 2017). Vaikka elementtitekniikka alkoikin kehittyä, koulut toteutettiin edelleen pääosin paikalla rakentaen (Heikinheimo ym. 2017). Kantavana rakenteena yleistyivät pilari-palkkijärjestelmät sekä kantavat väliseinät, mikä vapautti julkisivun aukotuksen ja mahdollisti aikakaudelle tyypilliset nauhaikkunat. Esimerkiksi Toijalan yhteiskoulussa kantavana rakenteena toimivat luokkahuoneita rajaavan käytävän betoniväliseinät sekä pilarirakenteet.

Kouluarkkitehtuurissa pyrittiin suosimaan matalaa, yksi- tai kaksikerroksista koulurakennusta, joka pienimittakaavaisuudellaan koettiin pääkäyttäjilleen sopivammaksi (Jetsonen 2017). Etenkin pienempien paikkakuntien, kuten Kihniön, Juupajoen ja Hämeenkyrön kouluissa yksi- tai kaksikerroksisuus toteutui. 60-luvun koulut eivät useinkaan ole yli kolmikerroksisia. Siinä missä 1950-luvun koulut olivat usein jaettu eri korkuisiin luokkahuone- ja voimistelusalisiipiin, 1960-luvun kouluissa tämänkaltaista erottelua ei useinkaan samalla tavalla ole. Esimerkiksi Vammalan lukiossa ja Tammerkosken koulutalossa liikuntasali sijoittuu päämassan sisään. 1950-luvun tapaan koulu pyrittiin suuntaamaan otollisiin ilmansuuntiin, jotta luokkahuoneet saisivat paljon luonnonvaloa. Ihanteena oli myös luokkahuoneiden avaaminen kahteen suuntaan, mikä kuitenkin harvoin toteutui. (Jetsonen 2017.)

Loivahkot lape- tai tasakatot sekä yhtenevät ikkunanauhat yhdistettynä laatikkomaiseen perusmassaan pyrkivät korostamaan rakennusten horisontaalisuutta (Jetsonen 2017). Pirkanmaalaisissa 1960-luvun kouluissa nauhaikkunat ovat vakioaihe, jonka ansiosta vuosikymmen on hyvin tunnistettavissa koulujen ulkoasuista. Julkisivumateriaaleina korostuvat erityisesti puhtaaksimuurattu punatiili sekä kuitusementtilevyt.

1950-lukuun nähden sisätilat muuttuivat koruttomammiksi (Jetsonen 2017), ja luonnonvalo ja materiaalit loivat tiloihin tunnelmaa. Yleistiloja, kuten auloja ja porrashuoneita, on ylevöitetty muun muassa kattoikkunoilla luokkahuoneiden saadessa geneerisemmän roolin. Rakentumisen arkisuus selittyy koulujen käytännönläheisellä suunnittelulla ja osaltaan 1960-luvulla vallalla olleella rationaalisella ja teollisella estetiikalla (Lahti 2016).

Eduskunta. (2016). Peruskoulun syntyvaiheista tietopaketti (verkkoaineisto). Saatavissa [17.6.2024] https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/peruskoulun-syntyvaiheista-tietopaketti.aspx

Elo, Salla. (2024a). Kansakoulut (verkkoaineisto). Koskesta voimaa -sivusto. Saatavissa [31.5.2024] https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/kansakoulu.html

Elo, Salla. (2024b). Oppikoulut (verkkoaineisto). Koskesta voimaa -sivusto. Saatavissa [31.5.2024] https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/oppikoulu.html

FINLEX. (2010). Laki rakennusperinnön suojelemisesta. 4.6.2010/498

Heikinheimo, Marianna. Nordman, Johanna. Vähätalo, Anne. Laak, Noora. Solin, Anna. Loukusa, Kerttu. Karttunen, Atte. (2017). Sektori-inventointi. Espoon koulut. Espoon kaupunki.

Isosaari, Jussi. (1970). Suomen koululaitoksen rakenne ja kehitys. Helsinki: Otava.

Itälä, Jaakko. (1967). ’Koulu-uudistuksen haaste arkkitehtikunnalle’ julkaisussa Arkkitehti / Arkitekten 12 / 1967, s. 3-6.

Jaakola, Juha. (2022). Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti. Tampere: Tampereen historialliset museot.

Jeskanen, Timo. (2017). Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaus. Rakennettu hyvinvointi (verkkoaineisto). Saatavissa [25.6.2024] https://www.rakennettuhyvinvointi.fi/fi/koulurakennukset/roihuvuoren-ala-asteen-peruskorjaus

Jetsonen, Sirkkaliisa. (2017). Kyläkouluista lähiökouluihin 1945–1960. Rakennettu hyvinvointi (verkkoaineisto). Saatavissa [28.3.2024] https://www.rakennettuhyvinvointi.fi/fi/koulurakennukset/kylakouluista-lahiokouluihin-1945-1960

Kummala, Petteri. (2017). 1960-luku, koulurakentamisen murroskausi. Rakennettu hyvinvointi [verkkoaineisto]. Saatavissa [28.3.2024] https://www.rakennettuhyvinvointi.fi/fi/koulurakennukset/1960-luku-koulurakentamisen-murroskausi

Lahti, Juhana. (2016). ’Kamalan ihanaa vai ihan kamalaa’ teoksessa Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi. Näkökulmia 1960-luvun arkkitehtuuriin. Lahti, Juhana, Rauske, Eija (toim.) Helsinki: Suomen arkkitehtuurimuseo.

Lakeja ja tilastoja. (2017a). 1960-luvun koulu: lakeja ja tilastoja (verkkoaineisto). Saatavissa [17.6.2024] http://www.koulurakennus.fi/1960-luvun-koulu/lakeja-ja-tilastoja

Lakeja ja tilastoja (2017b). 1940–1950-lukujen koulu: lakeja ja tilastoja (verkkoaineisto). Saatavissa [17.6.2024] http://www.koulurakennus.fi/1950-luvun-koulu/lakeja-ja-tilastoja

Lappo, Maj-Lis. Lappo, Osmo. (1963). ’Läksynä luokkahuone’ julkaisussa Arkkitehti-Arkitekten 10/1963, s. 217-219.

Marttila, Tero. (2017). Koulun korjaushankkeen hyvä hallinta (verkkoaineisto). Saatavissa [17.6.2024] http://www.koulurakennus.fi/toimivia-kaytantoja/korjaushanke

Montonen, Hanna. Reinikainen, Mikko. Villanen, Maija. (2014). Koulurakentaminen Tampereella 1970-luvulla. Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön kehittäminen – Maankäytön suunnittelu.

Penttilä, Timo. Virta, Kari. (1962). Sampola. Kansalaiskoulu ja työväenopisto. Julkaisussa Arkkitehti-Arkitekten 10/1962, s. 204–216.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. (2016). Pirkanmaan liitto.

Sainio, Jukka. (2017a). Lämpö, vesi ja ilmanvaihto 1960-luvun kouluissa (verkkoaineisto). Saatavissa [17.6.2024] http://www.koulurakennus.fi/1960-luvun-koulu/talotekniikka

Sainio, Jukka. (2017b). Lämpö, vesi ja ilmanvaihto 1950-luvun kouluissa (verkkoaineisto). Saatavissa [17.6.2024] http://www.koulurakennus.fi/1950-luvun-koulu/talotekniikka

Standertskjöld, Elina. (2017). 1970-luku - avotilat ja monikäyttöisyys tavoitteina peruskoulun rakennuksissa (verkkoaineisto). Saatavissa [17.6.2024] http://www.koulurakennus.fi/1970-luvun-koulu/arkkitehtuuri

Suomen tilastollinen vuosikirja 1969. (1969). Tilastokeskus. Saatavissa [17.6.2024] https://www.doria.fi/handle/10024/87863

Suonketo, Jommi. Annila, Petri. (2017). 1960-luvun koulutalo – rakenteet ja niiden peruskorjaustarve. Rakennettu hyvinvointi [verkkoaineisto]. Saatavissa [28.3.2024] https://www.rakennettuhyvinvointi.fi/fi/koulurakennukset/1960-luvun-koulutalo-rakenteet-ja-niiden-peruskorjaustarve

Telemäki, Matti. (1979). Tampereen kansakoulun historia 1872-1976. Tampere: Tampereen kaupunki.

Tilastokeskus. (2021). Rakennuskanta 2020. Saatavissa [11.6.2024] https://stat.fi/til/rakke/2020/rakke_2020_2021-05-27_kat_002_fi.html

Toivonen, Anna-Leena. (2010). Kohdeinventointi. Pellervon koulu. Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön kehittäminen. Maankäytön suunnittelu. Julkaisuja 2 / 2010.

Valjakka, Ismo. (1965). Keravan kansalaiskoulu. Julkaisussa Arkkitehti-Arkitekten 2/1965, s. 2–12.