Killon alue ajoittuu sotien jälkeiseen jälleenrakennuskauteen. Toisaalta se oli myös lentokonetehtaan, v. 1951 Valtion metallitehtaan yritys hankkia työntekijöilleen asuntoja. Killon alue hankittiin v. 1946. Tehdas rakensi tiet ja viemärit. Kaavaa ja tyyppipiirustuksia, jotka olivat rakentamisen edellytys oli laatimassa Heikki Sysimetsä. Talotyypejä oli mm. Killo, Tammisuo, Aino, Yrjö, Sirkka. Alueeseen kuului tällöin mm uima-, pyykki- ja veneranta. Pirkkalan ensimmäinen lasten päiväkoti valmistui 1949. Alkuperäinen alue osoittautui pieneksi ja Valtion metallitehtaan ehdotuksesta aluetta laajennettiin pohjoisosasta v. 1952. Viimeinen laajennus on Killon ja naistenmatkantien väliin 1970-luvulla rakennetut etupäässä tasakattoiset ja puhtaaksi muuratusta tiilestä tehdyt omakotitalot.

Killon alueen rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä, mm. materiaalit, erittäin hyvin. Alue muodostuu etupäässä 1,5- kerroksista tyyppitaloista, jotka ovat joko rapattuja tai puuverhoiltuja. Pohjoisosasassa on myös 1-kerroksisia omakotitaloja. Alueen keskellä on jalkapallokenttä. Kauniisti riveihin sijoitetut rakennukset muodostavat harmonisen ja yhtenäisen ilmeen alueen eri osiin. Tiet kaartuvat ajalle tyypillisen asemakaavoitusihanteen mukaisesti maastoa löyhästi seuraillen. Pihat ovat suuria ja vehreitä, orapihlaja-aitojen rajaamia. Killon alue, sen rakennukset ja tiet ovat hyvin säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä. Alueen rajautuminen metsäalueisiin on myös säilynyt.

Alueen rakennusinventointiedot eivät ole vielä kattavat. Mahdolliset uudet maankäyttösuunnitelmat ja esimerkiksi purkulupa-asiat edellyttävät inventoinnin täydentämistä. (esimerkiksi asemakaavaa laadittaessa). Alueen ominaispiirteiden säilymisen turvaamiseksi tulisi Killon aluetta varten laatia rakennustapaohjeet. Kulttuuriympäristön suojelussa tulee kiinnittää huomio vanhan rakennuskannan säilyttämiseen ja muutos- ja korjaustoimenpiteiden toteuttamistapaan siten että rakennusten arkkitehtoniset ominaispiirteet säilyvät mahdollisimman hyvin.