RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.

Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä.

Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. Linkkejä lisätietoon sivuston oikeassa laidassa.

Lähde ja lisätiedot: http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx

HÄMEENPUISTO (RKY 2009)

Tampereen Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan. Yli kilometrin mittainen Hämeenpuisto johtaa esplanadi-tyyppisenä katuna Tampereen kaupungin kannaksen halki Näsijärveltä Pyhäjärvelle.

Hämeenpuiston neljä suoraa puurivistöä koostuvat lehmuksista ja vaahteroista. Puiston varrelle sijoittuu runsaasti merkittävää rakennuskantaa, 1800-1900-luvun vaihteen kouluja ja tehdasyhtiöiden rakennuksia, 1880-1980 välisenä aikana rakennettuja julkisia rakennuksia sekä 1900-luvun asuinkerrostaloja. Puiston puolivälissä, Hämeenkadun länsipäässä, on uusgoottilainen Aleksanterin kirkko (Decker 1881) ja sitä ympäröivä Pyynikin kirkkopuisto. Hämeenpuistoa reunustavat lisäksi mm. Laivayhtiön talo (Federley 1908, Tiitola 1939), Länsipuisto (Kallio 1927), Amurinlinnan kortteli (Bryggman 1950-54), Finlaysonin pikkupalatsi (Thesleff 1897), pääkirjasto Metso (Pietilät 1986), Tuulensuu (Strömmer 1928), Aleksanterin koulu (Sjöström 1873, Calonius 1886, Lönn 1903), Työväentalo (Tiitola 1899, Pettersson 1905, Heikki Kaartinen 1912, B. Strömmer 1930), Tampereen Työväen teatteri (arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatinen 1985), Pyynikin koulu (Lönn 1899, 1931) ja Klingendahlin tehdasrakennus (Petterson 1897, 1904, 1905).

Hämeenpuiston veistoksiin lukeutuvat mm. Viktor Janssonin Vapaudenpatsas (1921), Lauri Leppäsen Minna Canthin patsas (1951) ja Heikki Varjan Uutinen (1981). Hämeenpuiston päätteitä, Näsinpuistoa ja Eteläpuistoa, koristavat sen merkittävimmät veistokset: Emil Wikströmin Näsinpuiston suihkukaivo (1913) ja Eteläpuistossa Wäinö Aaltosen Osuustoimintamonumentti (1950).

Lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4502