rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Entinen Uotilan tilan torppa. Hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt 1920-luvulla syntynyt pihapiiri rakennuksineen. Rakennukset sijaitsevat luontevasti metsän ja pellon reunavyöhykkeellä.

Pyhältö sijaitsee Kranstolpantien varrella, pellolle viettävässä loivassa rinteessä. Rakennuskanta on etupäässä 1920-luvulta. Tilakeskuksessa on asuinrakennus v. 1924, navetta v. 1922 ja ratassuoja 1920-l. Lisäksi on uudempi liiterirakennus, sauna ja pieni, kevytrakenteinen mökki. Vähän matkaa eteläpuolella on pellon laidassa puimala. Nurkkakiville rakennettu hirsirakennus on vuorattu punaiseksi maaltulla peiterimalla. Ikkunat ovat alkuperäiset, etupäässä 6-ruutuiset. Kuistin ikkunat on vaihdettu yksilasisiin. Kuistin päätykolmiossa on lunetti-ikkuna.Satulakatto on saumapeltiä. Sen luoteislappeella on pulpettikattonen matala valoikkuna, jossa on pieniruutuiset ikkunat. Rakennuksen väri on punainen, listat valkoiset.

Navetta on rakennettu hirrestä kivijalalle. Ikkunat pieniruutuiset ja vuorilaudat nurkista ristissä. Sisälle on rakennettu tiilimuuraus. Eteläpäästä rakennusta on jatkettu myöhemmin vähän matalemmalla osalla. Ratassuoja on hirsirakenteinen, joka on eteläpuolelta suojattu pystylaudoituksella. Väri punainen, listat valkoiset.

Rakennuskanta on hyväkuntoista.

Pyhältö on Uotilan tilan entinen torppa. Aikaisemmin se tunnettiin Iso-Pyhältönä, erotuksena tilan eteläpuolella olleesta Vähä-Pyhällöstä. Pyhältö itsenäistyi 1920-luvun alussa, lohkottu v. 1925 asutustilaksi. Tilan koko oli 40 hehtaaria ja Kalle Oskari Pyhältö oli omistaja. Ennen lohkomista aloitettiin jo uuden päärakennuksen ja navetan rakentaminen. Niiden valmistumisen jälkeen vanhat rakennukset purettiin.

Rakennukset sijaitsevat osittain metsäisessä rinteessä ja pellon laidassa. Pihassa muutamia marjapensaita, luumu- ja omenapuita. Kranstolpantien varrelle, Pyhältön itäpuolelle on 1900-luvun loppupuolella rakennettu uusia omakotitaloja.

Kiinteistörekisteri, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975. Pirkkalan paikannimikokoelma, Pirkkalan kirjasto.